Keskustelut Metsänhoito ”Konstit on monet”

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 57)
  • ”Konstit on monet”

    Viimeisessä Metsälehdessä kerrottiin Syrjäsen pariskunnasta, joka suojaa mäntytaimikoitaan sukkaan pistetyillä saippupalasilla, jota terästetetään superloninntiputetulla vanhalla partavedellä. Näitä nyssyköitä asennetaan puihin taimikon ympärille 20-30 metrin välein ja joku sinne keskellekin. Tälläistä menetelmää mekin bvaimon kanssa olemme harjaittaneet ja olen joskus näilläkin palstoilla mainostanut. Kyllä se oli meidänkin mielestä tehonnut. Uutta jutussa olo tuo partavesiterästys. Olivaimon kanssa hauskaa, kun luimme toisesta samanhenkisestä pariskunnasta.

    Syrjäset ovat tehneet myös saman havainnon kun minäkin hirvien hyödyllisyydestä vatukkojen ja puskien kurissapitäjänä.

  • mehänpoika

    n-merkille!
    Kiitos mielenkiinnostasi!
    – Et kai sinä ala uhkailla?

    MJO

    – Eivät metsästäjät suoranaisesti päätä kaatoluvista. Kuitenkin he vuodesta toiseen alistuvat anomaan pyyntilupia valmiiksi riistapiireille päätetystä potista. Kun omat pyyntiluvat on käytetty, jätetään oma metsästysalue vapaaksi naapuriseurueiden alueelta siirtyville hirville. Naapuriseurue taas jättää jahdion kesken hirvien puutteeseen vedoten. Ei sillä tavalla hirvikanta pienene. Päinvastoin!

    Kyllä monet seurat päästävät naapuri seurat omille alueille, jos omat kaatoluvat ovat käytetty.

    Ongelma on kuitenkin metsästysmaiden vuokrauksessa, sillä monessa metsästysmaiden vuokrasopimuksessa on ehto, ettei metsästysoikeutta saa siirtää kolmannelle osapuolelle.

    Joten maanomistaja estää kyseisen toiminnan.

    Timppa

    Nythän on esim Keki-Suomessa tilamnne, että laajat alueet ovat tähän aikaan käytännössä hirvivapaita, koska eläimet ovat paikoin siirtyneet talvilaitumille. Esim velipojan seuralla oli Jyväskylän lähellä klolmen ensimmäisen lupaviiklonlopun aikana yksi hirvihavainto.

    Petelle sanoisin, ettei näiden saippukonstien tehokkuutta voi toki tieteellsesti tai edes puolitieteellisesti todistaa oikeiksi. Pitäisi olla verrokkialueita ja kokeen toistamismahdollisuuksia, jotta voitaisiin puhua tieteestä.

    Vuonna 2008 laadittusssa metsäsuunnitrelmassa oli ”suojellun” taimikon kohdalla maininta HIRVITUHORISKI. Se ei kuitenkaan ainakaan vielä ole toteutunut siitä huolimatta, että kyseessä on talvilaidunalue. On sitten syynä saippuat, hyvä onni tai se, etteivät nuo männyt jostain syystä hirville maistu. Sen voi todeta toki myös, ettei kuviolla kasva lehtipuuta. Tämä taas johtunee pääosin maapohjan ominaisuuksista.

    Jotenkin kummallinen käsitys on sekin, että kaatolupia jätettäisiin laiskuuttaan käyttämättä. Kyllä porukat aika sitkeästi ne pyrkivät käyttämään. Säänöt ovat vain joskus hankalia. Meidän porukalla on luvat viiden aikuisen ja viiden vasan kaatoon. Nyt on ammuttu neljä aikuista ja yksi vasa. Siis tässä vaiheessa metsästetään vain vasoja. Ongelma on se, että alueelle on tullut muuttohirviä ja koiralle ei ole vielä pystytty opettamaan, että nyt metsästetään vain vasoja. Päivä kuluu helposti, jos koira lähteekin aikuisen hirven perään. Toivoisi, että joskus nämä marisijat tulisivat viettämään muutaman räntäsateisen marrsaskuuviikonlopun hirvimetsällä.

    mehänpoika

    Timpalle!
    Sinähän kertoilit joukon hirvenmetsästyksen toteuttamisen ongelmista, jotka johtuvat hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmästä.
    – hirvihavainnot vähenevät, kun hirvet siirtyvät talvilaidunalueille.
    – hankalat säännöt estävät kaikkien kaatolupien käyttämistä.
    – seuran alueelle tulleet muuttohirvet estävät koiran opettamista vasojen ajamiseen.

    Näitäkään ongelmia ei olisi pyyntiluvista vapaassa hirvien metsästyksessä. Minkähän takia hirvenmetsästäjät ovat taketrtuneet noihin tarpeettomiin pyyntilupiin? Onkohan syynä herran pelko, eli riistäpäällikön vakuuttelut nykyisestä ”hyvästä hirvipolitiikasta”?

    MJO

    Mehänpoijalle: Vaikka hirvenpyynti vapautettaisiin luvista. Ei se oikeuttaisi ampumaan hirviä mistä haluaa. Metsästäjän on kuuluttava metsästysseuraan ja hänellä on oltava metsästysoikeus alueella.

    Kuten keskustelussa todettiin hirvien siirryttäessä talvilaitumilleen, ei nämä kesäalueilta ”tyhjää” pyytävät saa tulla metsästämään alueille mihin heillä ei ole oikeutta. En minäkään voi mennä metsästämään naapuriseuran alueelle edes oravaa.

    Jos nykyisin seuroihin pääsy on sinun mielestäsi maattomilla vaikeaa (Huom. maanomistajat estävät). Lupavapautuksen myötä maattomien seuroihin pääsy tulisi olemaan entistä vaikeampaa.

    mehänpoika

    MJO:lle!
    Ohjeistuksiahan on mahdollista muuttaa sellaisiksi, että ne toimisivat kaikissa tilanteissa. Saihan aikoinaan vahinkoeläimeksi luokiteltua karhua metsästää kuka vaan ja missä vaan, kunhan omisti laillisen aseen ja aseenkantoluvan.

    Timppa

    Jos hirveä saisi vapaasti metsästää missä vain, niin kyseessä olisi todellinen anarkia. Varmaan joku hirvikin kaatuisi. Moni niistä kyllä haavoittuneena vasta päivien päästä. Paljonko kuolisi sivullisia ja muita metsästäjiä en käy arvailemaan.

    Metsästysoikeus on Suomessa sidottu maanomistukseen. Eikä sitä voi pois ottaa.

    Kauhistuttaisi tuollainen vapaa metsästys esimerkisi meidän hyvillä hirvialueilla. Sinne varmasti ryntäisi porukkaa laajemmalti. Kuka uskaltaisi siellä tehdä enää metsätöitä? Todella hassunkurisia joidenkin utopiat.

    6 m3

    Tuli nähtyä ja koettua tuo mehänpojan suitsuttama vapaa karhunmetsästys.
    Luojan kiitos että se loppui, oli siellä senverran monen sortin viheltäjää ja tossun kuluttajaa.
    Tunnelma oli kuin Reijo Tanin kappaleessa ”Hirvenmetsästys”.

    Märkää päiväunta on että hirvenmetsästys siihen suuntaan menisi.

    mehänpoika

    Timppa:
    ””Kauhistuttaisi tuiollainen vapaa metsästys esimerkiksi meidän hyvillä hirvialueilla. Sinne varmasti ryntäisi porukkaa laajemmalti. Kuka uskaltaisi siellä enää tehdä metsätöitä. Todella hassunkurisia joidenkin utopiat.””

    – Timpan hirvestysporukan ”hyvät hirvialueet” taitavat olla hirvitiheydeltään niitä 7 hirveä tuhannella hehtaarilla, joissa ei nykyinen pyyntilupiin perustuva hirvenmetsästys ole saanut hirvikantaa edes valtakunnallisen hirvitiheyssuosituksen mukaisen haarukan ylärajalle. Vastaavia alueita jää runsaasti nykyisten hirvijahtien jälkeen, joten vain pyyntiluvista luopuminen jo ehkä muutamassa vuodessa normalisoisi tilanteen.

    Ehkä näin vähentyisi pelkäämäsi porukoiden ryntäily tulevaisuudessa, ja metsätyöt voisi tehdä aivan rauhassa.

    Hirvenmetsästyksen vapauttaminen pyyntiluvista ei ole minun keksimää. Valtiontalouden tarkastusvirasto jo 8 vuotta sitten tekemässään hirvitarkastuksessa kehoitti yhtenä vaihtoehtona tätä harkitsemaan, koska nykyinen hirvenmetsästyksen pyyntilupiin perustuva hirvikannan säätely ei ko. viraston mielestä toimi riittävän hyvin.

    6 m3

    Tuo mehänpojan esiintuoma tietäisi vain ”maattoman miehen talvisotaa”.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 57)