Jeessin mielipide ei tällä nimenomaisella kerralla ole perseestä. Älä kuvittelekaan kasvattavasi sahatukkeja tuossa. Niiden laatu ei kelpaa muuhun kuin ladonseinälaudoiksi ja sitä tavaraa on joka sahalta saatavana rajattomasti ja halvalla. vanhat kuuset pois ja hieskoivikko tilalle. Ei sitä tarvitse sen useammin raivata / harventaa kuin tiheää männyntaimikkoakaan. Sinne tulee aikanaan kuusentaimet alle ja niin olet saanut uudet puusukupolvet lähes ilmaiseksi.

Tollon tolloilusta älä piittaa.

Olen päässyt seuraamaan 50-luvun surkean suon kehityskaarta 2020-luvun hyväksi puuntuotantoalueeksi. 10 hehtaarin suo oli veden vallassa 60-luvun alkuun, jolloin sille tehtiin silloisen MERA-ohjelman mukaisesti ojitus 60 metrin sarkoihin. Olemassa olevaa puustoa kunnostettiin raivaamalla ja poistamalla hevospelillä huonoja puita myyntiin ja polttopuiksi. 80-luvulla tehtiin ylispuiden poisto, ja ojat perattiin ja täydennettiin 30 metrin sarkoihin. Tehtiin myös terveyslannoitus. 2000-luvun alussa tehtiin ensiharvennus aliskasvoksesta kasvaneeseen kuusikko-koivikko-männikköön. Kohta tehdään 2. harvennus, jonka jälkeen alueella on 80% kuusta, 10% mäntyä ja 10% koivua. Kuusten kasvu on ylittänyt kaikki odotukset. Reheväpohjainen turvemuuttuma, jonka vesitalous ja hivenainetasapaino on kunnossa, on näköjään kuuselle erittäin hyvä kasvualusta ainakin täällä eteläisemmässä Suomessa.

Hieskoivu toimii erinomaisena pioneeripuuna muuttamassa kehno rahkaneva tuottavaksi metsämaaksi ja mikä parasta – ilman kustannuksia!

Kunhan taimikkovaiheessa harventaa vesakon. On ihan samantekevää, onko hiekset siemen – vai vesasyntyisiä. Koivukuitua tulee melkoista vauhtia ja parinkymmenen vuoden kuluttua suojuspuuasentoon kuusentaimien päälle hakaten alkaa uusi kuusisukupolvi nousemaan. Saattaapa mäntyjäkin tulla sekaan.

Uudistuskulut alas – puuntuotanto ylös. Turvemaalla ei tule kunnollista tukkipuuta, jos turve on yli kolmekymmentä senttiä paksu.

A.Jalkanen: ”Paljonko lienee turpeen paksuus Visakallon muuttumalla nyt? Kuusen sanotaan vaativan sen, että juuret pääsevät kivennäismaahan, mutta pitääkö tämä paikkaansa enää jos alue terveyslannoitetaan tai tuhkalannoitetaan?”

Hyvä kysymys! Pitääkin selvittää asia jossain vaiheessa. Ojanpenkat ovat nyt hyvin matalat ja kivettömät, eli kaivettu maa on ollut turvetta, ja penkka on myös painunut turpeen sisään. 10 hehttarin alue on hyvin tasainen, eli paikalla on todennäköisesti ollut aikoinaan lampi, joka on kasvanut umpeen. Ojituksen jälkeen maanpinta on pudonnut selvästi. Ojituksen aikaan turvekerros on ollut vähintään metrin, ja nyt muuttumakerros voisi olla ehkä puolet siitä.

Ei se kyllä aivan savikoksi muutu Toloppa. Kyllä sinne se multakerros jää mutta alle puoleen kutistuneena siihen nähden mitä alkulähtötilanne on ollut. Jos satut muistamaan perustin ensimmäisen haavikon tällaiseen turvemuuntumaan eikä sieltä kyllä savea löydy kuin erittäin syvien ojien maapenkoista jotka riesallisesti olivat tietysti sen ajan mukaan pellolle nostettuina. Tämäkin alue oli vanhaa Pitkäjärven vesijättöä jolloin alue oli kevättulvissa veden alla. Rajut ojitukset kuivattivat ja alue on kyllä hyvää kasvullista metsäpohjaa nyt. Olisi toki ollut peltonakin mutta kukapa niitten kaas enää vehtaa.