Monelle pieni on niin mukavaa ja kaunista. Mutta kun sellaisilla ei vaan tuottavuutta saavuteta. Mikäpä niitäkin olisi käyttää jos joku maksaisi sellaisen korotetun korjuuhinnan että työ olisi kannattavaa. Uskon että monikaan metsänomistaja ei ole tähän valmis.

Tähän vielä lisäyksenä että on paljon sellaisia alueita jotka kivisyyden tai maaston korkeuserojen puolesta ei sovi pienille koneille. On ihan eriasia hakata Pohjanmaan metsiä kuin pohjoisen keski-suomen kivikoita tai päijänteen järven rantoja. Myös nykyiset ”kokotilan hakkuut kerralla ” puoltavat isompien koneiden hankinta. Jotta työt voidaan suorittaa kokonaisurakkana.

Nyt on siis ”asiantuntijoiden” suulla todistettu, että mitä suurempi kone metsään pannaan puunkorjuuseen – sitä parempi tulos tulee sekä taloudellisesti, että metsän hakkuunjälkeisen tilan kannalta.

Mutta kun se ei ole niin. Joku vetoaa siihen, että Lapin metsissä oli muutamin paikoin kaksi metriä lunta! Entäs sitten? Lapissakin on myös sellaisia aikoja, että lunta on paljon vähemmän – ja toisekseen pitäisi panna harkintaan kannattaako Lapissa puuta hakata milloinkaan.

On täällä puuta paremmin tuottavilla alueilla pehmeitä ja huonosti kantavia alueita, on toisaalta kovia, kantavia ja kivisiä alueita, joihin sopii parhaiten aivan määrätynlainen konetyyppi. On oikeaaa maanvaivaa, eli huonoja – tai oikein huonoja nuoria kasvatushakkuita ja on vieläkin jonkin verran järeitä päätehakkuita. Miksi pitää yrittää harventaa lähes taimikkoa koneella, jonka vaatima ajoura on 5 metriä?

Kun koneurakoitsija sanoo, että pienempi harvennusmoto hakkaa kasvatushakkuuta samalla tuottavuudella kuin iso avohakkuuta varten tehty moto, niin onko sen pakko olla valetta?

Jos jossain on Sampolla hakattu kasvatushakkuu ja jälki on surkea, niin eikö saman tien pidä mennä Jeessin enkaleimikolle, joka on isoilla koneilla raiskattu niin, että vanhan lain mukaan vihreän veran ääressä olisivat Jeessi, ostotyönjohtaja, urakoitsija ja konekuskit. Ja rapsuja tulisi sekä metsät rauhoitukseen.

Kun urakoitsija pääseen tienestin puolelle vaikka Sampolla, niin eikö kone ja menetelmä ole osoittautunut järkeväksi.?  Yksi muuttuva tekijä tuossa kuviossa on: Kuljettaja! Jos kuljettaja on täydellinen tumpelo, ei auta, vaikka hänelle antaisi minkälaisen koneen tahansa.

Leluista : =”Kahden kuution ajokoneista” ja saman kaliberin hakkuukoneista ei kannata puhua samana päivänä kuin urakkakoneista, koska ne eivät tuota kuskille minkäänlaista palkkaa.

”Konehemmojen” käsitykset haamu-urista näyttää kumpuavan silkasta tyhmyydestä. Sellaisia aajatuksia ei kannattaisi julkituoda, koska ne paljastavat esittäjänsä olevan asiassa pihalla kuin lumiukko.

Jos nyt ei kaksia metriä liiotella jne. Jos sammakko on talven paksujen lumien takia tallissa, yrittäjä saattaa alkukesästä tuijotella totisesti. Ja klusterin pomo.

17 000m3 yrittäjä kertoi hakuumääräksi kymmenessä kuukaudessa sampolla ja lähinnä enskaa.