› Keskustelut › Puukauppa › Kollektiivi tiivistää otettaan metsäelinkeinosta.

  • Tämä aihe sisältää 454 vastausta, 26 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 vuotta sitten Jovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 454)
1 2 3 … 9 10 11 … 44 45 46

  • Kollektiivi tiivistää otettaan metsäelinkeinosta.

    Lähetetty: 7.10.2020, 11:05

    Paljoa ei luvata metsänomistajalle, koetaan mieluummin toisin päin. Oma etu on myös kollektiivin etu. Puukauppa, metsät ja metsissä tehtävä työ ovat keskittymässä klusterille. Kollektiivi tiivistää otettaan metsänomistajasta.

    ”Valkaisulla on montaa käyttökohdetta”, sanoo mehtäukko. Tottahan  yhtiön sopimusurakoitsija on kelvollinen toimittamaan puuta teollisuudelle ja voi tehdä sen myös omasta metsästään, sitä ei kukaan ole rajoittamassa. On sulkemassa kuitenkin tavan metsänomistajan puuhuollon ulkopuolelle. Hänen mielestään metsänomistajat eivät ole kelvollisia (omassa metsässään), eivät edes osuuskuntana. Muodostuu logistisia ongelmia, resurssien puutetta, hintaongelmia, ties mitä. Sulkuun on laitettava myös metsänomistajien ostopalvelut….

    Tekijä
    Jovain
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • mehtäukko 11.10.2020, 09:43

    Tuossa 69% :ssa on satusetien tietolähteiden varmuus. Tehdäänkö kysely Helsingin rautatietorilla vai Vieremän kirkonkylältä. Metsäntutkimus ja tieto on tänä päivä ehkä ”vähä” eri kantimissa, kuin Kuntun kelailut 1900 -luvun kivikausista.

    A.Jalkanen 11.10.2020, 10:03

    Kyselytutkimuksen tulos saadaan kysymysten muotoiluilla halutun suuntaiseksi. On eri asia kysyä hyväksyykö vastaaja avohakkuun silloin ”kun metsän uudistaminen on taloudellisessa mielessä järkevää ja luontaiselle uudistamiselle ei ole edellytyksiä” ja toisaalta kysyä ”onko tuore avohakkuualue mielestäsi ruma”. Molempiin tulee varmasti paljon kyllä-vastauksia! Sitten voidaan muotoilla kysymys niin että vastaajilla ei riitä asiantuntemus, kuten ”haittaako avohakkuu mielestäsi metsien monimuotoisuutta”?

    mehtäukko 11.10.2020, 10:25

    Juuri mielikuvilla keinottelu gallupeissa toisten elinkeinojen kustannuksella korpeaa.

    Kuten Jovainin aloitus ”kollektiivi tiivistää otettaan..” on täyttä propagandan lietsomista. Yhteistyö ja siten suunta metsä-elinkeinon tuottavuuden parantamiseen ei voi olla negatiivinen asia.

    Tolopainen 11.10.2020, 10:28

    Miksi muusta yksityisen omaisuuden hoidosta ei kysellä. Lopetetaan jokamiehenoikeudet, niin vähemmän on kiinnostuneita ja laitetaan tiemaksut metsäteille, katsotaan onko maksajia. Kyllä nykyisin rällääjiä riittää. Kuusamossa on jo maisemametsiä, joiden säilytykseen voi osallistua maksamalla, rahat menee alueen omistajille.

    Rane 11.10.2020, 10:54

    Juu,vanha vitsihän on että leikkaus onnistui mutta potilas kuoli.Kuntun kirjoituksen perusteella kävi täsmälleen päinvastoin.Täysin väärillä keinoilla metsien puumäärä ja kasvu on tuplautunut.Jos olisi jatkettu harsimalla ei meillä olisi hiilinieluja eikä metsäteollisuutta.

    https://www.storaensometsa.fi/rahkeissa-riittaa-varaa/

    mehtäukko 11.10.2020, 10:59

    Niihän se ”suomen latu” kin koetti kepillään murahautojen jäitä. Jokamiehenoikeudet maailmanperintöjen luetteloon asianosaisilta mitään kysymättä! Voi jumalauta näitä wwf:n lahkojen aivopierujen höyhötyksiä.

    Kyllä tosiaan elinkeinovapaus ja -rauha ovat koeteltavana jatkuvasti. Sitä piruutta varten  ja vastaan olisi oltava sellainen nyrkki joka lakaisisi roskat nurkkiin.

    Jovain 11.10.2020, 11:09

    Visakallo esität tuhannen taalan kysymyksen, johon minulla ei ole antaa euromääräistä vastausta. Ei kuitenkaan ole miinusmerkkinen.

    Eihän menettelytavan muutos aiheuta muutosta klusterin toimintaan. Toiminta säilyy entisenä ja onhan metsänomistajan otettava vastuuta enemmän päästäkseen osalliseksi klusterin toiminnasta. Hankintaa ja pystykauppaa ei oikein voi verrata toisiinsa, ovat kaksi eri järjestelmää samasta asiasta.

    Isännätön raha on metsänomistajien rahaa ja on 100 %:sti  puunostajan käytettävissä. Ja puunhankinnan kokonaiskustannuksista n. 10 %, hankintakaupan osuus on metsänomistajien käytettävissä. Isännätön raha on vastine puunhankinnan kustannuksille ja kysymys kuuluu. Paljonko tuottaisi jos, hoitasi puunhankinnan omana toimialana.

    Väittäisin että tuottaa (sitä olen toteuttanut) ja jos metsänomistajat lisäisivät osuuttaan puun toimittajina, tuottaisi vielä enemmän.

    Lauri Vaara on tutkimuksissaan todennut, että maksettu ns. hankintalisä on riittämätön, kysymys on korjuutyön polkumyynnistä ja tarkoittaa merkittävää tulonsiirtoa toimitusmyyjiltä pystymyyjille. Ilmeisesti tällä hetkellä mennään jo satojen miljoonien hintaluokassa.

    Tässä tutkimuksessa, jota olen silmäillyt ns. traktoreista ei puhuta mitään.

    Toimitus- ja pystykauppapuun hintasuhteet ja puunkorjuun rationaalisuus. Lauri Vaara

     

    mehtäukko 11.10.2020, 11:29

    Kaivele vaan Jovain ne ”Lauri laskurit” esille ja kiipeä uunin päälle…Entäpä vastaus kysymykseen?

    Tolopainen 11.10.2020, 11:59

    Jovain on tehnyt kauppoja huonommalla hinnalla ja ehdoilla kuin pystykauppa. Hiukan saama tilanne kuin Harjavallan haavikoissa, vaittää niiden tuottavan paremmin kuin kuusikot. Jos haluaa hakata päätä seinään, se käy kipeää vain omaan nuppiin.

    A.Jalkanen 11.10.2020, 12:04

    ”jos metsänomistajat lisäisivät osuuttaan puunhankinnan kustannuksista”

    Suomeksi sanottuna: maksavat enemmän. Miten maksamalla enemmän saa enemmän tuottoja? Siinäpä kysymys, johon vastaus jää saamatta.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 454)
1 2 3 … 9 10 11 … 44 45 46