› Keskustelut › Metsänhoito › ”Korjatkaa kasvumallit !”

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 10)

  • ”Korjatkaa kasvumallit !”

    Lähetetty: 18.2.2014, 17:37

    Yllä oleva Mikko Riikilän kirjoituksen otsikko (Metsälehti n:o 3 /2014 / näkökulma) , tuli mieleeni tehdessäni toista harvennusta
    45 -vuotiaaseen viljelykuusikkoon . Hakkuuohjeessa mainittu poistettavien puiden hehtaarikertymä oli nimittäin reilusti alakantissa. Puuta on kerynyt jo 2,5 kertaa suunnitteen esittämä määrä , kun hakkuu on vasta puolessa . Harvennuksen jälkeenkin puuston tiheys liikkuu vielä suositusten ylärajoilla.

    Tämä tukee Mikko Riikilän kirjoituksessaan kertomaa esimerkkiä viljellyn metsän kasvusta Kuusamon yhteismetsän alueella . Siellä keski-ikäisen istutusmännikön kasvu on 50-100% nykyisten kasvatusmallien ennustetta suurempi . Tämä on todettu ja varmistettu mittauksin .Tilanne on sama eteläisen suomen istutetuissa kuusikoissa ja koivikoissa.

    Yllä oleva koskee varmuudella vain metsiä , joiden taimikot on pidetty elinvoimaisina ja kaikki toimenpiteet tehty ajallaan . Omalle hakkuukuviolleni mahtuu myös alueita , joiden hoitotoimet eivät ole menneet aivan putkeen. Lepikko ja etukasvuinen koivu ovat pudottaneet paikallisesti istutuskuusikon tuotosta merkittävästi . Lehtipuiden alla kituneet puut ovat kantoläpimitaltaan 13-15 cm , mutta kookkaimmat ilman lehtipuiden varjostusta kasvaneet rungot ovat tyviläpimitaltaan jopa
    yli 45 cm ja tilavuudeltaan yli kiintokuution puita !! Tämä siis 45-vuotiaassa kuusikossa.

    Hieman aktiivisemmalla hoidolla palstalla olisi huomattavasti nykyistä enemmän järeitä runkoja . Kuitenkin viimeistään viidentoista vuoden kuluttua alueelta on hakattavissa kelpo potti jo näilläkin eväillä päätehakkuun muodossa , mikä tarkoittaa 450-500 m3 kertymää hehtaarilta. Kiertoajan kokonaiskertymäksi muodostuu reilu 600m3/ha.
    …että tämä vain mietittäväksi jatkuvaa kasvatusta havitteleville…

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • metsänvartija 18.2.2014, 18:28

    Kyllä, 55 v viljelykuusikko, sijainti Joensuusta +60 km pohjoiseen, 550 m3/ha.

    Viljely-taimikonhoito-1 apuharvennus. R-luku 1100/ha

    Rahaa on tulossa ja paljon!

    laurihääri 18.2.2014, 21:17

    Joo. Sellaista maalaista, pinta-alaverotuksen ajalta periytyvää varovaisuutta, keskiarvoihin tuijotusta ja yhteiskunnan maksamien apujen menetyksen pelkoa noissa kasvumalleissa ilmiselvästi on.

    Ei uskalleta vieläkään tunnustaa, että kyllä metsä kasvaa, jos siltä itseltään nöyrästi kysyy, että mitä pitäs olla että kasvaisit,

    Supattamalla se vastaa, mutta vain semmoisille, joilla on korvat ja silmät, joilla kuulee ja näkee.

    raivuri 18.2.2014, 21:48

    Kyllä se näin on! Pitäisi metlaltakin joku löytyä kuka ehtisi tämän tekemään.
    Motti-ohjelmankin käyttö kuusen osalta on melko lailla turhaa kun kiertoajaksi ehdottelee tyyliin 70v.

    Kasvumallit pitäisi tietenkin laatia hyvän kustannustehokkaan metsänhoidon pohjalle. Ei huippukuvioiden vaan normaalin hyvin hoidetuille metsille. Jos malleista jää jälkeen huonolla hoidolla se on jokaisen oma ongelma. Tai sitten voisi tietojärjestelmiä varten luoda hoidetun ja hoitamattoman metsän kasvumallit selkeästi erilleen.

    Puun takaa 18.2.2014, 21:59

    Kyllä minäkin olen ihmetellyt, miten kaukana todellisuus ja tutkimus voi metsäasioissakin joskus olla.
    Paras mitä olen asian tiimoilta kysyessäni kuullut, oli että tutkimuksen tarkoitus ei olekaan tuottaa realitietoa vaan tutkimustietoa!
    Eikös tämä Pekka Himanen taannoin kertoillut vähän samaan tapaan oman alansa tutkimustuloksista.

    sammeli 19.2.2014, 08:15

    Keskustelin vasta erään Metlan tutkijan kanssa ja kerroin juuri tästä asiasta. Hän sanoi, että kasvumalleja korjataan kaiken aikaa tiedon karttuessa. Ongelmia tuottaa kun kerätään keskiarvotietoa. Hyvin ja huonosti hoidettujen metsien kasvussa on iso ero.
    Omasta kokemuksestani tiedän, että ms antoi silloiselle tilalleni kasvuksi noin 800m3. Kun suunnitelma uusittiin oli toteutunut kasvu ollut noin 1500m3. Nuoria metsiä tuossa metsälössä oli noin puolet.

    Gla 19.2.2014, 08:51

    Nyt täällä sahataan omaa oksaa.

    Tilojen hinnat nousee, jos 3% korolla ja hyvän hoidon mukaisella tuotoksella niitä aletaan hinnoitella. Että ei ole kiirettä kasvumallien korjaamisen suhteen. Pidetään jatkossakin kasvumallit vanhoista harsintahistorian omaavista metsistä saatujen tietojen varassa, hinnoitellaan ensiharvennus 39 vuotiaaseen puustoon ja maksetaan ”ylihintaa” tiloista ja perintöveroista.

    metsänvartija 19.2.2014, 12:01

    Y.Vuokilankin tutkimuksissa tuotos jää paljon alikanttiin.

    Ihmetyttää, saa nähdä paljonko viljelymänniköistä lähtee puuta.

    Kasvu 15 m3/ha. 700 M3 vai ylikin/ha?

    laurihääri 19.2.2014, 17:57

    Korjasin itse.

    suorittava porras 26.2.2014, 18:58

    Gla :”Että ei ole kiirettä kasvumallien korjaamisen suhteen. ”

    Muutosta odoteltaessa on kuitenkin hyvä tietää , että puuta voi saada hyvin hoidetun metsän harvennushakkuista jo saman määrän hehtaarilta , kun unohtuneen palstan päätehakkuulta .

    Esimerkkitapauksen harvennuksesta kertyi reilusti yli 100m3 puutavaraa hehtaarilta (3 x arvion esittämä määrä ) . Kuvio jäi voimakkaasta harvennuksesta huolimatta vielä tiheäksi . Vastaavasti olen joutunut käsittelemään samanikäisiä ”vapaasti kasvaneita” palstoja , joden kertymältään 40 m3 /ha riukupuustoinen kuvio on lipsahtanut elinkelpoisen puuston vähäisyyden vuoksi suoraan päätehakkuuasentoon . Nämä ovat niitä kyläläisten päivittelemiä ”harvaksi männöö ”-tapauksia. Runkolukua on toki lähtötilanteessa runsaasti , mutta kasvatuskelpoisia puita todella vähän . ( =tuhansia runkoja lehtipuuta a`15 litraa/runko ja jokunen sata aikoinaan istutettua havupuuta a`200-400 litraa/ runko hehtaarilla)

    Kasvumallit olisi syytä päivittää siten , että eri kasvatustapojen vaikutukset puuston kasvuun tuotaisiin nykyistä selvemmin esille .
    Toiminta metsissä tehostuisi varmasti , jos todelliset mahdollisuudet tiedetään . Näin on käynyt kilpailijamaassamme Ruotsissa , jossa metsiä hoidetaan tänä päivänä tehokkaammin , kuin Suomessa huolimatta siitä , että tukea metsien hoitoon ei ole ollut saatavilla lähes 20 vuoteen …..ei kai me nyt voida olla siinä suhteessa ruotsalaisia huonompia ..eihän ?

    jees h-valta 26.2.2014, 19:24

    Metsiä voi kasvattaa monella tavalla tai olla kasvattamatta mutta kemeran mollaamista en kovin korkealentoisena suorittavalta kyllä koe. Jos esimerkissä kasvatuspuusto (havu) oli isompaa tässä suorittavan ”surkeassa” metsässä on kai kyse jossain vaiheessa ihmisen selkeästä aikaansaannoksesta eli metsän hoitovirheestä. Sieltä on joskus innolla raivattu jo taimivaiheessa ja sen jälkeen ensiharvennettu”puistoa” ja jätetty sen intoilun lopahdettua oman onnensa nojaan. Syystä ehkä ettei ole jäänyt kuin känsät kouriin. Jolloin on alle päässyt huonokokoinen vitikko. Kemeraa ei tuosta tarvi syyttää vaan aivan normaalia suomalaista metsänomistajan metsänkasvatushalua ja osaamista. Siinä puolessa on kovin paljon puutteita. Johtuen kait eniten sellaisen sukupolven astumisesta remmiin perintöjen kautta jotka ovat vihan vimmalla maalta lähteneet ajatuksella etten kusekkaan tuota kurjalaa kohti loppuikänäni. Joka asenne on edelliseltä polvelta jäänyt huomaamatta ”kullitettujen lasien” läpi katsellessa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 10)