Kommentteja alueellisiin metsäohjelmiin

Tämä aihe sisältää 81 vastausta, 22 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 vuotta, 11 kuukautta sitten jees h-valta toimesta.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 81)

1 2 3 … 7 8 9

Kommentteja alueellisiin metsäohjelmiin

Lähetetty: 9.7.2020, 22:04
Merkitty: alueellinen metsäohjelma Hirvet

7.7.2020 Metsälehdessä uutisoitiin tekeillä olevista alueellisista metsäohjelmista. Luonnokset ovat nähtävillä ja kommentteja pyydetään 28.8 mennessä. Käväisin lukemassa Lounais-Suomen version ja kaiken muun hyvän keskeltä löytyi tällainen tavoite:

Turvataan riistatalouden toimintaedellytyksiä edistämällä metsänomistajien ja metsästysseurojen yhteistyötä.

Metsätalous nähdään siis riistatalouden turvaajana, vaikka itseasiassa ylisuuri hirvieläinkanta uhkaa metsätaloutta!!

Hirvikannasta puolestaan todetaan näin:

Hoidetaan hirvikantaa hoitosuunnitelman mukaisesti niin, että hirvieläinten metsätaloudelle aiheuttamat vahingot eivät lisäänny.

Pitääkö tämä tulkita niin, että nykyinen vahinkomäärä on sovelias taso?

Alueellinen riistaneuvosto on linjannut tavoitehirvikannan osassa Varsinais-Suomea jopa kaksinkertaiseksi verrattuna MTK:n kantaan. Alueellinen metsäohjelma nyt esitetyssä muodossa nätisti siunaisi ylisuuren hirvikannan hoitosuunnitelman.

Edelleen jatkan ihmettelyä siitä, millaisia vellihousuja metsänomistajan etua on ajamassa. Nimet löytyvät metsäohjelmaluonnoksen sivulta 4.

Tekijä
Tiina Lietzén

Teema Metsänhoito

Kurki 10.7.2020, 07:49

Jos haluaa johonkin oman mielenmukaisen

Minulla on ollut tapana ensiharvennuksissa leimata nauhoilla parhaat puut ja sitten niiden mukainen harvennus jättäen 900 puuta hehtaarille.

mehtäukko 10.7.2020, 07:53

Aloitukseen viitaten olen vellihousujen suhteen samalla kannalla.

Planter 11.7.2020, 10:55

Tässä vielä linkki mistä löytyvät alueellisten metsäohjelmien luonnokset ja mahdollisuus kommentoida niitä.

https://www.metsakeskus.fi/alueelliset-metsaohjelmat-2021-2025

Lounais/Varsinais-Suomen hirvieläintilanteesta:

”Hirvikannasta puolestaan todetaan näin:

Hoidetaan hirvikantaa hoitosuunnitelman mukaisesti niin, että hirvieläinten metsätaloudelle aiheuttamat vahingot eivät lisäänny.”

Varsinais-Suomen alueellien riistaneuvosto on asettanut tälle vuodelle tavoitteita esimerkiksi näin: VS2 (5 – 5,5 / 1000 ha) VS3 (4,2 – 4,7/ 1000 ha).

Jos lasketaan Varsinais-Suomen metsäohjelmaluonnoksen metsämaan pinta-alaa 647 600 ha ja hirvimäärää 3500 (tyypillisesti arvioitu 20% alakanttiin) käyttäen tiheys koko Varsinais-Suomen metsämaalle, se on 5,4 / 1000 ha.

Alueellisen riistaneuvoston päätökset eivät noudata hirvikannan hoitosuunnitelmaa.

Hirvikannan hoitosuunnitelma sivu 8:

”Hirvikannan tiheys on vuodesta 2004 lähtien pyritty pysyttämään hirvitalousalueittain tiheydessä 2-4 hirveä tuhatta hehtaaria kohti. Hirvikannan noustessa tavoitehaarukan ylärajaa suuremmaksi on toistuvasti törmätty laajamittaisiin yhteiskunnan sietokyvyn ylittäviin metsä-ja viljelysvahinkoihin sekä lisääntyneisiin hirvionnettomuuksiin.”

Päätökset eivät myöskään noudata metsästys-ja riistahallintolakia:

Metsästylaki 26 § Hirvieläimen pyyntilupa

”Edellä 1 momentissa tarkoitetun pyyntiluvan myöntää Suomen riistakeskus. Myönnettäessä pyyntilupia on huolehdittava siitä, että hirvieläinkanta ei metsästyksen johdosta vaarannu ja että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla. Liikenne-, maatalous-ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä.”

Riistahallintolaki 2 § (19.12.2017/968)
Suomen riistakeskuksen tehtävät
5) riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen

Mikä on ”kohtuullinen vahinko”

Metsänhoidon suosituksiin kootaan metsänhoidon parhaat keinot ja toimintamallit laajassa yhteistyössä toimijoiden kanssa. Metsänhoidon suositukset ovat riippumattomia, tutkimukseen ja käytännön kokemukseen perustuvia suosituksia. Niillä kannustetaan metsänomistajia metsien aktiiviseen, monipuoliseen ja kestävään käyttöön.

Tapion Metsänhoidon suositukset opastaa näin:
Säädellään hirvieläinkantaa, jotta puustoon kohdistuvat tuhot pysyvät kohtuullisina mahdollistaen männyn, rauduskoivun ja muiden lehtipuiden (esim. jalot lehtipuut) kasvatuksen.

MT 21.03.2018:

”Ministeri Lepän mukaan hirvikanta ei saisi nousta 3,5 hirveä suuremmaksi tuhannella hehtaarilla, jos metsävahingoilta halutaan välttyä.”

Maa-ja metsätalousministeriön alaiseen Riistakeskukseen kuuluva alueellinen riistaneuvosto kuitenkin nuijii päätöksiä, joissa tavoitteeksi on asetetaan hirvitiheyksiä yli 4 jopa 5,5 tuhannelle hehtaarille.

Metsäohjelman mukaisesti näin ”Turvataan riistatalouden toimintaedellytyksiä edistämällä metsänomistajien ja metsästysseurojen yhteistyötä.”

Kun pidetään kiinni sovituista asioista, syntyy syvä luottamus ja yhteistyö pelaa.

Gla 11.7.2020, 13:31

Kun vs2 ja vs3 alueilla on nyt peuroja + kauriita n. 100 kpl/1000 ha, toteamus hirvieläinten vahinkojen lisääntymisen estosta onkin mahtava. Että joku kehtaa tuollaista metsäohjelmaan kirjoittaa vai ollaanko siellä ihan oikeasti täysin pihalla reaaliteeteista? Mutta jos nyt aivan naurunalaiseksi tuo porukka väkisin itsensä haluaa asettaa, minkäs sille mahtaa.

Timppa 11.7.2020, 14:54

Periaattellisena asiana mietein, että saadaanko parempi hyöty, jos Kemera-rahaa ohjataan enemmän tieverkoston ylläpitoon kuin taimikoiden hoitoon. Jotkut hoitavat joka tapauksessan taimikkonsa ja jotkut eivät kuitenkaan. Meillä omat tiet ovat ovat niin hyvässä kunnossa, että ne kestävät aina, mutta joudutaan liikkumaan myös tiekuntien teiden kautta, joilla on joka kevät painorajoituksia.

Sama koskee myös Metso-ohjelmaa. Luulisin, että kaikki suojelun arvoiset kohteet on jo suojeltu tai sitten niitä ei muutenkaan hakattaisi. Ollaan tehty kaksi luonnonsuojelualuetta, jotka olisivat jääneet suurelta osin hakkaamatta vaikkei mitään korvausta olisikaan saatu.

Tietysti sitten nuo sorkkaeläimet. Meillä ei ole onneksi peuroja tai kauriita. Hirvet estävät kuitenkin rauduskoivun uudistumisen suurilla alueilla. Syynä sekä yleisesti suuri hirvikanta että se, että meidän metsät metsät ovat talvilaitumia. Nykyään monet hirvet säilyttävät nahkansa, koska ennättävät lähteä kesälaitumiltaan meidän metsiin.

Puuki 11.7.2020, 15:23

Molempia tehdään nykyään tarpeeseen nähden aivan liian vähän, taimikonhoitoja ja metsäautoteiden perusparannuksia. Mutta suhteessa kokonaismetsäpinta-alaan eniten jää rästiin ensiharvennuksia. Se vähentää melko nopeasti myyjäpuolen metsätalouden kannattavuutta ja myös sahatukkien määrää ja laatuakin. Taimikoiden heitteille jättäminen vaikuttaa sitten vähän myöhemmin samaan suuntaan. Metsäautotiestö ja varsinkin piensillat alkaa olla olla keskimäärin aika heikossa hapessa puutavaran kuljetuksen sujumisen kannalta , koska rekkojen koko ja paino on kasvaneet jatkuvasti ja kelit on entistä vaativampia.

Luonnonsuojelun rahotusta on muistaakseni lisätty melko paljon nykyhallituksen toimesta. Mihin käyttökohteisiin ne varat lopulta päätyy, on vielä hämärän peitossa. Jos käy kuten vappusataselle taannoin, niin ei ole kovin paljon hyötyä niistä rahoista odotettavissa ainakaan Metsokohteiden lisäämiseen.

kim1 11.7.2020, 15:23

Gla…sanoppa muuta…..,itse asun…,myöskin metsät on..ns.mustalla alueella…p.s.joku neropatti taas kohta kommentoi….kannattaa taimikot pitää lehtipuista vapaina….,niin välttyy taimikko tuhoilta….,mainitsee myöskin…,että täytyy vähän puukkoa haavassa vääntää…,heh ,heh

Perassic Park 12.7.2020, 11:56

”Turvataan riistatalouden toimintaedellytyksiä edistämällä metsänomistajien ja metsästysseurojen yhteistyötä.”

”Hoidetaan hirvikantaa hoitosuunnitelman mukaisesti niin, että hirvieläinten metsätaloudelle aiheuttamat vahingot eivät lisäänny.”

-Ymmärrän Tiinan närkästyksen jos on tullut paljon hirvivahinkoja, mutta itseni on vaikea noista kirjauksista löytää aihetta suureen närästykseen. Mielestäni molemmat sinänsä ovat hyviä tavoitteita ja kirjauksia.

Jos toisinpäin ajatellaan? Millainen lopputulos saadaan jos päätetään ettei metsänomistajien ja metsästysseurojen yhteistyötä pyritä edistämään?

Käytännössä että metsästysseurat saavat metsästysvuokrasopimuksien kautta sopimukset yleensä pyytää hirviä yksityisillä mailla.

Laki vaatii 1000Ha yhtenäiseksi luettavan metsäalueen.

Maanomistajan jos/kun ei vuokraa maitaan, syntyy ”reservaatti”, eikä tähän ole kenelläkään sanan sijaa. Naapurimetsänomistajia ei moinen välttämättä ihastuta.

Tuo hoitosuunnitelman tavoite. En keksi mikä siinä on huonoa?

Sisältö tavoitteen alla on ratkaisee täysin. Hirvitiheyteen tuo ei ota kantaa.

A.Jalkanen 12.7.2020, 12:12

Sanamuoto ”eivät lisäänny” ei ole oikein kunnianhimoinen – varsinkin jos otetaan mukaan kauriit joiden kannat kasvavat vauhdikkaasti.

Olisiko syytä velvoittaa kaikki maanomistajat mukaan hirvieläintalkoisiin, eli hirvieläinmetsästys irrotettaisiin maanomistuksesta?

Timppa 12.7.2020, 12:32

Keski-Suomen osalla tavoitteena olisi lisätä lehtipuuta ja pitää hirvikanta entisellään. Jokseenkin vaikea yhtälö. ainakin meidän metsien perusteella arvioituna. Ainoa lehtipuu, joka hirviltä säästyy ehjänä, on leppä.