Humppabarbin hohhoijjaa-jaarittelun johdosta:

Itseasiassa aihealueita on aika sopivasti ja kattavasti. Monesti kyllä jokin aloitettu keskustelunaihe saattaisi sopia useampaankin pilttuuseen, totta tuo, mutta pääpiirteissään nyt käytössä oleva versio on yllättävän toimiva. Humppabarbin kaipaama ”vapaa sana” toteutuu ilmeisesti osiossa Muuta metsästä (liekö joku jo testannut sanan ”vapautta”?).

Roskaa vai helmiä? Kyllä se on niin, että se tavaton tarpeettoman roskan määrä, jota vanhalla palstalla (ei kai sentään siellä IKIvanhalla, en tunne historiaa vuosien päähän) velloi päivittäin, oli häiritsevää. Tällainen kaiken tunnollisesti tavaava ikuinen opiskelija oli välillä todella tuskissaan, kun yritti ottaa selvää niistä ”nopeista, terävistä kommenteista”, jotka usein vielä häipyivät alta aikayksikön ylläpidon valppauden seurauksena. Nythän tänne suorastaan tulvii niitä ”helmiä”, siis selvästi asiaansa perehtyneiden metsäihmisten informatiivisia tietoiskuja, joita lukee mielikseen.

Ei tämä ole muumioluola eikä myöskään mikään elävältä haudattujen hengailukeskus. Täällä puhuu tieto ja kokemus, joten jahka saat silmäteräsi mukautettua vallitsevaan valoon, anna kuulua lisää itsestäsi, Humppabarbi, köötheksikin kutsuttu.

”Otsasi hiessä sinun pitää leipäsi hankkiman”

. Metsä asiathan on niin vakavia että leikinlasku niillä on kielletty. Kuka on opetellut ne kantapäänkautta, kuka kouluissa, kuka netissä kahden viikon kirjekurssilla.

Eikä heidän ehdotonta auktoriteettiaan saa laittaa ehdolle.
Eikä myöskään niitten jotka avaavat 10 ketjua Husgvarna 550 zxc ja 550 qwe mallista.
Eikö nykylukijat jaksa keskittyä 15 kommenttia pidempään ketjuun, vaan avataan uusi.
Johan tuohon kannustaa myös palstan käyttäytymis säännöt.

Möreä-äänisen söppiksen mielestä on tylsää?
Tällaista se pienen ihmisen arki on elämän kivisillä kinttupoluilla.

Harrastelija kiteytti sanoiksi hyvin pitkälle myös minunkin ajatukset tästä palstasta. Itsekin olen äänestänyt kolmea puoluetta ja ehdokkaaksikin on pyydetty yhtä moneen. Jostain syystä joku silloin tällöin täällä palstalla tyrkyttää meikäläiselle kepulaisen viittaa, – miksi? Kun on ollut elämänsä aikana palkkatöissä ja yrittäjänä ja tavannut työn puolesta tuhansia ihmisiä, ei itsensä tunkeminen johonkin poliittiseen lokeroon oikein innosta. Sen sijaan metsänhoito jaksaa 40-vuodenkin jälkeen edelleen innostaa. 2-3 tunnin rivakka iltalenkki raivausahan kanssa päivätöitten jälkeen on ollut ohjelmassa lähes joka päivä parin kuukauden ajan.

Mahtoiko jo tulla esille, mutta lukijoiden kuvien kommentoinneissa ei kappalejako toimi. Vähänkin pidempi kirjoitus menee yhteen pötköön, mikä tekee luettavuudesta hiukan raskasta.