Ei se aivan hölmöä ole ison koneen kaukaa puun otto. Ei ajeta joka puun juuristoa paskaksi vaan vain ajourien reunoilta. Kyllä osaava kuski ne sieltä kaukaa eli puomin äärilaidaltakin osaa poimia. Vaikka siinä sitten saattaa hiukan houkutus olla ajourien lähitaisteluun on aivan varmaa ettei edes tavismo. huomaa tuollaista ominaisuutta. Harvennus muuttaa kuitenkin yleensä metsän erilaiseksi (tuossa esimerkkini kohteessa ei muuttanut) joten kuka alkaa nillittää jonkun pienen taajuuseron kanssa. Metsä pitää kyllä harventua silmälläkin jopa tieltä katsoen. Muuten on kyllä turhaan tuhrattu.

Joku täällä on itkenyt kolhittua puustoa ja suuntaan jos toiseenkin tehtyjä ajouria, joihin on poljettu syvät raiteen ja niihin survottu puutavaraa. Kuinka tulee mieleen ajatus, että Jeessi on ilmeisesti niin tuulisessa paikassa, että mielikin pyörii kuin tuuliviiri – mistä milloinkin ilmavirtaus pölähtää.

Olisi reilua jo pikkuhiljaa päättää, mitä mieltä on! Hakkuun alkaessa kaikki on ollut erittäin hyvin ja on hienot – uudet koneet ja nuoret kauniit kuskit, jotka huomioivat asiantuntevan metsänomistajan ohjeet ja määräykset. Hakkuun päätyttyä jälki on aivan päin persettä ja poika ja hänen poikakaverinsa siistivät jälkiä viikkotolkulla. Hakkuutuloakin on tullut niin paljon, että pankki ilmoitti, että tili on ilmeisesti liian täynnä = Tili ylitetty, vaikka myyntituloa tuli 1 € / kiinto, joita tuli ehdottomasti erittäin paljon!

Metsäteollisuuden näkökulmastahan koneita kehitetään, sieltä tulee konevalmistajille ohjeita minkälaisia koneita halutaan.  Tehokkuutta painotetaan ennenkaikkea. Silloin voi taksojakin laskea (m3) ja sehän urakanantajalle on mieleen. Sitten täytyykin olla kuski joka keskimäärin sen 1500 runkoa ensiharvennusta skalpeeraa vuorossa niin että työn jälkikin on täysin moitteetonta. Varsinkin kun palstat joskus surkeita risukoita.  Aloittelijan on lisäksi hankala päästä alkuun kun 500 000 e koneella pitäis tehdä koko ajan koneen täydellä teholla.  Osin tästäkin syystä on monesti tapauksia joissa uranvarret on harvat ja keskeltä otettu juuri mitään. Koneiden hinta suhteessa korjuuolosuhteisiin ja tuotosmahdollisuuksiin on minusta kokoa suurempi tekijä.  Mutta tottakai kohteeseen ylimitoitettu kone kuluttaa helposti enemmän ja sen pitäis tuottaakin enemmän. 1500kg kouran nostelu kuluttaa enemmän kuin 600 kg möykky.

Muistelen että kerran joku korjuuyrittäjä jutteli jotain kun oli pohtinut uskaltaako investoida uuteen kalustoon, urakanantajan puolelta ilmoitettiin että kyllä, työt ei lopu eikä vähene. Kun oli uudet vehkeet pihassa, yllätti iloisesti ilmoittamalla että työt voit aloittaa kun silpaset ensin taksasta 20% pois?

Mutta sillä kannalla olen että koneella ajourilta käsin puinti, ilman haamuja. Omassa koneessa 9.5 m puomi, sillä pärjää kohtuullisesti, tosin monesti tuntuu että juuri 0.5 m liian lyhyt.  Eikä se hidasta kun kaukana olevat puut voi tehdä puomin alle. Siirryttäessä napataan vielä oksakasa kouraan ja heitetään uralle. Menee siihen ajeluunkin aikaa jos haamu-uria käytetään, motolla ajetaan silloin tuplamäärä metrejä. Tosin itsellä pääomakulut minimissä, kiire ei ole. Välillä kerätään jopa mustikoita kun tullaan kopista pihalle jotakin kahtomaan. Urat tulevat sellaiset että esim. 845 Komatsu tulee hyvin perässä.

Paranisiko korjuutyön laatu, jos puun ostaja omistaisikin koneet, ja kuskit olisivat vain töissä – urakkapalkalla, tai hankalissa kohteissa jopa tuntitaksalla?

Tottahan tuo on, helpompi ja nopeampihan se läheltä on puu ottaa kun kauempaa. Tuo on hyvin valitettavaa ja ei missään nimessä hyväksyttävää jos ajourien keskeltä jää tekemättä ja läheltä harvaksi. Kauimmaisetkin sopukat on maltettava tehdä. Oma kone on kaikille tutun Valmet 901 kokoluokkaa, ei haamu-urille. Kummassakin menetelmässä on omat puolensa mutta kumpikaan ei ole täydellinen ilman mitään haittapuolia. Harvennuksessa on kaikkein tärkeintä ettei vahingoita jääviä puita ja niiden juuristoa, siltä pohjalta hommiin.

Niin, hyvin on meillä palsta harventunut tasaisesti vaikka puomista viimeiset sentit puuttuvatkin, ei oo vielä konetta tai leimikkoa hylätty sen takia?