Keskustelut Tekniikka korjuuvauriot

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 207)
  • korjuuvauriot

    Merkitty: 

    traficomin  rakisterin  mukaan  ajokoneiden  painot  ovat  nousseet useilla  tonneilla , vaikka   korjuukelit    huononee   vuosivuodelta   myös niiden  leveydet   ovat   kasvaneet   2,8 m   yli   3  metriin  tälläinen  kehitys  ei  ainakaan  palvele  metsänomistajaa  . mutta   metsäyhtiöitä   kylläkin tuottavuudessa  onkohan  kehityssuunta  väärä  kun  korjuuvauriot   ovat  lisääntyneet  kokoajan ?

  • sikari

    Edellisen metsän aikainen lannoitus vaikuttaa vielä ensiharvennuksen jälkeen??

    jees h-valta

    No en minä mistään jälkeisistä ole puhunut. Mutta alkuunlähtö on ollut raju ja kasvu jatkuu hyvänä vieläkin. On hyvä rinne jossa vesi ei makaa.

    Jätkä

    Jeessillä ei mikään mene normien mukaan. Lannoituskin alkaa vaikuttaa vasta sitten, kun Jeessi ottaa palstan hallintaansa. Koivu kasvaa paksuutta pari senttiä vuodessa, vaikka Hybridihaapa kituu alle sentin paksuuskasvun vuotta kohti.

    Tässä alkaa epäillä, että kyseessä on kaikin tavoin epänormaali yksilö!

    jees h-valta

    Takuulla, ei kepulainen! Eli näillä palstoilla se tietää armotta tuomiota tuon suuntaiseen. Kun ei kulje Tapion eikä Alkion opeilla on takuuvarmasti epänormi näillä normikepulitapulipalstoilla!

    Metät kunnossa!

    Hei Jeese! Kertaatko vielä nyt nollakorkoyhteiskunnassa sen euron / kasvatusvuosi filosofian. Päästään taas keskustelemaan ettei korjuuvauriosta kannata keskustella kun vedetään kerralla päätehakkuuseen:-)!

    Visakallo

    Jesse: ”Rauduksella vielä vanhan isännän lannoitus pohjana joka ei mennyt enää vanhan metsän tarpeiksi vaan jäi uuden lykyksi. Todella kovaa ovat kasvaneet.”

    Ei pitäisi maalata piruja seinälle, mutta tuossa lannoitusvaikutuksessa piilee lähes aina pakkashalkeamien vaara. Niissä on se ikävä piirre, että iskevät juuri siihen tyvitukkiin. Tämän takia koivikoille ei lannoitusta suositella kuin poikkeustapauksissa,- ja tietysti Jessen metsissä, joissa ei ole kovia pakkasiakaan.

    jees h-valta

    Kai ne olisi jo näkyneet jos niitä olisi. Ei ole ollut. Mitä tulee puun hinnoitteluun en ole mitään korkokeskustelua kaivannut koska se ei liity suoraan tämän hinnoittelun totuuteen. Se että puun kasvu ja hinta vain kulkee käsikädessä on tietoista eikä sattumaa. Joku pohja puun hinnoittelussa on oltava ja kyllähän tuo realismia on että valmistumisaika vastaa myös hintaa. Ihmettelen tämän tarinan ongelmaa joillekkin Tapion-taaperoille. Raudusvoittoinen alue joka nyt harvennettiin noin kaksikymppisenä on mielestäni ehkä pikkasen rohevammin kasvussa kuin normaali kasvu on joten päätehakkuu reilu kymmenen vuoden kuluttua on realismia. 30-35 vuotta rauduskoivikon iäksi ei ole mikään utopistinen tavoite.

    A.Jalkanen

    Sahalassa tavoitekiertoajat ovat koivu 40, kuusi 50 ja mänty 60. Edellyttää reheviä maapohjia ja/tai lannoitusta. Leppä sekapuuna on turvallinen koivikon rehevöittäjä.

    metsänkasvattaja

    hyvin  taitaa  toteutua  nykyisin  nuo  kiertoajat, kun hakataan keskenkasvuisena  ainakin keskisuomesta  ylöspäin  saa  laittaa  15-20 vuotta  lisää  ennenkuin  päätehakkuun aika

    Visakallo

    Jos koivujen tyvitukeilla aikoo hyvää hintaa saada, niiden pitää olla järeitä ja virheettömiä. 30 vuotta ei tahdo siihen oikein riittää, mutta 40 vuotta hyvinkin.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 207)