Keskustelut Metsänhoito Korholan metsäseminaari 2014

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 113)
  • Korholan metsäseminaari 2014

    Korholan metsäseminaari pidettiin 10.05.2014.

    Siellä ratkottiin puuntuotantoa heikentäviä, rajoittavia; jopa tuhoisia helposti korjattavissa olevia akuutteja ja kroonistumaan päästettyjä ongelmia.

    Perusongelma on holtiton sorkkaeläinlaidunnus ja siitä versonut myyräkannan säätelyjärjestelmän täydellisen asiantuntematon manipulointi.

    Seminaarissa saimme tietää, että perusongelman eliminoinnin ansiosta 40-vuotiaana päätehakattu keskinkertaiselle kasvualustalle perustettu rauduskoivikko oli tuottanut keskimäärin 500€ hehtaaria kohti vuodessa. Tukkiprosentti päätehakkuussa 86.

    Kuusenjuurikäävikköön pakotetusti perustetun kuusikon tuotto on negatiivinen.

  • jees h-valta

    Hennoista ja oksattomista vain valitettavasti sitä laatua sinne tyvitukille juuri tulee. Miksi siihen pitää yrittää syöttää latvuksensa menettäminen on aivan vain ja ainoastaan varhaisperkauksen puute.
    Männyt ja kuuset pitävät latvuksensa erinomaisesti kunhan varhaisperataan että ylöspäin on kasvutilaa. Sivullepäin sitä ei edes saa olla. Energiapuu tulee siinä siivellä koska taajassa kasvattamalla sitä laatua kasvatetaan. Hirvet siihen yhtälöön eivät sovi mutta niidenkin perään yleensä 3500-4000:n kasvatettavasta vielä kelpo metsä on pelastettavissa. Isommallakin hirvimäärällä vaikka toki sitä tuskin ketään haluaa. Tappavia tuholaisiahan ne ovat.

    Gla

    Suorittava porras: ”Ruotsissa metsän kasvattaminen on enemmän ammattimaista ja metsänomistajia on suhteessa huomattavasti vähemmän kuin Suomessa . Metsien hoitoa ei ole tuettu naapurissamme enää vuosiin , mikä on johtanut siihen , että on ollut pakko tehdä metsänhoidolliset toimenpiteet oikeaan aikaan .”

    Mutta hirvikanta ei silti ole pysynyt kurissa. Kiitos, että muistutit meitä raivaamisen kelvottomuudesta hirvikannan säätelykeinona.

    Pähkäilijä

    Lähtökohtaisesti hirvi syö päivässä 20 kiloa talviaikaan, jos yhdestä taimesta saa 50g vuosikasvvua syötyä tuhoaa yksi hirvi päivässä 400 taimea. Raivatun taimikon läpi kulkiessaan hehtaari tuhoutuu 4-5 päivässä…

    H.Moilanen

    Korholassahan on ollutkin perusteellinen kattaus,
    kourallinen aasiantuntijoita, siellä lienee selvinnyt missä puussa ne pitkät neulaset oli.
    Muistuu mieleen Päätalon Herkon ajatukset seminaareista…

    Anton Chigurh

    Matti Kärkkäisestä lähtien (oli kattaus).

    Valitettavasti hoomoilasen yhteystiedot puuttuivat.

    Der Steppenwolf

    jees h-valta

    Matti Kärkkäisen ”sädekehä” on sammunut jo vuosia sitten eikä syty juuri näilläkään helteillä. Jutut alkaa muistuttaa lehmänostajan jaarituksia.

    H.Moilanen

    HooMoilanen ei ole suomussalmelta, nälkämaasta lähtöisin kuitenkin.
    Sen vuoksi minun nälkä ei vielä yhden ruokalajin(kärkkäinen)
    kattauksella tyydyty.

    jees h-valta

    Kyllä MK kuuluu samaan kastiin nk. omaan purkkiin kuseskelijoiden vankkumattomassa klaanissa. Ensin menee Kemerat kun näitä ”asiantuntijoita” on metsänomistajina jotka haluavat ne pois. Sitten halutaan ”kovettaa” verotus tappiinsa ettei vain mitään etua tipu tilakaupoista. Tietysti ”ay-lisenssoidulla” pikku kiinteistöverohöystöllä ryyritettynä. Lopuksi unohdetaan perintöveron kevitykset ettei vain mene ”väärille” omistajille. Mutta ans per…e olla kun päästään ”ryssäyhtymään” eli yhteismetsään nin kaikki onni ja autuus kukoistaa suomalaisen älymystömetsänomistajan ”liiterissä”.
    Lähes samaan ”paratiisipaikannukseen” päästään kun Metso tyrkkää parhaille kuvioille pelastamaan ikihongikot tuleville piiperoille.

    suorittava porras

    Gla: ”Mutta hirvikanta ei silti ole pysynyt kurissa. Kiitos, että muistutit meitä raivaamisen kelvottomuudesta hirvikannan säätelykeinona.”

    En ole missään vaiheessa esittänyt raivausta hirvikannan säätelykeinoksi , ainoastaan mahdollisuudeksi kunkin kohdallaan vähentää tai torjua vahinkoja , jos metsästyspainetta ei ole alueella riittävästi . Hoitohommat ovat ilmeisesti tuottaneet naapurimaassamme tulosta , koska siellä siedetään tuplamäärä hirviä Suomeen nähden.

    Ymmärrän Gla:n tuntemukset hirviä kohtaan omakohtaisten kokemusten kautta niin pelloilla , kun metsässä tapahtuneiden tuhojen johdosta . Minä en tyytynyt valittajan osaan . Salaojitin pellot , hävitin pajukot peltojen ympäriltä ja raivailin siihen aikaan kakkosprioriteettina töiden osalta olleet taimikot sen aikaisten käytäntöjen mukaisesti . Tänään tekisin taimikonhoidon paljon aikaisemmin.
    Tämän lisäksi hankin hirvikoiran , jota käytin seurueen jäsenen oikeuksin apuna myös omien maitteni ulkopuolella hirvikannan säätelyssä . Aina oli lupa kaataa vasa , se pahin tuholainen , kun kohdalle sattui . Tämä oli vain neuvottelukysymys . Parhaiten hirviä löytyi haukuttavaksi naapurin pajukkoa kasvaneen pakettipellon liepeeltä ja toisen naapurin hoitamattomasta taimikosta . Omilla mailla vahingot olivat taakse jäänyttä elämää. 🙂

    Anton Chigurh

    Kyllä Matilta tuli terävää ja perusteltua valtavirrasta poikkeavaa kommentointia, kuten tuli koko poikkeuksellisen asialliselta ja ennenkaikkea ällistyttävän laadukkaalta seurueelta (10 tarkkaan valittua mestaria).

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 113)