› Keskustelut › Puukauppa › Kollektiivi tiivistää otettaan metsäelinkeinosta.

  • Tämä aihe sisältää 454 vastausta, 26 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 vuotta sitten Jovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 454)
1 2 3 4 5 … 44 45 46

  • Kollektiivi tiivistää otettaan metsäelinkeinosta.

    Lähetetty: 7.10.2020, 11:05

    Paljoa ei luvata metsänomistajalle, koetaan mieluummin toisin päin. Oma etu on myös kollektiivin etu. Puukauppa, metsät ja metsissä tehtävä työ ovat keskittymässä klusterille. Kollektiivi tiivistää otettaan metsänomistajasta.

    ”Valkaisulla on montaa käyttökohdetta”, sanoo mehtäukko. Tottahan  yhtiön sopimusurakoitsija on kelvollinen toimittamaan puuta teollisuudelle ja voi tehdä sen myös omasta metsästään, sitä ei kukaan ole rajoittamassa. On sulkemassa kuitenkin tavan metsänomistajan puuhuollon ulkopuolelle. Hänen mielestään metsänomistajat eivät ole kelvollisia (omassa metsässään), eivät edes osuuskuntana. Muodostuu logistisia ongelmia, resurssien puutetta, hintaongelmia, ties mitä. Sulkuun on laitettava myös metsänomistajien ostopalvelut….

    Tekijä
    Jovain
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • MaalaisSeppo 8.10.2020, 16:35

    Jovan sumuttaa niin kauan kun sille vastailee.

    mehtäukko 8.10.2020, 18:05

    Jovan väittää aloituksessaan mehtäukosta :…”On sulkemassa kuitenkin tavan metsänomistajan puuntoimittajana ulkopuolelle. Hänen mielestään metsänomistajat eivät ole kelvollisia (omassa metsässään), eivät edes osuuskuntana…”

    Voiko raatilaiset todistaa vaatineeni tuollaista? Jovanin takaahan löytyy lopulta nimi ja henkilötiedot. Tuollainen toistuva vääristely ja paskan levittely loppuu tarvittaessa lyhyeenkin.

    A.Jalkanen 8.10.2020, 18:44

    Jovain, paitsi puukauppamallisi, sinulla on toinenkin mielenkiintoinen sanoma, nimittäin sossujen ja nyt viimeksi määrittelemättämän kollektiivin pelko. Ovatko myös metsäyhtiöiden osakkeenomistajat ”sossuja” ja osa ”kollektiivia”?

    Vrt. kollektiivitalous, jota harjoitettiin Neuvostoliitossa ja muissa sosialistisissa maissa 1930-luvulta 1980-luvulle. Nykyisin lähinnä Pohjois-Koreassa? (www.wikipedia.org/wiki/Kolhoosi)

    Lauri Vaara kirjoitti kollektiivitaloudesta metsässä vuonna 2016 näin:

    ”Pystykauppapuun korjuu on puunmyyjien yhteistaloutta, jossa taloudenpito on kolhoosiakin nurinkurisempaa. Kolhoosissa tuotantoa johtivat tuotannon maksajina kolhoosin osakkaat ja taloudenpito oli julkista. Puunmyyjien yhteistaloudessa puunkorjuun tapahtumia johtavat metsäyhtiöt ja taloudenpito on salaista.”

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/mielipide/pystykaupan-korruption-satona-kollektiivitalous-1.145058

    Ja korruptiosta: ”Kuluihin sisällytetään osuus ilmaisen metsänviljelyn ym. korruption kustannuksista.” En kyllä nimittäisi noita ilmaispalveluita suorastaan korruptioksi, vaan bonuksiksi, joilla palkitaan uskollinen asiakas. Aivan yleinen käytäntö nykyään esimerkiksi ruokakaupoissa.

    Rane 8.10.2020, 19:53

    Jaaha,Laurin jäämistöistä siis oli kaivettu…

    Jovain 8.10.2020, 19:55

    Esillä olleita puukauppatapoja on tullut kokeiltua. Olen katsonut parhaimmaksi toimia välimaastossa. En kannata perinteistä hankintakauppaa, koska ilmaista työtä saa tehdä ja sen saman rahan saa ostopalveluina. Hinta on se joka ratkaisee.

    En myöskään kannata pystykauppaa kerrotuista syistä. Pystykauppa ei ole avointa ja edustaa puukaupan monopolia n. 90 % osuudella, on myös tae puun huonolle hinnalle. Kantohinta on jäännös puunhinnasta sen jälkeen, kun puunhankinnan ja korjuun kustannukset on vähennetty.

    Eihän näihin yksittäisellä metsänomistajalla ole sanomista, mutta en kuitenkaan halua osallistua taakan jakoon, kotiutan mieluummin. Hinnat ovat sitten mitä ovat ja onhan niistä kerrottu.

    Kollektiivi on erään määritelmän mukaan: Vars. tuotantovälineiden yhteisomistusta kannattava taloudellinen ja poliittinen…

    jees h-valta 8.10.2020, 19:56

    Niin, ja varsinkin kun se bonus kertyy aivan rahana hyväksikäytettäväksi aivan samoin kuin esim. S-ryhmässä kun se kilahtaa kerran kuussa tilille. Mikä ihmeen pakonomainen tarve Jovainilla on mollata yleisesti hyväksyttyjä ja kilpailuvirastonkin hyväksymiä kaupan ehtoja. Tuntuu välillä Jovainin jutuissa että tärkeämpää on snoppailla hienoilla sivistyssanoilla vaikka tarkoitus ei täsmää eikä taida itsekkään ymmärtää aina niiden tarkoitusta.

    Jovain 8.10.2020, 21:30

    Tietääkö Jees mikä ero on julkisella ja salaisella?

    jees h-valta 8.10.2020, 21:39

    Kyllä metsäyhtiöiden kaupanteossa kaikki kestää julkisuuden. Olet itse Jovain kehittänyt jotain salaliittoteorioitasi.

    Jovain 8.10.2020, 22:07

    Tuotteiden alennukset ja bonukset ovat julkisia kirjauksia, sitä eivät esim. ilmaisen metsänviljelyn kustannukset ole. Sisältyvät puukauppaan ja sen  kustannuksiin, ovat salaisia ja erittelemättömiä ja ovat rinnastettavissa puukaupan korruptioon.

    Tolopainen 9.10.2020, 05:53

    Alennuksia ei ole pakko-ottaa vastaan.  Olen kieltäytynyt niistä aina jyrkästi, esim. sorasta. Tien lanauksen hyväksyn pitkin hampain.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 454)
1 2 3 4 5 … 44 45 46