Keskustelut Puukauppa Kollektiivi tiivistää otettaan metsäelinkeinosta.

  • Tämä aihe sisältää 454 vastausta, 26 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 vuotta sitten Jovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 454)
  • Kollektiivi tiivistää otettaan metsäelinkeinosta.

    Paljoa ei luvata metsänomistajalle, koetaan mieluummin toisin päin. Oma etu on myös kollektiivin etu. Puukauppa, metsät ja metsissä tehtävä työ ovat keskittymässä klusterille. Kollektiivi tiivistää otettaan metsänomistajasta.

    ”Valkaisulla on montaa käyttökohdetta”, sanoo mehtäukko. Tottahan  yhtiön sopimusurakoitsija on kelvollinen toimittamaan puuta teollisuudelle ja voi tehdä sen myös omasta metsästään, sitä ei kukaan ole rajoittamassa. On sulkemassa kuitenkin tavan metsänomistajan puuhuollon ulkopuolelle. Hänen mielestään metsänomistajat eivät ole kelvollisia (omassa metsässään), eivät edes osuuskuntana. Muodostuu logistisia ongelmia, resurssien puutetta, hintaongelmia, ties mitä. Sulkuun on laitettava myös metsänomistajien ostopalvelut….

  • Jovain

    Kokemukseni puukaupasta ovat erilaiset. Pystykaupat eivät ole täsmänneet, mutta ostopalveluina ei ole huomauttamista.

    Olen pitänyt isännätöntä rahaa metsänomistajan rahana ja väität, että olen ne rahat tuhlannut. Mistä sinun omat isännätön raha on kertynyt?

    Visakallo

    Olen myynyt omistusaikanani pystykaupoilla n. 40 000 mottia puuta. Minkä verran Jovainin kauppatavan mukaan olisin saanut niistä enemmän rahaa itselleni?

    mehtäukko

    Rahatukko olisi ollut miinus-merkkinen mittauserojen,raakkien, puhelin,- ja ylettömien kirjanpitolaskujen yms. seurauksena.Lisäksi auton vaihto-ikä olisi lyhentynyt dramaattisesti röykytessä metsätaipaleilla kaikenlaisten epätietoisuuksien ja sekasotkujen selvittämisessä.

    LV:n kengänkillottaja Jovainille toistan kysymyksen: kuinka voit hyväksikäyttää metsäkoneurakoitsijaa koneineen, kun ne olivat oppisuunnan mukaan ”maaseudun pahin tuho”?

    Rane

    Tästäpä voi pyhäaamuna itseään sivistääkseen lukea Suomen metsähistoriaa.Kirjoittaja Panu Kunttu on siis WWF:n metsäasiantuntija mikä oli tuosta unohtunut mainita.Hauska yksityiskohta on että hän käyttää yhtenä lähteenä/auktoriteettina  ”metsäntutkija” Lauri Vaaraa.

    Rane

    Tästä ei selviä kenen metsästä on kysymys mutta kyllä Panu ja MG:n asiantuntijat pystyvät haltioitumaan luonnon monismuotoisuudesta avohakkuun jäljiltäkin.

    https://www.metsagroup.com/fi/Media/Pages/Case-WWF-Metsa-Group-ja-luonnon-monimuotoisuus.aspx

    mehtäukko

    Mitä varten metsänomistajien klusterin pitää noin näkyvästi kuolata käärmeenlumoojien kanssa saman käävän kimpussa??

    Rane

    Mehtäukolta hyvä kysymys.Todennäköisesti vastaus liittyy MG:n pyrkimykseen lisätä FSC-sertifiointia eli kun itse sertifikaatin toimihenkilöt eivät voi mainostaa jonkun firman ympäristötoimintaa niin siihen käytetään WWF:n toimihenkilöitä.WWF:hän on perustanut FSC:n ja käyttää suurinta valtaa sertifikaatin hallinnossa.FSC;n lisäämiskampanja vaatii metsäyhtiöiden ja ympäristöjärjestöjen yhteistyötä.

    Tolopainen

    Jovain myy koivutukkia halvemmalla netto kuin olen myynyt sitä polttopuuksi 4m pituuteen katkottuna asiakkaalle toimitettuna ja eikä mutkat haittaa. Koivutukkia helpompaa hankintapuuta ei ole, vain latvassa muutama oksa ja laho latvakin katkeaa kaadettaessa.

    mehtäukko

    Ennen kuin Joovain edes harkitsee ”toimituskaupustelujaan”, kertokoon ristiriitaiset vanutksensa selväksi. Joku roti se on kerjätessäkin.

    A.Jalkanen

    Kiitos jälleen Rane mainiosta linkistä! Oikein hyvä yhteenveto. Jokunen tutkimushistoriaa koskevaa vastalause on Kuntulle pakko laittaa. Vanhemmat kollegat, jotka muistavat vanhemmat asiat paremmin, voivat sitten korjata ja täsmentää.

    ”Metsäsektori haki 1950-luvulla lisää oikeutusta avohakkuille ja viljelylle yksittäisistä tutkimuksista tai kokeiluista, joista tehdyt johtopäätökset olivat kyseenalaisia tai puutteellisia.”

    En tunne hyvin 1950-luvun tutkimusta, mutta on selvää että metsänviljelyn eli muokkausmenetelmien, taimilajien ja siementen tutkimus ei ollut ehtinyt kovin pitkälle. Tahtotila oli kuitenkin selkeä: haluttiin mahdollistaa ns. keinollinen uudistaminen ja metsänjalostuksen hyöty.

    ”Metlan johto oli tässä vaiheessa tietoinen jatkuvan kasvatuksen tutkimuksen hyvistä tuloksista.”

    Yhteen tai kahteen kertaan yläharvennetut koealat saattoivat olla tuossa vaiheessa edelleen hyvässä kuosissa?

    ”tutkimusjohtaja Jari Parviaisella ei ollut alaan liittyvää asiantuntemusta”

    Ehkäpä asiantuntemus oli (tutkittavien mielestä) vääränlaista: Parviainen aloitti uransa Metsänviljelyn koeasemalla Suonenjoella kuten minäkin. ?

    ”Metlan johto vaikuttaa olleen liikkeellä suurella epävarmuudella ja heppoisin perustein.”

    En ole perillä yksityiskohdista, mutta sellainen tuntuma on jäänyt, että tutkimuksessa oli menetelmällisiä puutteita.

    ”Vuoden 2009 tutkimustulosten mukaan 69 % suomalaisista ei hyväksy avohakkuita”

    Nyt kun uusi metsälaki vuodelta 2014 on ollut voimassa 6 vuotta, voitaisiin tämä kysely uusia. Uskoisin että tulos olisi nyt erilainen, kun metsänomistaja voi itse päättää eikä viranomainen määrää miten pitää hakata. Lisäksi avohakkuiden hyödyistä ja haitoista on nyt keskusteltu paljon valtion metsien avohakkuita rajoittamaan pyrkivän eduskunta-aloitteen vuoksi.

     

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 454)