Keskustelut Tekniikka korjuuvauriot

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 207)
  • korjuuvauriot

    Merkitty: 

    traficomin  rakisterin  mukaan  ajokoneiden  painot  ovat  nousseet useilla  tonneilla , vaikka   korjuukelit    huononee   vuosivuodelta   myös niiden  leveydet   ovat   kasvaneet   2,8 m   yli   3  metriin  tälläinen  kehitys  ei  ainakaan  palvele  metsänomistajaa  . mutta   metsäyhtiöitä   kylläkin tuottavuudessa  onkohan  kehityssuunta  väärä  kun  korjuuvauriot   ovat  lisääntyneet  kokoajan ?

  • Visakallo

    Jesse joutuu tekemään vielä kaksi harvennusta koivikkoihinsa, tai niille käy kuin haavikoille, että kasvu hidastuu.

    sikari

    Jos kyse on lukijoiden kuvissa olevasta ”koivikosta” niin taitaa tukki saanto jäädä vielä 10 vuoden päästä aika vähäiseksi.

    Visakallo

    Haapatukeillakin on kysyntää ja jopa hintaa, jos ne ovat riittävän järeitä ja hyvälaatuisia. Tämäkin vaatii useamman harvennuksen. Lopputuloksena on alle 40-vuotiaita, yli 60 cm paksuja tukkipuita.

    suorittava porras

    Hyvä kerrata sivulta viisi näkymää harvennuksen jälkeen. Poistuma 40 mottia hehtaarilta keskimäärin 40 litraisia runkoja. Ko lukema pitäisi olla ehdoton minimi konekorjuussa käsiteltävälle yksittäiselle puulle. Nyt pienempääkin silppua oli keräiltävä kasoille runsain määrin.

    Kohteena on siis ollut pahasti riukuuntunut korjuuvaurioille luonnostaan altis metsä. Näitä hakkasin työkseni energiaksi aikoinaan satoja hehtaareita. Nuiva suhtautumiseni nuorien metsien hoitoon energiapuuhakkuin on peräisin siltä ajalta. Kuten Jessen tilanne näyttää , on kyseessä saattohoito. Enää ei korjattu edes energiapuuta ja seuraava vaihe on vähäisen kertymään päätehakkuu. Marina muutamasta korjuun yhteydessä syntyneestä pilkasta puihin on jonninjoutavaa saivartelua noissa olosuhteissa.

    Toin aikoinaan tälläkin palstalla esiin huoleni energiapuun korjuun yhteydessä syntyvistä korjuuvaurioista. Ajourille ei jäänyt hakkuutähteitä kantavuutta parantamaan ,kun käytettiin kokopuumenetelmää. Runkovaurioita syntyi tämän tästä ylitiheitä metsiä käsiteltäessä. Ketään ei pelottanut juurikäävän leviäminenkään näissä olosuhteissa ja kantokäsittely oli tuntematon käsite. Nyt sitä ollaan vaatimassa jo kesäraivauksiinkin.

    Ainoa oikea tapa välttää nämä ongelmat on panostaa riittävästi taimikoiden varhaishoitoon. Sen tuloksena on  myöhemmin korjattavissa riittävän järeää sopivassa tiheydessä kasvavaa puuta. Hakkuutähteistä syntyy helposti korjuukaluston kantavaa mattoa toisin ,kun riukumetsästä ,jossa oksia on vain pieni tupsu latvassa. Olemattomista kannoistakaan ei näissä tapauksissa ole kantavuutta parantamaan.

    Kun perusasiat ,mukaan lukien korjuun aikaisesta hyvästä näkyvyydestä huolehiminen, ovat kunnossa,korjuuvaurioita  esiintyy vähän koneen koosta riippumatta.

     

    A.Jalkanen

    Käytännön kokemusta kannattaa kuunnella.

    Hoitamattoman koivurääseikön vaihtoehtoinen tuotantosuunta saattaisi olla pakuri.

    jees h-valta

    Muutama pilkka siitä että kuski nuokkuu puhelimen älylumoissa? Kun kaatui välillä puitakin. Joita tokkiinsa jäi noin 750-850/ha ettei mitään alituotoksen makua ollenkaan. Koivikko on hyvännäköinen nyt ja kasvaa varmasti tuolla asetuksella.

    Visakallo

    – Eli kaksi harvennusta joudut Jesse vielä tekemään.

    akkli

    Metsänomistajien täytyy laittaa ehtoja korjuukalustolle ,koolle lähinnä,sieltä se painokin määräytyy ja ajourat pysyvät kohtuudessa ja muutenkin voi määrittää kaupanehtoja-meillä neuvotellaan  lisäksi hakkuuajankohta,rahoitus yms.  ,laitetaan kauppakirjaan.Ehtojen laitto on onnistunut hyvin ja niitä on noudatettu.Kaikki tuollainen tuo jatkuvuutta puukauppoihin oli ne pysty-tai hankintakauppoja puu on aina kelvannu firmoille.Korjuuvauriot ;ajouran painaumat(suuret määrät),pilkat tai metsäkuljetuksessa puitten nurityöntö ovat sopimusrikkomuksia.

    suorittava porras

    Älyluuri ei ole välitön syy korjuuvaurioihin ,jos ajellaan sivukaltevassa paikassa kapeaa uraa tai kun tela lipsahtaa kiven tai kannon päältä. Monesti ongelmakivi on piilossa motokuskin katseelta raivausryönän seassa ja ongelma realisoituu vasta silloin ,kun ajokone lipsahtaa puoli metriä sivuun kiven harjalta. Tuolloin saattaa mennä montakin puuta kumoon ihan yhdellä”yrittämällä”. Kuoppa raivaustähteiden alla on ihan yhtä petollinen paikka korjuuvaurioita ajatellen. Ajokoneen pankko tärvelee viereisen puun kuorman kallistuessa arvaamattomasti . Vuosi pari ennen hakkuuta tehty kunnollinen raivaus edesauttaa merkittävästi korjuun onnistumisessa. Kun konekuski näkee esteet ja maan pinnan ,voi urat sijoittaa oikeisiin kohtiin.

     

    suorittava porras

    Ehtoja korjuukaluston suhteen voi toki esittää,mutta kaikkia tarjolla olevia kohteita ei sitten korjatakaan. Suomalaisen pikkutilan kaikille lohkoilla ei eri koneita siirrellä. Samalla vehkeillä korjataan tilan puut ensiharvennuksista päätehakkuisiin. Kaikki muu on toiveajattelua.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 207)