Keskustelut Metsänhoito Korholan metsäseminaari 2014

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 113)
  • Korholan metsäseminaari 2014

    Korholan metsäseminaari pidettiin 10.05.2014.

    Siellä ratkottiin puuntuotantoa heikentäviä, rajoittavia; jopa tuhoisia helposti korjattavissa olevia akuutteja ja kroonistumaan päästettyjä ongelmia.

    Perusongelma on holtiton sorkkaeläinlaidunnus ja siitä versonut myyräkannan säätelyjärjestelmän täydellisen asiantuntematon manipulointi.

    Seminaarissa saimme tietää, että perusongelman eliminoinnin ansiosta 40-vuotiaana päätehakattu keskinkertaiselle kasvualustalle perustettu rauduskoivikko oli tuottanut keskimäärin 500€ hehtaaria kohti vuodessa. Tukkiprosentti päätehakkuussa 86.

    Kuusenjuurikäävikköön pakotetusti perustetun kuusikon tuotto on negatiivinen.

  • mehänpoika

    Ammatti Raivooja:
    ””Hirvillä peloittelu on suurin ongelma. Neuvoja kun kulkee talosta taloon kertomassa, että minnkkään ei istuteta koivuja kun on jossain nähty hirvituhoja, niin paikat kuusettuu.””

    – Ei kukaan pelottele hirvillä metsänomistajia. He ovat kantapään kautta oppineet käyttämään mahdollisimman turvallista ja varmaa metsänuudistamismenetelmää tai taimilajia. Valtakunnan metsien inventoinnin tulokset (VMI) kertovat, että hirvi on edelleen männyn- ja koivuntaimikoiden pahin tuholainen,

    Viimeisen inventoinnin hirvituhoala oli kohonnut jo yli miljoonaan hehtaariin, joten hirvituhojen pelko erityisesti männyn taimikoiden osalta on perusteltua. Ovathan vuosikymmeniä jatkuneen kuusettumisen johdosta hirvien talviravintona käyttämät männyn taimikot vähentyneet.

    Suorittava porras jaksaa verrata hirvituhojen määriä hoitamattomien taimikoiden määriin ja tekee niistä omia tulkintojaa. Sen tosiasian hän tahallisesti sivuuttaa, kun hakattujen uudistusalojen jättäminen kannokoksi tai taimikoiden viivästynyt hoito ovat hyvin pitkälle männyn- ja koivuntaimia syövien liikahirvien aiheuttamaa.

    Pähkäilijä

    3 vuotiasta taimikkoa tuo oli ja ensimmäinen perkaus, eka kesänä heinäsin kertaalleen. Keväällä perattu joten heinää näytti juurelle ilmestyneen.

    Eli ei ollut taimikonhoitokaan kohteella myöhässä…

    edit – pituus jossain 2-3 metrin paikkeilla oli tuossa vaiheessa, loppuosa saa tiheänä ollakin ennenkun saavuttaa jotain 6 metrin korkeuden kun siellä näytti koivut selvinneen koskemattomina.

    Ammatti Raivooja

    Tänä keväänä tapsin yhdellä kuusentaimikkoalueella n. 0,5ha reiän kun oli ilmeisesti suurin osa kuollu sananjalan alle. Siinä on yksi tehokkaimmista kuusentaimentappajista. Syksyllä se kaatuu taimen päälle kuin märkä pyyhe. Ei se kuusikaan ole turvassa kaikelta maailman pahalta.

    Mielummin sitä tuhon ottaa kuitenkin metsänkasvatuksen alkupäässä kun loppupäässä. Hirvivaiheen ohi päästyä männikön ja koivikon kanssa saa nukkua yönsä rauhassa.

    mehänpoika

    Ammatti Raivaajalle:
    ”Hirvivaihetta” ei puuntuotannossa tarvita. Siitä tulee vain ylimääräistä mielipahaa, metsähoidon motivaation vähentymistä, turhia kustannuksia ja puuntuottamisen kannattavuuden laskua.

    tamperelainen

    ”Suomessa voi tappaa laillisesti itsensä tupakkia polttamalla keuhkosyöpään.Naapurin ampumalla tappaminen ei ole sallittua”

    Vastaavasti on mo;n omaatyhmyyttä ja saamattomuutta tuhota taimikkonsa .Sen ei kuitenkaan pitäisi mitenkään tehdä hirvituhoja hyväksyttäviksi.Nämä jatkuvat selittelyt voitte lopettaa

    Jos kaikki hoitaisivat taimikkonsa hyvin,niin ei hirvi nälkään kiuitenkaan suostu kuolemaan.sitten tulevat ruokalistalle kuusentaimikot tms

    Kyllähän nykyisen hirvikannan hyväksyminen on täysin järjetöntä esim kansantaloudellisesti.Ei hirvenlihan kasvatusta toisen elinkeinoa tuhomalla saa edes vääristelluillä tutkimuksilla tuottavaksi.EU:n byrokkraatit toivottavsti säätävät lain,jolla kaikki tuhoon osalliset pannan edesvastuuseen.Ensimmäiseksi tutkitaan MMM:n virkamiehet ja heidät sitoumuksensa mm metsästysseuroihin,hirviporukoihin

    Suomen talous romuttuu jatkossa yhä enemmään.Jossain vaiheessa myös metsätaloudelle aiheutetut tuhot nousevat agendalle.Koppakuporiaisten ja kääpien ohella käsitellään hirvet

    Anton Chigurh

    Maittavuutensa ja taimikoiden vähyydestä johtuen lähes kaikki Suomessa kasvavat koivun taimikot joutuvat jossakin kehitysvaiheessa hirvituhojen kohteeksi (Heikkilä 1999).

    jees h-valta

    Tuo maanisdepressiivinen pelottelu pitää kyllä tehokkaasti huolen ettei se lehtipuun viljely ainakaan lisäänny. Omissa laitetaan nytkin lehtipuuta ostopalveluna maahan vaikka ollaan jälleen kantturoiden kasvatusaloilla. Siinä vain pitää olla ensin itsensä herra ja sen jälkeen työnsä osaava metsänviljelijä myös.

    Anton Chigurh

    ”Maittavuutensa ja taimikoiden vähyydestä johtuen lähes kaikki Suomessa kasvavat koivun taimikot joutuvat jossakin kehitysvaiheessa hirvituhojen kohteeksi (Heikkilä 1999).”

    Mutta ei joutunut tuossa aloituksessa mainitsemani taimikko tunnetuin (tuotto 500€/ha/vuosi) seurauksin.

    Hirvi vahingoittaa koivun taimia pienistä taimista aina 3-4 metrisiin puihin.
    Toistuvasti hirven vahingoittama koivu pensastuu.
    Hirvituhojen aiheuttama mutkaisuus ja lahovika tekevät koivusta kasvatuskelvottoman (Löyttyniemi, K. & Lääperi, R. 1988. Hirvi ja metsätalous. Helsingin yliopisto. Maatalous- ja metsäeläintieteen laitos. Julkaisuja 13. 56s.).

    Gla

    Tähän tapaan, vaikka Jesse ei vielä tilanteesta olisikaan huolissaan:

    Metsalehti/Lukijoiden-
    kuvat/Kuva/?imageId=
    890&index=0

    Gla

    Jees: ”Omissa laitetaan nytkin lehtipuuta ostopalveluna maahan vaikka ollaan jälleen kantturoiden kasvatusaloilla. Siinä vain pitää olla ensin itsensä herra ja sen jälkeen työnsä osaava metsänviljelijä myös.”

    4.9.2013 sanoit kuvan kommentoinnin yhteydessä, että aitaaminen ja kaikki siihen liittyvä on sinulle luonnollista metsätoimintaan liittyvää. Onko sekin luonnollista metsätoimintaa, että taimikon takia pitää ajaa autolla 1500 km vuodessa aitauksia tarkastelemaan? Saahan tuosta laittaa 375 € vähennyksiin, mutta melkoinen kasvattaja täytyy olla, että homman saa tuolla tavalla kannattamaan.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 113)