Keskustelut Puukauppa Kollektiivi tiivistää otettaan metsäelinkeinosta.

  • Tämä aihe sisältää 454 vastausta, 26 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 vuotta sitten Jovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 371 - 380 (kaikkiaan 454)
  • Kollektiivi tiivistää otettaan metsäelinkeinosta.

    Paljoa ei luvata metsänomistajalle, koetaan mieluummin toisin päin. Oma etu on myös kollektiivin etu. Puukauppa, metsät ja metsissä tehtävä työ ovat keskittymässä klusterille. Kollektiivi tiivistää otettaan metsänomistajasta.

    ”Valkaisulla on montaa käyttökohdetta”, sanoo mehtäukko. Tottahan  yhtiön sopimusurakoitsija on kelvollinen toimittamaan puuta teollisuudelle ja voi tehdä sen myös omasta metsästään, sitä ei kukaan ole rajoittamassa. On sulkemassa kuitenkin tavan metsänomistajan puuhuollon ulkopuolelle. Hänen mielestään metsänomistajat eivät ole kelvollisia (omassa metsässään), eivät edes osuuskuntana. Muodostuu logistisia ongelmia, resurssien puutetta, hintaongelmia, ties mitä. Sulkuun on laitettava myös metsänomistajien ostopalvelut….

  • A.Jalkanen

    Ostajalle on tärkeintä että se saa tarvitsemansa puun tarvitsemallaan ajanhetkellä. Jos ei jaksa säätää Jovainin mallin mukaisesti, mhy tekee sen puolestasi, ainakin jos käyttää korjuupalvelua.

    Jovain

    Eiköhän samasta asiasta ole kysymys. Olen toiminut omissa nimissäni. Periaatteessa onko sillä väliä, ottaako palvelun Mhy korjuupalvelulta, ulkopuoleiselta urakoitsijalta, toimittaako omalla kalustolla tai käyttääkä yhtiön (ostajan) sopimusurakoitsijaa. Palvelutasossa voi olla eroa ja hinnassa, myös puunhinnassa voi olla, mutta periaatteessa samoista puista ja urakoista on kysymys.

    jees h-valta

    Samoista metsänomistajan puista taitaa aina olla kysymys. Oli siten kyseessä pysty-tai hankintakauppa on metsänomistaja se kunkku joka määrää lähteekö sahan kaas metsään vai pästääkö yhtiön irti leimikolle. Kunhan saadaan teollisuudelle riittävästi puuta jalostukseen. Siinä ei sitten enää olekkaan vaihtoehtoja. Pystykauppa on ainut järjestelmä joka takaa riittävän puuraaka-aineen saannin teollisuudelle ympärivuotisesti. Nämä sekaviritelmät ovat täysin pelletouhuja joilla ei mitään merkitystä millekkään valtakunnassa.

    Nuakka

    Kerroppa noin hinnoilla paljonko esim. 10000 € arvoisessa pystykaupassa voittaa jos sen tekee toimituskauppana ja hakkuuttaa yhtiön sopimusurakoitsijalla?

    mehtäukko

    Joovain…”Periaatteessa onko sillä väliä, ottaako palvelun Mhy korjuupalvelulta, ulkopuoleiselta urakoitsijalta, toimittaako omalla kalustolla tai käyttääkä yhtiön (ostajan) sopimusurakoitsijaa….”

    Jokainen päättääkin sen itse

    Miksi sitten esitämäsi tragikoominen väitösten paljous????

    jees h-valta

    Aivan naurettavaa. Yksikään yhtiöiden sopimusurakoija ala leikkiä hurujen ukkojen kaas mistään eikä mitään sähellystä. Kyllä ne pysyy visusti leivällisten pöytien ääressä, joskin kevytlevitteillä mutta kun siitä ei hurujen turinoinnitkaan pelasta.

    Jovain

    Paljonko voittaisi jos… Kysymys on tarjouksesta, josta käy ilmi pystyhinta (kantohinta), korjuunhinta ja toimitushinta. Voittaa heti kun saa sitovan korjuunhinnan. Pystykaupassa se on salainen, on sidottu puunhintaan, ei kata korjuun kustannuksia (hank.lisä?). Kysymys on korjuun polkumyynnistä, jonka kustannukset peritään puunhinnasta tulonsiirtoina ja alempana puunhintana.

    Toimituskaupassa saa todellisen puunhinnan lisättynä korjuunhinnalla (tarjous) ja vähennyksillä verotuksessa.

    LV:n selvitykset osoittavat erotukseksi 40 markkoina, jos se vastaa euroja tällä hetkellä, onhan se merkittävä osoitus korjuun polkumyynnistä.

    Ei ole sitä vertailevaa pystykauppatarjousta, kun en ole sitä pyytänyt.

    Reima Ranta

    Ehkä Jovain voisi jättää LV:n referoinnin vähemmälle. Laurin henkilökohtaisestikin tuntien sanon, että olette vakaan käsitykseni mukaan kovin, kovin eri aaltopituudella. Tuntuu kohtuuttomalta edesmennyttä kohtaan.

    A.Jalkanen

    Kun lukee ketjun ”Moton taksat” niin ymmärtää että ei korjuun hinnoittelu ole salatiedettä, vaan perustuu suoraan työvaikeustekijöihin kuten käsiteltävän rungon kokoon ja ajomatkaan. Edellä esitetyt Jovainin ja AC:n esimerkit puoltavat toisaalta sitä, että osaava puukaupan tekijä voi päästä hankintakaupassa hyviin tuloksiin jos leimikko ja markkinatilanne on hyvä.

    Nuakka

    Joovain. Eli et pyydä tarjousta kuin toimituskaupasta. Mistä sitten tiedät paljonko voitat tai häviät, et ainakaan voita tuota 40 mk.Minä ainakin kysyn pysty- ja hankintakauppatarjouksen muista paitsi aukkoleimikoista.

Esillä 10 vastausta, 371 - 380 (kaikkiaan 454)