Tässä pähkäilen parin kontartakuvion kasvatustiheyksiä, kun ne aikanaan ovat tulossa ensiharvennukseen. Käsitykseni mukaan kontortaa pitäisi kasvattaa tavallista tiheämpänä, mutta mikähän tuo kasvatustiheys voisi olla Pudasjärven korkeudella?
Tämä kohde ei ollut Paltamossa.
Ja oli mäntyjen sekaan istutettu sinne tänne kontortaa.
Tiedän että Paltamossa Metlalla on Kivesvaaran rinteessä koealoja mm. pari kontortakoealaa, joista toinen hakattiin vuosi sitten sileäksi. Kävin katsastamassa noita kontortataimikoita (pituus n.10m), jotka eivät olleet kasvatukelpoisia siinä mielessä, että niistä ei tulla saamaan koskaan tukkipuuta yhdestäkään rungosta. Olivat niin pahasti lenkoja ja latvaa vaihtaneita, että ei ole mitään mieltä kasvataa pitempään, pois vain ja mäntyä tai raudusta tilalle.
Kontortan kasvatuksessa on muistettava oikean siemenalkuerän etsiminen. Siinä Metlan tutkimustyö toivottavasti antaa tuloksia, joita voidaan soveltaa eri puolilla maatamme. Ensin täytyy löytää oikea siemenen keräyspaikka ja kokeilla eri puolilla maata miten se menestyy.
Kun paras alkuperä löydetään kullekin alueelle, ottaen huomioon korkeussuhteet, valoilmaston, ilmaston, maaperän jne, niin sitä siementä siemenviljelykseen tai keräämään alkuperäiseltä esiintymispaikaltaan.
Nyt ollaan vasta alkutaipaleella tässä asiassa. Kasvamassa olevat metsiköt ovat luullakseni vasta kokeiluasteella.
Kontortan kasvatus on tulossa uudestaan muotiin Ruotsissa yhtiöiden metsissä, eli sen tuotos lienee kuitufirmojen mielestä kuitenkin houkuttelevalla tasolla vaikka Suomessa asiasta ei innostuneita ollakaan. Siemenalkuperällä on tosiaan iso merkitys ja onko sitten niin, että kontorta maistuu hirvelle kuitenkin mäntyä huonommin? Hirviongelmahan on Ruotsissa vielä pari kertaluokkaa isompi kuin Suomessa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.