Kontortamännystä taisi olla ainakin yksi viestiketju vanhalla keskustelupalstalla viime vuonna. Tästä kotimaista mäntyä tuottoisammasta puulajikkeesta näkee varsin vähän kirjoituksia, johtuneeko siitä, että sen viljelyala Suomessa on vain n. 10 000 hehtaaria.
Energiapuuksi se nyt ainakin käy mainiosti, mutta kotimaisen paperiteollisuuden kiinnostuksesta kontortaa kohtaan en ole kirjoitelmia nähnyt.
Kommentoinkin jo vanhalla palstalla ainakin Pohjois-Suomen metsänomistajilla olevan paremmat mahdollisuudet markkinoida puuta Ruotsin puolelle. Olen lukenut Ylen uutisen, jonka mukaan Ruotsissa kontortan viljelyala olisi n. 640 000 hehtaaria. Itse olen lukenut pohjois-ruotsalaisesta sanomalehdestä kontortan viljelyalan olevan lähes miljoona hehtaaria. Niin tai näin, tuollaiset viljelyalat tarkoittanevat jo muunkinlaista jatkojalostusta kuin pelkkä energiapuuna käyttö.
Käy sellupuuksi aivan hyvin. Harvennuksella moto harvensi harrastusistutukset (kontortaa) samalla kun pui männikköä. Kontorta meni siis mäntykuidun mukana.
Kontorta muuten kasvaa yllättävän hyvin tiheässäkin. Lukijoiden kuvissa esimerkki. En kuitenkaan ole innostunut kontortan lisäämisestä.
Saakohan kontortasta likimain saman kuin mäntykuidusta? Tukkia Kajaanin korkeudella tuskin tarvitsee odotella (kasvu/markkina)?
UPM:lla myynnissä olevilla palstoilla tosiaan kontortaa usein mausteena, siihen tämä oma kiinnostuskin liittyy. Taitaa olla viisaampi pitäytyä erossa näistä merkittävästi kontortaa sisältävistä palstoista, voi muuten mennä loputkin vähäisestä tuotto-odotuksesta.
Katso lukijoiden kuvat sivu 3 ”Tiheä kasvatus , taitolaji vai uhkapeliä”.
Kuvassa tiheässä kasvanutta kontortamännikköä . 180MPY /itään viettävä rinne. Sivu 2.Kuva ”Kaksin kaunihimpi” . Alue , jossa ei vielä ollut kovin paljon tuhoja.
Suomalaista mäntyä oli kontortan seassa ja se oli selvästi jäänyt kasvukilpailussa toiseksi. Männyn keskitilavuus oli alle 150 litraa. Kontortasta löytyi jopa 400-litraisia yksilöitä keskitilavuden ollessa lähes 200 litraa.
Laatu ja kestävyys eivät ole kontortan vahvimpia puolia ainakaan Keski-Suomessa. Kokeilumetsät hakataan aukoksi mahdollisimman varhain.
Oikeastaan kaikki ”kokeilupuut” kontorta, mustakuusi, lehtikuusi yms. ovat hyvää sellun raaka-ainetta. Mustassa kuusessa on pidempi kuitu mitä missään muussa puussa.
Ongelma on siinä että kaikkien puulajien sellukeitto onnistuu parhaiten jos voidaan keittää vain yhtä puulajia. Silloin ei jää sulamattomia tikkuja, eikä liioin tule liikaa keittäytynyttä pehmyttä massaa.
Kun todetaan että nykyaikainen sellutehdas tarvitsee jonkun 800 rekkakuormaa yhtä puulajia, että saadaan aikaan erillinen keitto, niin repikääpä sitten siitä.
Jos puu kelpaa mekaanisen massan valmistukseen, esim mustakuusi, niin tarvittavat kerta-annokset ovat jo kertaluokkaa pienempiä.
Ihmettelen kovasti, miksi ulkomaisten puulajien kokeilu on niin yleistä meillä? On noita muutama tullut nähdyksi eikä vakuuta ollenkaan. Tälläkin palstalla vähänväliä tulee esiin kokeiluja tai kokeilun suunnitelmia.
Samaan aikaan halveerataan täällä Jees H-valtaa, joka tekee uraa uurtavaa työtä, puolikotimaisen hybridihaavan kasvattajana.
Vaikka meillä on vain muutama puulaji, niin niistä löytyy kyllä jokaiselle pohjalle sopiva, ainakin jos ammutaan ensin kantturat sukupuuttoon.
”Kontorta muuten kasvaa yllättävän hyvin tiheässäkin. Lukijoiden kuvissa esimerkki. En kuitenkaan ole innostunut kontortan lisäämisestä. ”
Mitä koulusta muisteleln erikoispuulajikurssia niin kontortalle tiheässä kasvatus on aivan edellytys jos sahatavaraa haetaan, juuri jo mainitun oksaisuuden takia. Kamalaltahan nuo kasvatusmetiköt pakkaavat näyttämään jos on oksattoman männyn ystävä.
Kiitos Tanelille myötätunnosta ja kannustuksesta h-haavan kasvatuksessani. Kyllä itsekkin olen kriittinen kaikenkarvaisille lehtikuusille sun muille (tosiaan karvaisille) ja kun se kauneuskin on aina katsojan silmässä niin olen itsekkin käynyt puukkosahailemassa iltaisin myö vanhempia peltohaavikoitani.
Kun näkymä muuttuu aivan mahtavasti niin sitä on vain into lisääntynyt. Vaikka en ole tiputtanut kuin kuivat oksannysät yltämiskorkeuteen asti. Samalla polkenut maasta kasvillisuuden alas. Siistiä, tosi siistiä ja ei todella kannata mutta katsella hieno.
Siksi siistin.
No löytyyhän meitäkin jotka arvostavat jessen uraa uurtavaa työtä.
Jessen kaltaisia metsänomistajia vaan tarvitaan rutkasti lisää,että loppuu tämä kuusettaminen joka näivettää suomen metsät.
Mutta tahtoo vaan olla että mo pitävät mhy-neuvojia jumalan asemassa ja tekevät niinkuin ne neuvovat,vaikka neuvot olisivat miten järjettömiä tahansa.
Juuri tuosta on kyse jota Iron Man totesi yllä.
Mhy-toimihenkilöstö on yksipuolistanut metsiämme ainoastaan helpottaakseen omaa työpanostaan neuvonnan puolella.
Kun on käytetty sitä varminta ja helpointa niin ei tarvii kuunnella muuta kuin myötätuntoista hyminää. Muutenhan olisi saattanut joutua jopa metsästysorganisaatioon lisäämään painetta liian suuren tuhoriskin vuoksi. Ja se olisi tietänyt ikäviä syyllistyksiä ja jopa välien viilenemisuhkaa hirviporukassa jossa se mhy-maakari myös saattoi olla huveissa mukana. Ja vaikka ei olisikaan niin se metsästäjä on siellä konttuurilla paljon mukavampi asiakas kun sävel on yhteistä kuorolaulua. Oi kuusipuu…jne….
nyt on kontortaa kuviolla. Korjuuohjeessa on yksiselitteisesti ”kaikki pois” ja puulajina energia. Ei kelpaa firman omasta metsästä sellutehtaalle kontorta. Reilusti suurempaa kun kuvion muu havupuusto.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.