Keskustelut Metsänhoito Kommentteja alueellisiin metsäohjelmiin

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 81)
  • Kommentteja alueellisiin metsäohjelmiin

    7.7.2020 Metsälehdessä uutisoitiin tekeillä olevista alueellisista metsäohjelmista. Luonnokset ovat nähtävillä ja kommentteja pyydetään 28.8 mennessä. Käväisin lukemassa Lounais-Suomen version ja kaiken muun hyvän keskeltä löytyi tällainen tavoite:

    Turvataan riistatalouden toimintaedellytyksiä edistämällä metsänomistajien ja metsästysseurojen yhteistyötä.

    Metsätalous nähdään siis riistatalouden turvaajana, vaikka itseasiassa ylisuuri hirvieläinkanta uhkaa metsätaloutta!!

    Hirvikannasta puolestaan todetaan näin:

    Hoidetaan hirvikantaa hoitosuunnitelman mukaisesti niin, että hirvieläinten metsätaloudelle aiheuttamat vahingot eivät lisäänny.

    Pitääkö tämä tulkita niin, että nykyinen vahinkomäärä on sovelias taso?

    Alueellinen riistaneuvosto on linjannut tavoitehirvikannan osassa Varsinais-Suomea jopa kaksinkertaiseksi verrattuna MTK:n kantaan. Alueellinen metsäohjelma nyt esitetyssä muodossa nätisti siunaisi ylisuuren hirvikannan hoitosuunnitelman.

    Edelleen jatkan ihmettelyä siitä, millaisia vellihousuja metsänomistajan etua on ajamassa. Nimet löytyvät metsäohjelmaluonnoksen sivulta 4.

     

  • Planter

    ”Turvataan riistatalouden toimintaedellytyksiä edistämällä metsänomistajien ja metsästysseurojen yhteistyötä.”

    Eikö tämän kuitenkin pitäisi olla näinpäin.

    ”Turvataan metsätalouden toimintaedellytyksiä edistämällä metsänomistajien ja metsästysseurojen yhteistyötä.”

    Mitä on riistatalous? Onko siitä Suomen talouden veturiksi tai tukijalaksi? Jos verrataan sorkkarahatuloja kantorahatuloihin, riista-ja metsätalouden työllisyysvaikutuksia, vaikutuksia kansantalouteen, verokertymää, vientituloja jne, kumman talouden toimintaedellytyksien turvaamisen pitäisi olla etusijalla?

    Olen ymmärtänyt, että metsästys on harrastus, eikä metsätalouteen verrattavissa olevaa taloudellista toimintaa. Kyselyjen mukaan 70%:lle saalis ei ole tärkein, vaan muut metsästykseen liittyvät asiat.

    ”Hoidetaan hirvikantaa hoitosuunnitelman mukaisesti niin, että hirvieläinten metsätaloudelle aiheuttamat vahingot eivät lisäänny.”

    Ainakin Lounais-Suomessa tämän taas pitäisi olla jotenkin näin:

    ”Pienennetään hirvikantaa hoitosuunnitelman edellyttämälle tasolle ja kauriskantaa niin, että  puustoon kohdistuvat tuhot pysyvät kohtuullisina mahdollistaen männyn, rauduskoivun ja muiden lehtipuiden (esim. jalot lehtipuut) kasvatuksen.”

    Pirkanmaan metsäohjelman kirjaus:

    ”Hirvieläintiheyksien ekologisesti ja metsänhoidollisesti tavoitteellista määrää kuvaavana mittarina voidaan käyttää sitä, että koivun ja jalopuiden viljely on mahdollista ja pihlaja ja haapa voivat varttua puiksi. Jos nämä eivät toteudu, hirvieläinkannat ovat liian tiheitä ja niitä pitää vähentää.”

    Perassic Park

    Maanomistus ja metsästysoikeus liittyvät kiinteästi toisiinsa ja näin tulee olla. Piste.

    On toisaalta kyllä hyvä kysymys jos vaikka maantien hirvivaaramerkin alueella, ei maanomistaja anna lupaa metsästää tienvarsihirviä.

    Hirvet kertyvät tien varteen ja vuodesta toiseen samassa kohdissa tapahtuu kolareita. Jos vaikka lopulta tulisi kuolonkolari, onko tapahtuma ainoastaan onnettomuus ilman syytä.

    A.Jalkanen

    Valtakunnallisen hirvikannan hoitosuunnitelman edellyttämä taso oli siis etelässä alle 3,5 hirveä per metsämaan 1000 hehtaaria, eikö niin?

    Mikäli alueella on paljon kauriita lisäämässä laidunnuspainetta, hirvitalousalueen paikallinen hirvikannan tavoite voisi olla alempikin eli alle 3, ja jos taas alueella on susia, vähän korkeampi mutta kuitenkin alle 4? Pohjois-Suomessa hirvikannan tavoitetaso voisi olla kauttaaltaan hieman alempi, koska siellä poron laidunnuspaine rasittaa jo osaltaan luonnon kantokykyä ja susia ei käytännössä saaliinjaolla ole. Hirvikanta onkin jo pääosin Lapissa alhainen.

    Hirvieläinkannan hoitoon liittyy yleisiä intressejä, koska metsävahinkojen lisäksi hirvieläimet levittävät hyönteisiä (hirvikärpänen ja puutiainen) ja aiheuttavat liikenneonnettomuuksia. Nythän maanomistajilta on jo käytännössä viety oikeus omaan hirvenmetsästykseen ja valkohäntäpeuran metsästykseen asettamalla luvalle minimialue (500/1000 hehtaaria) jota harva maanomistaja täyttää. Yhteiskunta koettaa pitää vahingot alhaisina myöntämällä lupia ja rakentamalla muun muassa riista-aitoja. Sitä voisi miettiä, olisiko systeemissä parantamisen varaa. Jos jotain lakiehdotuksen muotoon kirjoitettavissa olevia älynväläyksiä tulee, niistä voi laatia kansalaisaloitteen.

    Anton Chigurh

    MTK:n mandaatilla (olen MTK:n jäsen, siis minunkin mandaatillani) kirjoitti järjestön lakimies varatuomari vesa malila uudistetusta riistahallinnosta jo liki kymmenen vuotta sitten muunmuassa seuraavaa:

    ”…Riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisy on maa- ja metsätaloudenharjoittajien kannalta tietysti tärkein riistapolitiikan tavoite. Maa- ja metsätaloudenharjoittajat odottavat uudistuneelta riistahallinnolta kykyä ja uskallusta säädellä tehokkaasti liian suuriksi paisuneita hirvieläinkantoja…”

    Meidän vaatimuksemme on, että riistaeläinten aiheuttamat vahingot loppuvat.

    Jos meillä olisi metsätalousministeriö edes olemassa. On vain metsästystalousministeriö ja sitä johtava metsästystalousministeri ja vetelä vätys leppä (vai oliko se haapa).

     

    A.Jalkanen

    Maanomistaja luulee omistavansa hirvet, mutta valtion karjaahan ne ovat, ovat olleet jo kauan.

    Mäyräkoira

    Ihmettelen kovasti, että maanomistajalta olisi viety metsästysoikeus. On vain omasta aktiivisuudesta kiinni, jos jaksaa ja viitsii metsästää. Näyttää siltä, että ne, jotka eivät metsästä, niin pitää tällä palstalla eniten älymölöä asiasta, josta eivät tiedä käytännössä mitään.  On helppo syyllistää aivan turhaan tietämättömyyttään, kuinka asiat hoidetaan. Lisäksi, jos ei itse osallistu metsästykseen, on turha täällä palstalla kitistä. Itse olin viime syksynä lokakuun alusta tammikuun loppuun joka viikonloppu  peura- ja hirvijahdissa koirien kanssa. Harmittaa tommonen jorina.

    Mäyräkoira

    Omissa metsissäni ei ole juurikaan vahinkoja Itä-Pirkanmaalla.

    A.Jalkanen

    Mäyräkoira on nyt hieman hakoteillä, kun ei ilmeisesti ole seurannut hirvikeskustelua yhtä pitkään kuin sitä on täällä palstalla käyty. En tarkoita sitä että maanomistaja ei pääsisi metsästämään, vaan sitä, että häneltä puuttuu päätösvalta oman metsänsä hirvieläinkannan suhteen: päätösvalta on lupia myöntävillä riistaviranomaisilla.

    Mäyräkoira

    Olen seurannut tätä palstaa aktiivisesti n. 2 vuotta. Olen lukenut joka ainoan kommentin kaikista, mitä täällä on keskusteltu. Minulla on keskusteluyhteys alueen riistapäällikköön, riistanhoitoyhdistykseen ja alueen metsästysseuroihin. En vaan viitsi joka asiaan ottaa kantaa. Mielummin lueskelen ja naureskelen ja nautin.

    Mäyräkoira

    Niin ja otan oppia kaikilta eri asiosta tietäviltä.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 81)