Tänä päivänä metsäkoneen kuljettajan pitää osata jo vähän muutakin kuin sahan napin painamista tai puomin liikuttelua. Monella näyttää olevan aika vähän tietoa mitä tånä päivänä metsäkoneenkuljettajalta vaaditaan. Kännykkä ei ole mikään ongelma mutta tekniikan osaamisesta ja koneen säätämisestä on ilman muuta hyötyä.

Antaapa Ruotsalaisten kokeilla. Sieltä saa sitten ilmeisesti Ruotsin-Suomalaisia kokeneita konekuskeja Tänne helpottamaan kuljettajapulaa, eikä ole kielimuuria.

Kyllä konetta liikuttelee hyvinkin pienellä kokemuksella, mutta sillä työn tekeminen tuottavasti edellyttää ensinnäkin taipumuksia metsätyöhön ja yksintyöskentelyyn. Toisekseen ns Perstuntuma pitää saada niin hyväksi, että löytää maastosta ne ajolinjat niin hakkuukoneelle kuin ajokoneellekin.

Puiden yksilöinti on jo taidetta, kun vaatimuksena on hyvä ja tavoitteenmukainen jäävä puusto. Ajokone ja hakkuukone ovat eri luokassa käyttää vaativuudeltaan, eli joku kuljettaja on parempi hakkaamaan kuin ajamaan ja päinvastoin.

Kaiken takana on kuitenkin sekä metsänomistaja, että koneurakoitsija, joidenka molempien  pitää olla työn jälkeen ja taloudelliseen tulokseen tyytyväisiä.

En usko, että kymmenenkään viikon koulutus tuottaa kaikista ulkomaalaisista hyviä konekuskeja, Veikkaan onnistumisprosentiksi 10 %.

Meillä kotimaisten kuljettajien koulutuksessa onnistumisprosentti on kuitenkin n. 50 %. Hyviä heistä, jotka pärjäävät koulutusammatissaan, on ehkä 20 %.

Varsinkin hakkuukoneen kuljettajan työ on taitolaji. Kaikilla ei ole sitä taitoa, lisäksi tarvitaan työhalua.

Siitähän se onnistumisprosentti 50% tulee, onnistua/epäonnistua.

Masalla se oli 60/50.

Jeessi:”Eli siis konetta tilaamaan, tuntuu olevan minun hommaksi sopivaa.”

-Pelkkä into ei riitä!

Kuituapa hyvinkin. Harkitsen vielä sitä Sampoa tuohon Alstoriin verrokkina. Alstoria voisi käyttää yhdistelmäkoneena. Ja kätevän pieni kuljetella.