Keskustelut Puukauppa Kokemus metsänhoitotöiden ja puukaupan kilpailutuksesta

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 390)
  • Kokemus metsänhoitotöiden ja puukaupan kilpailutuksesta

    Merkitty: 

    Yhtymämme päätti tehdä leimikon ja kilpailuttaa se mhy:n toimesta. Tarjouskilpailun jälkeen  tarjouksia oli vain 2 mhy:n korjuupalvelun ja metsäyhtiön tekemä. Neuvoja suositteli korjuupalvelua, hinnoissa ei ollut juurikaan eroa. Olimme taipuvaisia tekemään kaupan suosituksen mukaan, mutta kauppa jätettiin vielä auki. Muutaman viikon kuluttua tuli valmiit kauppakirjat ja pyytämättä sopimus uudistamistöistä. Kysyimme neuvojalta näistä töistä kun ei niistä ollut aiemmin puhetta. Pyysin kilpailuttamaan myös hoitotyöt, mutta  niitä ei kuulemma voisi kilpailuttaa.  Pyysin itse tarjouksia uudistamistöistä ja 3ha:n alasta sain 587€ halvemman tarjouksen toiselta toimijalta ja ilman mitään toimitusmaksuja eli säästö jopa 700€.

    Kilpailutuksen helppouden innoittamana pyysimme myös leimikosta suoraan tarjouksia puunmyyjiltä. Tällä kertaa saimme niitä 4. Jo aiemmin tarjonnut yhtiö tarjosi uudestaan ja paremmin. Korjuupalvelun tarjous oli jo olemassa. Kaikki 4 tarjousta oli nyt selvästi parempia kuin korjuupalvelun tarjous ja lisäksi mhy olisi perinyt vajaan euron/m3 kuluja kilpailutuksesta yms. Päädyimme kauppaan yhtiön kanssa, jolta otimme myös uudistamistyöt vaikka se oli niissä vasta toiseksi halvin. Ihmettelyyn miksi kk aiemmin yhtiö ei tehnyt tarjousta lainkaan, vastaus oli: Valtakirja leimikoista pitkässä juoksussa jokainen ostaja saa keskimäärin oman osansa ja jos ostajia on esim 5 niin keskimäärin joutuu tekemään 4 turhaa maastokäyntiä ja tarjousta eli käyttämään noin 2 työpäivää niihin. Syntyneet turhat kustannukset on vähennettävä hinnoista ja kun puuta saa ostettua muutenkin niin ei tarjoileminen suuresti kiinnosta. Suoraan ostamalla ei tule ylimääräisiä kuluja ja puustakin voi silloin maksaa paremmin.

    Itse kilpailuttamalla leimikon hinta nousi n. 1400€ metsänhoitotyöt halpeni 450€ ja mhy kuluista säästyi n. 500€. Yhteensä valtakirjalla olisimme hävinneet lähes 2500€. Pienenä lisänä vielä yhtiö maksoi pienen puukauppabonuksen joka pudotti  lopullisia uudistamiskuluja vajaalla 200 eurolla.

    Varmasti monenlaisia kokemuksia ja tarpeita, mutta näin meillä. Eniten meitä häiritsi se, että uudistamistöitä ei olisi saanut kilpailuttaa. Se sai meidät liikkeelle asiassa ja kannatti kyllä.

  • mehtäukko

    Vielä jaksaa sitten Joovain tuota ”sossun sossuaan” horista?!

    Kuten jo aiemmin siitä todettua, -ei perusteluja. Konstina halpamainen leimaaminen vailla tervehtymisen oireitakaan.

    En viitsi tuota tuulimyllyä vastaan enää vääntää aiheesta.

    Visakallo

    Vastaisitko Jovain tuolla edellä esittämääni kysymykseen?

    Metsuri motokuski

    Ilman muuta leimikon sijainnilla, puu keskikoolla ja kuljetusmatkalla on vaikutusta puusta maksettavaan kuutiohintaan. On ihan luonnollista että saaripuusta tai kaukana jalostuspaikasta saatavasta puusta ei voida maksaa sitä hintaa joka lähellä jalostuspaikkaa olevasta puusta maksetaan. Jos näin tehtäisiin niin silloinhan lähellä jalostuspaikkaa olevat metsänomistajat subventoisivat muita metsänomistajia puunhinnoilla.

    Toisaalta kyllähän tätäkin subventointia tapahtuu siinä mielessä että vähän puuta myyvät tahot saavat lähes saman hinnan kuin suuretkin metsänomistajat. Jos kilpailu olisi oikein raakaa niin puun kuutiohinta määräytyisi sijainnin, koon ja kuljetusmatkan lisäksi hakattavasta puumäärästä. Nythän ei ole suurtakaan eroa yli tuhannen motin kaupassa versus 150 motin kauppa.

    Uskon että jovain ja LV:n korjuun ja kuljetuksen vapauttamisella yhtiöiden urakoinnista vapaaseen urakoinnin valintaan tapahtuisi niin että hyvällä paikalla sijaitsevat suuret puunmyyjät saisivat reilusti kovemman kuutiohinnan ja sitten pienet hakkuukohteet jäisivät hakkaamatta tai sitten niiden korjuu ja hakkuuhinnat muodostuisivat niin suureksi että kuutiohinta olisi olematon metsänomistajalle. Siinä olisi sitten tietenkin joillekiin ”korpialueen” maanviljelijälle jonkinlainen mahdollisuus talviaikaiseen tienestiin. Mutta olisiko maanviljelijän korjuu edullisempaa niin tuskimpa vaan mutta työlliyysvaikutus on kiistaton jota LV:kin tutkimussessaan mainosti. Mutta onko puunmyyjä se oikea taho joka rahoittaa toiminnallaan korpialueen maanviljelijät ? Ei minusta.

    Kyseinen menetelmä vähentäisi puun toimituksen luotettavuutta joka on avainasemassa teollisuudelle samoin kuin hintakin portilla. Uskon että teollisuus tulisi korvaamaan puuttuvan puumäärän vielä voimakkaammalla tuonnilla niin kauan kuin tehtaat ovat siinä kunnossa että puuta haluavat. Sen jälkeen tehtaat rakennettaisiin sinne jossa raaka-ainetta on saatavissa kohtuuhinnalla ja luotettavasti.  Minusta nykyinen malli on kuitenkin aika hyvä. Puuta saadaan toimitettua ja hintakin muodostuu kohtuulliseksi ja pienetkin puumyyjät saavat tuotteensa kaupaksi kohtuullisen hintaan.

    Uusmetsäläinen

    Kiitokset derHorstille vahvasta ja asiallisesti perustellusta puheenvuorosta. Muutoin täällä näyttää olevan muitakin huru-ukkoja kuin minä.

    Jovainkin tuotti pettymyksen vaipumalla taas epäselvään mystiikkaan ja syyttämällä jopa sossuja puumarkkinoiden huonosta toiminnasta. Niillä ei ole kyllä mitään tekemistä asian kanssa. Jovain tietää, että Suomessa metsäasiat on monopolisoitu yhden toisen puolueen hoidettavaksi.

    Kuitupuumarkkinat toimivat joko huonosti tai hyvin erikoisesti, jos kuitupuun hinta on välillä laskenut noususuhdanteessakin. Kummallisen heikosti se on kohonnut nykyisessä korkeasuhdanteessakin.

     

    mehtäukko

    Palatakseni aloituksen aiheeseen, ja sivun 6 AJ oudohkoon kommentointiin myhistyksen pelipaikasta.

    Kun mhy:t jäivät nuolemaan näppejään veroluontoisesta mh- maksusta, silloin olisi pitänyt eriyttää tarjousleimikoiden ratkonta riippumattomalle taholle.

    Kuten aiemmin arvuutin, olisiko raatilaisista peli läpinäkyvää, jos puukaupat seuloisi ja jyvittäisi MG?

    Tai SE?

    A.Jalkanen

    Tuossa on mehtäukko se ero, että mhy ei osta puita itselleen, vaan välittää niitä käyttäjille. Mhy:n korjuupalvelu voi tuoda markkinointiväylän huonolle leimikolle. Itsekin myin energiapuuleimikon ja ylispuuleimikon mhy:n kautta, kun tiesin että pienelle määrälle koivukuitua ei ole ostajia jonossa. Joissakin yhdistyksissä tehtävä puun välitystoiminta voi tuoda lisäarvoa hyvällekin leimikolle, kun eri puutavaralajit löytävät oikeat osoitteet. – Lisättäköön vielä, että jos mhy:n korjuupalvelun mukana olo kovasti närästää, voihan sitä kieltää tekemästä tarjousta kilpailutettavasta leimikosta.

    mehtäukko

    Niinpä niin.Välittää KORVAUSTA vastaan ! Jos myhistys ei veloita välityspalkkioita eikä kaupan kytkynä tyrkyttämiä tarjousten vertailu-, tilitys-, ym. ”valvonta”maksujaan, tilanne olisi toinen.

    Näinkö arvon tutkija väistää kysymykset? Lisättäköön vielä, että korjuupalvelun toiminnan mahdollinen närästäminen ei sillä korjaannu että kieltää oman leimikkonsa puoskaroinnin kun meno muuten jatkuu kuin heinäpellolla.

    Rane2

    Jotkut kirjoittajat ovat sitä mieltä ettei kuitupuun hinta määräydy markkinoilla.Näin kuitenkin on.Kuitupuusta on ollut pitkään korkea tarjonta ja rajoittunut kysyntä joka tietysti on markkinatalouden oppien mukaan pitänyt kuidun hinnan alamaissa.Nyt kun kysyntä on kasvussa niin myös hinta on nousussa.Toki teollisuus yrittää parhaansa mukaan kanavoida hinnannousua omalta kannaltaan järkevällä tavalla mutta jossain vaiheessa se ei enää onnistu.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.221807

    A.Jalkanen

    En ole kai käsittänyt kysymystäsi oikein, mehtäukko. Sinua närästää siis se että mhy ottaa palkkion puukaupan avustamisesta?

    Uusmetsäläinen

    Rane2:n kannattaisi perehtyä sellun maailmanmarkkinatilanteeseen eikä laitella mielipiteidensä tueksi asian vierestä eli Norjan kuitumarkkinatilanteesta kertovia lehtileikkeitä.

    Olemme jo jonkin aikaa olleet korkeasuhdanteessa, jossa sekä lyhyt- että pitkäkuituisen sellun markkinatilanne (kysyntä ja hinta) on ollut poikkeuksellisen hyvä.

     

     

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 390)