Keskustelut Puukauppa Kollektiivi tiivistää otettaan metsäelinkeinosta.

  • Tämä aihe sisältää 454 vastausta, 26 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 vuotta sitten Jovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 454)
  • Kollektiivi tiivistää otettaan metsäelinkeinosta.

    Paljoa ei luvata metsänomistajalle, koetaan mieluummin toisin päin. Oma etu on myös kollektiivin etu. Puukauppa, metsät ja metsissä tehtävä työ ovat keskittymässä klusterille. Kollektiivi tiivistää otettaan metsänomistajasta.

    ”Valkaisulla on montaa käyttökohdetta”, sanoo mehtäukko. Tottahan  yhtiön sopimusurakoitsija on kelvollinen toimittamaan puuta teollisuudelle ja voi tehdä sen myös omasta metsästään, sitä ei kukaan ole rajoittamassa. On sulkemassa kuitenkin tavan metsänomistajan puuhuollon ulkopuolelle. Hänen mielestään metsänomistajat eivät ole kelvollisia (omassa metsässään), eivät edes osuuskuntana. Muodostuu logistisia ongelmia, resurssien puutetta, hintaongelmia, ties mitä. Sulkuun on laitettava myös metsänomistajien ostopalvelut….

  • Puuki

    Maksamalla enemmän saa tehdä enemmän vähennyksiä. Sehän se on Jovainin logiikka ollut tähänkin asti. Ei toimi käytännössä mutta mielikuvissa varmaan ihan hyvin.

    mehtäukko

    Edellisillä hyvä havainto, kuinka loogisia satuja täällä saamme lueskella?! Jatkoa seuraa…” Ja onhan metsänomistajan otettava vastuuta enemmän päästäkseen osalliseksi klusterin toiminnasta..”

    Jos Jovain möisi terästehtaalle (mökkinsä alta) malmia, hän tietysti vänkäytyisi omine nuotioineen saman katon alle sulattelemaan katinkultansa?!

    Reima Ranta

    Mitalilla on aina kaksi puolta. Pitää ymmärtää, että näkymä riippuu siitä, mistä näkövinkkelistä asiaa tarkastellaan. Osoittaa yksinkertaisuutensa, ellei ymmärrä, että mitalilla on toinenkin puoli.

    ”Kollektiivin” otteen tiivistymiselläkin on kaksi puolta. Sillä on positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia. Tällä käyty joutava laskukeskustelu ei ole se, mikä oli Laurin agenda. Lauri oli huolissaan tämän mitalin negatiivisesta puolesta eli kiistattomasta eturistiriidasta. Laurilla oli pitkä kokemus Lapin metsätaloudesta ja hän oli vahvasti elänyt ajan, jolloin isot koneet syrjäyttivät metsänomistajan puunhankinnan ja sillä väistämättömälläkin kehityskululla on monta puolta. Laurikin yritti etsiä vastausta vain mitalin toiselta puolelta.

    METLA:n ongelma oli siinä, että ei ymmärretty (tai haluttu ymmärtää) metsätalouden olevan taloudellista toimintaa, johon on sovellettava talouden lainalaisuuksia.

    Tein keväällä erään muutaman hehtaarin ensiharvennuskaupan. Kuten yleensä, tulee ilmoitus, kun kohdetta aletaan hakata. Soitin motomiehelle ja kerroin kuinka haluan kohteen käsiteltävän ja että jätä 1000 runkoa hehtaarille, johon motokuski totesi, että hän hakkaa kuin omiakin metsiä hakkaisi. En viitsinyt jäädä jankuttamaan ohjeitani, kun vain vähäisestä kauna olevasta kohteesta oli kysymys. Kun sitten myöhemmin menin  katsomaan tulosta, niin osassa oli vain käytännössä ajourat ja välit kokonaan harventamatta. Kuinka ollakaan, ostomieskin oli käynyt kohteella ilman hänelle kommentointiani ja laittoi moton harventamaan kohdetta uudestaan. Kun sitten kävin uudestaan katsomassa kohdetta, osa oli mennyt jo liian harvaksi ja osa oli edelleen ajourien välistä harventamatta. Seurauksena oli ollut, että motomies oli  laitettu jäähylle, muihin hommiin. Osin ongelman aiheutti se, että viereiset harvennettavat  kuviot olivat erikokoisia ja pyrkimys oli suurentaa käsittelyalueita. Tämä on tietysti poikkeustapaus, mutta aiheutti kuitenkin pohdintaa toimintatavoista.

    Tulin siihen tulokseen, että alan tehdä hakkuille kuviokohtaiset käsittelyohjeet, että motomieskin tietää mihin hakkuulla pyritään. Näin voidaan myös ostajan ja myyjän väistä eturistiriitaa lieventää. Uuden metsälain seurauksena metsänomistajaakin jo paremmin kuunnellaan.

     

     

    Jovain

    En maksa yhtään enempää vähennyksistä kuin pystykaupassa ja puunhinta on sama tai enemmän kuin pystykaupassa. Hyöty se on kokonaishyötykin ja eihän tässä ole kysymys perinteisestä hankintakaupasta, ei myöskään perinteisestä pystykaupasta.

    On ymmärrettävää, että sossut (sos.dem.) pitävät kiinni kollektiivistään ja vahtivat, ettei vaan metsänomistaja pääse hyötymään metsistään. En ole kollektiivin kannattaja.

    Mehtäukko, en ole osallistunut Lauri-laskuri keskusteluun, että taidat kertailla ihan omiasi.

    mehtäukko

    Eikö kengänkiillottaja puolustakaan profeettaansa kuin sieltä täältä lipsuen ruodusta? Ihan sama se. Ei vakuuta sitäkään vähää.

    mehtäukko

    RR..”Osoittaa yksinkertaisuutensa, ellei ymmärrä, että mitalilla on toinenkin puoli.”

    ”Laurikin yritti etsiä vastausta vain mitalin toiselta puolelta…” Ja mukamas tohtori?!

    ”Osin ongelman aiheutti se, että viereiset harvennettavat  kuviot olivat erikokoisia ja pyrkimys oli suurentaa käsittelyalueita.” Siis erikokoisia puustoltaanko? Kyllä se on motomiehen ammattitaidottomuutta, jos ei välky erikoisen puuston kohdatessaan vaihtaa sapluunaa. Toimintatapa ja ohjeet on oltava tinkimättä sellaiset, että metsää ei hakkuilla pilata.

    Kun harvennusten tarkoitus on kehityskelpoisen metsikön jälkeen jättö, yli-olkainen suhtautuminen siihen saati toteutus aiheuttaa korvausvastuut.

    Reima Ranta

    Olen vähän huolestunut asenteestasi mehtäukko. En ole ollenkaan varma haluaisinko sinun asenteella olevaa hakkuumiestä metsääni. Kun mennään toisen metsää hakkaamaan, on herkällä korvalla kuunneltava mitä omistaja haluaa. Oma käsitys on silloin sivuroolissa ja ylipääsemätön vahva oma käsitys on silloin ongelma. Jos esim.  kerron, että jätetään 1000 runkoa/ha, niin pitää tietää mitä se tarkoittaa. En ole millään tavalla kiinnostunut siitä, mikä motomiehen käsitys asiasta on. Lainsäädäntö on tietysti motokuskin suunnilleen syytä tuntea.

    mehtäukko

    Turhaanpa huolehdit. Ilmeisesti RR tyyppisiä ukkeleita on 1 monesta tuhannesta, sillä sellaista ei ole vastaan tullut tai perään huutanut.

    Reima Ranta

    Olin juuri Lapin turneella, enkä muista juuri heinäkuultakaan sellaista matkailijoiden ryntäystä. Metsokanta oli myös  todella ilahduttava. Poikametsoja piti aivan hätistellä iltahämärissä tieltä pois, että pääsi kulkemaan.

    Jäin linnustajien kanssa juttelemaan ja he valittelivat voimakkaita avohakkuita. Kerroin heille, että minullakin on tuossa metsää, jonka puuston vuosittainen arvonlisäys on 0,5%. En toki hakkaa sitä, mutta häviän aina kymmen vuoden välein puuston hinnan, kun verrataan sitä hakkuuseen ja hakkuutulojen sijoittamiseen Metsäliiton osuuspääomaan.

    Mitalilla on aina akaksi puolta.

    mehtäukko

    Tuo 15.04 antamani vastaus RR voivotteluun aiheutti näköjään kummallisen reaktion? Jos ohjeensa ei ole uponneet tekijän kaaliin, se aiheutti kommentistani asennevamman! No, piti tuokin nähdä.

    Tuosta johdettuna ei voine olla ihmettä, jos kauppakirjassa esitetyt korjuu-ohjeet eivät tavoita ymmärrystä, tai ne sotketaan kelvottomiksi?!

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 454)