Tikkula villakoiran ytimessä.

Tikkula:”Motoakin koskee myös nää fysiikan lait. Sampolla paino n10t. onko puomi joku +7m. 2 harvennus sivulta 7 metristä 0.5m3 kuusi, kumpi vie kuusi vai moto?. No ajetaan vierelle haamu-ura, koneen leveys 2,4, vaatii 3.5m haamun keskelle ja normaalit urat reunoille ajokoneelle. Joku vois laskea paljon uraa/ha. Normaali harvennusmoto taitaa olla n3m levee ja ei huoli mitää haamuja keskelle. Ei ihme ettei sampot kauheesti yleistyneet. Varmaan ihan hyvä kone kartanolinjan omatoimihakkuuseen. Näkyvät olevan käytettyjen hintapyynnöt aika kovia.”

– sampossa käytetään useinkin suolavettä renkaissa ja 650 millisiin renkaisiin mahtuu vettä aika paljon – painopiste on alhaalla. Puomi on varsin sopiban mittainen, kun se on 7,1 metriä pitkä ja on kiinnitetty varsin alas.  2×7,1 metriä takaa haamu-uran kanssa, että 14,2 metrin vyöhyke tulee hoidettua kerta hakkuulla.

Haamu-ura on nimensä mukainen, eli siitä jää vain haamu, jota ei enää vuoden kuluttua ole. Rengastus on sellainen, että koneen kääntely ei murra maan pintaa. Enskassakin jäävien puiden keskimääräinen etäisyys on kolme metriä, joten 2,5 metrinen kone pystyy hakkaamaan haamua kaatamatta edes uraltaan ylimääräisiä puita. Ajoura tietenkin hakataan ajokoneen tarpeisiin.

Sampoa valmistetaan n. 100 kpl / vuosi, eli kyllä niitä on metsissä niin meillä kuin muuallakin – Pakko olla. Koneessa on tehoja 124 KW, eli papua löytyy, eikä ole mitään järkeä vertailla ison hakkuukoneen nostovoimaan, koska Sampo pääsee tiukan paikan tullen helposti hieman isommankin puun juurelle, tosin ei ensi – ja toisharvennuksessa hakata tyveltään yli 60 senttisiä runkoja muualla kuin Jeessin päiväunissa, joista ei tule tulosta edes 1 € / kuutio.

Koneen eduksi voisi laskea myös sen, että kun siinä ei käytetä teloja, saa sillä ajella siirtomatkat vaikka pikitiellä – ilman lavettia – jos on tarvetta.

Eräällä meidän entisellä oppilaalla (MTI) on metsäkoneurakointia ja kuusi ketjua, joista nykyään kaksi on Sampo-vetoisia. Hän vakuutti, että ne tekevät samanlaista tiliä kuin isommatkin ketjut, mutta hakkaavat vain nuoria kasvatusmetsiä.

Mehtäukko on yhden ainoan kerran erehtynyt metsässä nousemaan Sampon koppiin. Kun tasaisessa maastossa nosturin siirto sivulle saa vain kouran painosta jo toisen puolen töppöset ilmaan, saa Ranen haaveilut ääriulottuvuuksista haudata sinne minne väittämänsä päivä ei paista.

Voiko sellaista vekotinta kutsua motoksi?

Nyt  jesse jesse huokuu täysin mitä sattuu. Naapurissa on koneyrittäjä jolla on sampo ja keskiraskas profi ja mennävuonna kyseinen yrittäjä itse hakkas kummalakin koneella minulle ja profilla hakkas hivenen isompaa litroilta ja siinäkin toesi että sampo olisi ollut yrittäjälle parempi.

olisi ollut minullekkin parempi.

Kaikesta huolimatta molemmat valmistajat(Nokka/ Profi ja Sampo) ovat olleet taloudellisissa vaikeuksissa moneen kertaan.

Harvemmin pienellä kalustolla tekijöille tarjotaan sopimusta avainyrittäjänä.  Keikkaluonteisen osayrittäjän pesti on todennäköisempi . Töitä on vain osaksi vuotta ja avainyrittäjä pistää osayrittäjän tauolle ennen, kun seisottaa omaa kalustoaan.

Mitä vielä tulee noihin eri kokoisten vehkeiden ominaisuuksiin ,on päälle 20 tonnin moto ylivoimainen. Sillä voi tehdä lähes mitä haluaa toisin , kun pienemmällä , jolla tehdään vain se   , mihin ominaisuudet riittävät.Väitän , että sieltä isomman koneen kopista löytyy myös enemmän osaamista , kun kausiluontoisesti työskentelvän pikkukoneen ohjaamosta . Joka on ajanut esi.40 000 tuntia pikkumotoa , sanokoon hep!

Joskus väitetään  , että ison moton jäljiltä urien väliset keskialueet jäävät käsittelmättä. Se voi pitää paikkansa muutaman almittaisen riuun osalta , mutta käypäinen aninespuu lähte yhtä helposti niin läheltä , kun kaukaakin ,ellei sitä ole piilotettu keskelle risukkoa. Ei näytä eräille tulleen mieleen , että samasta kolosta puidaan useampi runko  yhteen kasaan liikuttamalla puomia vain pituussuunnassa. Nippu tulee siististi puomin alle ja havut kourassa viimeisen rungon käsittelyn jälkeen  paikkaan ,jossa havutusta tarvitaan. Havut jäävät niille sijoilleen ja metsää lannoittamaan , jos uraa ei tarvitse havuttaa. Mitenkäs haamu-urilla hortoilevalla koneella varsinaisen uran havutus sujuu?

Ojikot , rinteet ja louhikot ovat pikkukoneille myrkkyä. Käsittelemätöntä aluetta jää paljon , kun pilkillä ylettää vain muutaman metrin ja puut ovat sopivasti ulottumattomissa. Nelipyöräinen pikkukone rinteessä on vakautensa suhteen hengenvaarallinen verrattuna siihen , että oikealla metsäkoneella poimitaan turvallisesti runkoja maksimiulottuvuudelta alarinteen puolelta . Tehkääpä perässä sillä Sampolla tai ajakaa sinne rinteen alle erikseen puu hakemaan.

Ja sitten se tavallinen tarina. Hehtaarin tai puolen avohakkuu, parin hehtaarin väljennys ja hehtaari enskaa samassa työohjelmassa. Kerralla ja yhdellä koneketjulla pitäisi selvitä . Veikkaan , että Sampolla on tekemätön paikka , paitsi se hehtaarin enska , jota varten kukaan ei konetta erikseen paikalle tuo.  Isommat enskat ovatkin sitten enimmäkseen avainyrittäjien heiniä.