› Keskustelut › Metsänhoito › Korholan metsäseminaari 2014

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 113)
1 2 3 … 7 8 9 10 11 12

  • Korholan metsäseminaari 2014

    Lähetetty: 17.5.2014, 12:47

    Korholan metsäseminaari pidettiin 10.05.2014.

    Siellä ratkottiin puuntuotantoa heikentäviä, rajoittavia; jopa tuhoisia helposti korjattavissa olevia akuutteja ja kroonistumaan päästettyjä ongelmia.

    Perusongelma on holtiton sorkkaeläinlaidunnus ja siitä versonut myyräkannan säätelyjärjestelmän täydellisen asiantuntematon manipulointi.

    Seminaarissa saimme tietää, että perusongelman eliminoinnin ansiosta 40-vuotiaana päätehakattu keskinkertaiselle kasvualustalle perustettu rauduskoivikko oli tuottanut keskimäärin 500€ hehtaaria kohti vuodessa. Tukkiprosentti päätehakkuussa 86.

    Kuusenjuurikäävikköön pakotetusti perustetun kuusikon tuotto on negatiivinen.

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 5.6.2014, 07:59

    ”Huruosaston” kymmenen TopTen listako?

    Leevi Sytky 5.6.2014, 08:08

    Taas meni Jesseltä ”talon” aikaa metsäpalstalle, hyi hyi!
    Puoli tuntia miettimisineen.

    Timppa 5.6.2014, 08:20

    Olikohan muuten kyseessä vanhan laulun ”Korholan komia talo”, jossa:
    ”Kaks oli tyttöä jaloa,
    Tyyne-tytti ja Hiljuska”
    ja
    ”Tyyne se poikia narraili,
    mutta Hiljalle kelpasi kuka vaan”

    Tästä eteenpäin laulun sanat muuttuvat painokelvottomiksi.

    Gla 5.6.2014, 12:22

    Suorittava porras: ”En ole missään vaiheessa esittänyt raivausta hirvikannan säätelykeinoksi , ainoastaan mahdollisuudeksi kunkin kohdallaan vähentää tai torjua vahinkoja , jos metsästyspainetta ei ole alueella riittävästi . Hoitohommat ovat ilmeisesti tuottaneet naapurimaassamme tulosta , koska siellä siedetään tuplamäärä hirviä Suomeen nähden.”

    Minä en muista, kuka on mitäkin esittänyt. Säännöllisesti kuitenkin hirvikannasta keskusteltaessa vedotaan siihen, että hirvikanta on kasvanut jaksollisen metsätalouden myötä, kun taimikoiden määrä on kasvanut.

    On totta, että nykyiset metsät mahdollistavat huomattavasti suuremman hirvikannan kuin esim. 1900-luvun alkupuolen tai vuosisadan puolivälin metsät. Hirvikannan kasvu ei kuitenkaan johdu metsätaloudesta, vaan hirvipolitiikasta. Tämä on lakiin kirjattu asia, joten vastuuta hirvikannan koosta ei voi minkään muun asian syyksi yrittää laittaa.

    Ruotsalaisten käsitys sopivasta hirvikannasta on todennäköisesti yhtä monimuotoinen kuin meillä. En tiedä, millainen järjestelmä Ruotsissa on, mutta meillä hirvikannasta päättävä taho on kaikkea muuta kuin demokraattinen siitä huolimatta, että metsästysoikeuden haltijoita on 730 000. Ruotsissa maata omistaa huomattavasti pienempi joukko, joten tuskin siellä sen yhtenäisempi mielipide aiheesta on kuin meillä. Tuskin siis voi sanoa, että Ruotsissa siedetään meikäläistä isompaa hirvikantaa.

    suorittava porras 5.6.2014, 19:54

    Lainaus :
    ”Tärkeysjärjestyksessä ensin perhe ja työt ja sen jälkeen tulee kaukana vasta harrastukset., vaikka ne olisivat mielekkäitäkin.”

    Olen täsmälleen samaa mieltä . Tämän takia en juokse enää koko syksyä hirvien perässä . Jos jahti ”kivestää” pidetään välipäiviä ja viimeistään joulukuun alussa pannaan pillit pussiin.

    Anton Chigurh 5.6.2014, 21:06

    Aloituksessa mainitsemani koivikon hoidosta ja päätehakkuusta vastannut mestari kertoi Sahalan kartanon rantapaviljongissa arvovaltaiselle raadille koivikon historian.
    Matti Kärkkäinen kysyi, että mitä on tarkoitus istuttaa koivikon jälkeen. Kuusta kai oli vastaus. Matti siihen, että miksi ei rauduskoivua.

    Paikallahan ei ole hirvi- eikä myyräongelmaa.
    Koivun runsas emäksinen karike parantaa viljavuutta ja nopeuttaa ravinnekiertoa. Seuraava koivikko saavuttaisi nykytaimilla tuollaisella elvyttyneellä kasvualustalla päätehakkuukypsyyden kolmessakymmenessä (30) vuodessa. Ja laatu vain paranisi.

    suorittava porras 5.6.2014, 21:34

    Viimeisimmässä Metsälehdessä prof. Kärkkäinen kehottaa puolestaan hävittämään koivun täysin kuusikosta noin 20 vuotta ennen päätehakkuuta . Koivu on tappolistalla myös avohakkuukuvion vieressä sijaitsevien harvennuskuvioiden avohakkuukuvioon rajoittuvilla reuna-alueilla. Tämä on varmasti tulevia taimikonhoitotalkoita ajatellen erittäin viisasta . Torjutaan ongelma jo ennen sen syntymistä .

    jees h-valta 6.6.2014, 07:59

    Eli sama ristiriitaisuus ja sekoilu päällä joka aiheessa. Vanhuus ei tule yksin.

    kuusessa ollaan 6.6.2014, 08:25

    Jees, miksi päätehakkuuvaiheessa pitäisi olla kuusikossa koivua?
    Olet perustellut koivun kasvatusta energiapuuksi ja sehän on järkevää poistaa ajoissa, viemästä kasvuvoimaa tukkipuuta kasvavasta kuusikosta…etenkin jos koivutukista saat 45 eeroo ja kuusitukista 65 päätehakkuussa? Lisäksi koivun kasvu ei ole järeässä vaiheessa juurikaan kuusta parempi, jos harvennuksilla on pidetty puuston vihreä osa riittävänä. Jos on kasvatettu sillä tyylillä, että vihreää on vain tupsu latvassa, on sama vaikka kasvattaisi raitaa.
    Ja yksi koivu riittää ”pitäjän koivikoiden” perustamiseen, jos sitä haluaa taimikkovaiheessa kasvattaa.

    jees h-valta 6.6.2014, 08:42

    Voin tehdä vastakysymyksen miksi päätehakkuuvaiheessa ei voisi olla kuusikossa koivua myös. Tähän mennessä ei ole yksikään ostaja ollut kovin murheissaan sekapuustosta. Jos olisi vaihtuisi ostaja. Tuo vain kuuluu suomalaiseen metsäluontoon ja tuo sitä nk. monimuotoisuuttakin. Uudistuksellekkin se vain varmistaa aukkojenkin täyttymistä ja raudushan kasvaa kuusen iässä jo parikin päätesatsia joten välilläkin tiliä saa ehkä jopa parhaiten juuri koivuvoittoisesta.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 113)
1 2 3 … 7 8 9 10 11 12