Ratkaisu ei ole missään tapauksessa ’riukuuntunut’ nuori metsä, vaan hoidettu ja monimuotoinen mutta tiheä. Riukuja ei kannata kasvattaa edes energiaksi.

tamperelainen: (sivu 3/7)
””Suomen talous romuttuu jatkossa yhä enemmän.Jossain vaiheessa myös metsätaloudelle aiheutetut tuhot nousevat agendalle.Koppakuoriaisten ja kääpien ohella käsitellään hirvet””

– Taimikoiden hirvituhoilla ja maanteiden hirviturmilla voi olla suuri vaikutus Suomen talouden vaikeaan tilaan ja valtion velkaantumiseen. Siitä vaan ei Suomen johtohenkilöiden suulla saa julkisuudessa puhua. Muutenhan asiaa ryhdyttäisiin pikaisesti tutkimaan. Sitä taas ei MMM:n johdossa olevat virkamiehet halua. Siellähän haluttaisiin käynnistää uusia pelkkiin hirvien hyötyihin liittyviä tutkimuksia.

Esimerkiksi kun hirvi turmelee noin 10 vuotta sitten perustetun ja hoidetun männyntaimikon, menetetään samalla taimikon perustamiseen ja hoitoon uhratut varat ja työt sekä 10 vuoden lisäkasvu kuin ”pieru Saharaan”. Mitään tuloutettavaa ei jää metsänoistajalle tai yhteiskunnalle. Jäljelle jää entistä työläämpi metsityskohde, jonka hirvituhoriski on entistä suurempi ilman uudistettavan puulajin vaihtoa kuuselle. Kuitenkin puun tuottamisen kustannukset ovat nousseet.

Moni metsänomistaja ajattelee tällaisen kokemuksen jälkeen, että jättää kannokkonsa pelkän muokkauksen ja raivuun jälkeen taimettumaan luontaisesti. Taimettumista voidaan tietysti varmistella kylvämällä muokkausjälkeen männyn tai koivun siemeniä. Varakkaammat antavat istuttaa alueet kuusen taimilla, vaikka tautisuus tai maapohjan viljavuus vaatisivat muuta.

Siis ne hirvimiesten kovasti toitottamat hoitamattomat taimikot olisivatkin hirvimiesten aiheuttamia. On valtiovallan suojeluksessa ylläpidetty omassa typeryydessään niin tiheää hirvikantaa, että taimikoita jää liian kevyesti perustetuiksi eikä niitä hirvituhojen pelossa myöhemminkään uskalleta hoitaa. Pelätään turhia kustannuksia. Jo pelkkä hirvisyönnösten aiheuttama täydennystarve näkyy VMI:n tilastoissa välittömästi hoidon tarpeessa olevana taimikkona.

Omalla 4-5ha:n taimikolla kohtalaisesti luontaista rauduskoivua,jättöpuuna ja reunoilla laatuisaa raudusta.Nyt kahtena vuotena lähes kaikki raudukset(1 – 2m)latvottu hirvien suihin.Laatu on jo nyt menetetty ja ilmeisesti hirvituho jatkuu lähivuodet.
Tälläkin palstalla moni asiaaa tuntematon kirjoittaja vähättelee hirvituhoja,aika kornia oman edun tavoittelua
Monin paikoin rauduskoivu häviää,onko meillä tähän varaa.

Hirvimiesten lihankasvatus tulee liian kalliiksi suomalaisille.

Kyllähän niitä yli metrin rauduksiakin kasvaa. Hirvituhoalueilla niiden laatu vaan on niin huono, että koivulle uudistaminen istuttamalla ei kannata, jolloin seurauksena on kuusen yleistyminen.

Toisaalta omissa metsissä en ole kylläkään merkittäviä tuhoja havainnut koivuissa, joita on istutettu kymmeniä hehtaareja. Syynä lienee suhteellisen pieni matka asutukseen ja teiden läheisyys. Nyt on kokeilussa 5 ha luontaisena uudistamisena koivulle, ainakaan vielä 2 metrin pituudessa ei tuhoja.

Silti meillä on pitkittynyt hirviongelma, joka on vaarallisesti muokannut mielipiteet pelkän kuusen istutuksen puolelle. Varmasti monessa paikassa lehtipuut/mänty onnistuisi, mutta ”kun oon kuullu et hirvet vie”.

Tietysti jos tarkastellaan joitain yksittäisiä alueita, hirvikanta on hirvimiehen määritelmän mukaan eli parhaista ajoista pudonnut kolmasosaan tai jopa alle. Valtakunnallisesti tilanne on kuitenkin se, että talvikanta oli huipussaan n. 140 000 yksilöä ja nyt se on n. 70 000 yksilöä. Minä olen lukenut vain lyhyen matematiikan ja senkin vain keskinkertaisella arvosanalla, mutta minusta tuo on puolet, ei kolmasosa. Fiksummat korjatkoon, jos laskin väärin.

Jos jossain on näitä metsästäjien korostamia hirvityhiöitä, muualla täytyy olla tihentymiä ja ne vaativat myös tasaveroisen huomion.