Keskustelut Puukauppa Kollektiivi tiivistää otettaan metsäelinkeinosta.

  • Tämä aihe sisältää 454 vastausta, 26 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 vuotta sitten Jovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 454)
  • Kollektiivi tiivistää otettaan metsäelinkeinosta.

    Paljoa ei luvata metsänomistajalle, koetaan mieluummin toisin päin. Oma etu on myös kollektiivin etu. Puukauppa, metsät ja metsissä tehtävä työ ovat keskittymässä klusterille. Kollektiivi tiivistää otettaan metsänomistajasta.

    ”Valkaisulla on montaa käyttökohdetta”, sanoo mehtäukko. Tottahan  yhtiön sopimusurakoitsija on kelvollinen toimittamaan puuta teollisuudelle ja voi tehdä sen myös omasta metsästään, sitä ei kukaan ole rajoittamassa. On sulkemassa kuitenkin tavan metsänomistajan puuhuollon ulkopuolelle. Hänen mielestään metsänomistajat eivät ole kelvollisia (omassa metsässään), eivät edes osuuskuntana. Muodostuu logistisia ongelmia, resurssien puutetta, hintaongelmia, ties mitä. Sulkuun on laitettava myös metsänomistajien ostopalvelut….

  • A.Jalkanen

    Minusta on hyvä asia, että metsänomistajilla on edunvalvontaa ja että korjuun tekijän suhteen on muitakin vaivattomia vaihtoehtoja kuin pystykauppa.

    Myhistyksen kautta saa erittäin suositun palvelun eli leimikon suunnittelun ja kilpailutuksen. Joillakin alueilla mhy:llä on tässä palvelussa 80 % leimikoista. Sieltä saa lisäksi halutessaan valtakirjakaupan, jossa on ostajana puuta jalostava yritys, mutta mhy hoitaa kaupan ja valvoo hakkuun. Puun ostaja maksaa silloin kaikki kulut, eli kyseessä on myyjän kannalta normaali pystykauppa. Tätä mallia olen itse käyttänyt suoramyynnin vaihtoehtona ensiharvennus- ja energiahakkuissa.

    Toinen, paljon harvemmin käytetty puukaupan malli on korjuupalvelu, jossa mhy hoitaa myös korjuun ja välittää puut käyttäjille. Siinä tapauksessa kustannusten jaon kanssa on syytä olla tarkkana, ettei tule niitä yllätyslaskuja. Jotkut mhy:t ostavat myös puuta omaan lukuun ja siinä tapauksessa kauppa on myyjän kannalta sama kuin normaali pystykauppa, eikö vain?

    Tolopainen

    Ei myhistys toimi ilman kuluja, eikä yhtiöt maksa myhistyslisiä puusta. Metsänomistajien edunvalvonta on kielletty, se on myyntikartelli. Myhistys ei valvo hakkuita, sehän on mahdotonta.

    A.Jalkanen

    Kyllä edunvalvontaa tapahtuu jo leimikon kilpailutusvaiheessa, kun etsitään paras ostaja. Hakkuun valvonta ei ole nykyisessä mittausmallissa aukoton, mutta kyllä se pahimmat ylilyönnit karsii jo olemassaolollaan.

    Tolopainen

    Jaa miten nuo ML-jäsenedut otetaan siinä huomioon, kun puun myyjänä on myhistys. Saa jopa koron jäsenmaksulle, myhistys vain vie rahaa. Ei ole oikein kilpailukykyinen pulju. Yhdistystoiminta ei itseisarvona kiinnosta.

    mehtäukko

    Jahas. Entiset syytöksensä Joovain ohittaa kuin kutusammakko kylätien: osaa kyllä pomppia suuntaan jos toiseen ja palautuu askaroimaa lammikkoonsa kuin mitään ei olisi tapahtunut! Ja uutta tussahdusta pukkaa: nyt väittää LV: n ajaman ja itsensä Jovainin kailottaman ”turmiollisen pystykaupan” tuhoutuvan ”jos metsänomistajat operoivat…” mehtäukon mukamas väittämänä!

    Kyllä noin ”viisaan” ei pitäisi pelehtiä metsäpuolen asioissa ollenkaan…

    A.Jalkanen

    Ootko mehtäukko uuvelleen syntynyt Veikko Huovinen?

    Jovain

    ”Täällä sitä vaan pelehditään”. Puuki: Näinhän se toimii toimituskauppa tällä hetkellä, mutta sitä voidaan käyttää myös vaihtoehtoisella tavalla. Teidän, AJ mukaan lukien kannattaa ottaa huomioon se, että pystykaupassa puunostaja ei maksa kaikkia kuluja, maksaa, mutta tekee sen metsänomistajan rahalla. Puunhankinnan kulut (isännätönraha) voidaan myös kotiuttaa ja se toteutuu (mallin) toimituskaupalla. Siirrytään tilitysmenettelystä laskutusmenettelyyn.

    Metsuri motokuski

    Kyllähän tuo Jovaini on siinä oikeassa että jos korjuu ja kuljetuskulut nousevat normaalia suuremmaksi niin näkyyhän se kuutiohinnassa erityisesti kuitupuun osalta. On tietenkin muitakin tekijöitä, jotka vaikuttavat kuutiohintaan eikä niitä puun myyjä maksa. Siten selkeä rajanveto siitä että kaikki puunhankinnan kulut maksaisi myyjä niin ei ihan pidä paikkaansa. Mutta metsänsijainnilla on kyllä vaikutusta maksettavaan puunhintaan.

    Se että hyötyykö siitä puunmyyjä että toimtaan vain laskutuksen kautta niin ei ole ihan yksioikoinen asia. Onhan ne korjuu ja kuljetuskulut isommat jos metsätila on kaukana teollisuudesta tehdäänkö kauppa sitten pytykauppana tai toimituskauppana. Tärkeintä varmaan olisi että saisi vertailuun hinnat kummastakin vaihtoehdosta.

    Tolopainen

    Ei taida ostomiesten valtuudet riittää esittelemään yhtiön korjuukuluja pienmetsän omistajille. Kun nykyisin ei tarvitse edes myyjää tavata puukaupan takia.

    Puuki

    SE:llä oli ainakin kokeilussa malli jossa kunkin leimikon kantohinta määräytyi vasta korjuun jälkeen todettujen korjuukulujen jälkeen.  Annettiin vain hintahaarukka yksikköhinnoille. En tiedä onko enää käytössä missään.

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 454)