Keskustelut Puukauppa Kokemus metsänhoitotöiden ja puukaupan kilpailutuksesta

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 390)
  • Kokemus metsänhoitotöiden ja puukaupan kilpailutuksesta

    Merkitty: 

    Yhtymämme päätti tehdä leimikon ja kilpailuttaa se mhy:n toimesta. Tarjouskilpailun jälkeen  tarjouksia oli vain 2 mhy:n korjuupalvelun ja metsäyhtiön tekemä. Neuvoja suositteli korjuupalvelua, hinnoissa ei ollut juurikaan eroa. Olimme taipuvaisia tekemään kaupan suosituksen mukaan, mutta kauppa jätettiin vielä auki. Muutaman viikon kuluttua tuli valmiit kauppakirjat ja pyytämättä sopimus uudistamistöistä. Kysyimme neuvojalta näistä töistä kun ei niistä ollut aiemmin puhetta. Pyysin kilpailuttamaan myös hoitotyöt, mutta  niitä ei kuulemma voisi kilpailuttaa.  Pyysin itse tarjouksia uudistamistöistä ja 3ha:n alasta sain 587€ halvemman tarjouksen toiselta toimijalta ja ilman mitään toimitusmaksuja eli säästö jopa 700€.

    Kilpailutuksen helppouden innoittamana pyysimme myös leimikosta suoraan tarjouksia puunmyyjiltä. Tällä kertaa saimme niitä 4. Jo aiemmin tarjonnut yhtiö tarjosi uudestaan ja paremmin. Korjuupalvelun tarjous oli jo olemassa. Kaikki 4 tarjousta oli nyt selvästi parempia kuin korjuupalvelun tarjous ja lisäksi mhy olisi perinyt vajaan euron/m3 kuluja kilpailutuksesta yms. Päädyimme kauppaan yhtiön kanssa, jolta otimme myös uudistamistyöt vaikka se oli niissä vasta toiseksi halvin. Ihmettelyyn miksi kk aiemmin yhtiö ei tehnyt tarjousta lainkaan, vastaus oli: Valtakirja leimikoista pitkässä juoksussa jokainen ostaja saa keskimäärin oman osansa ja jos ostajia on esim 5 niin keskimäärin joutuu tekemään 4 turhaa maastokäyntiä ja tarjousta eli käyttämään noin 2 työpäivää niihin. Syntyneet turhat kustannukset on vähennettävä hinnoista ja kun puuta saa ostettua muutenkin niin ei tarjoileminen suuresti kiinnosta. Suoraan ostamalla ei tule ylimääräisiä kuluja ja puustakin voi silloin maksaa paremmin.

    Itse kilpailuttamalla leimikon hinta nousi n. 1400€ metsänhoitotyöt halpeni 450€ ja mhy kuluista säästyi n. 500€. Yhteensä valtakirjalla olisimme hävinneet lähes 2500€. Pienenä lisänä vielä yhtiö maksoi pienen puukauppabonuksen joka pudotti  lopullisia uudistamiskuluja vajaalla 200 eurolla.

    Varmasti monenlaisia kokemuksia ja tarpeita, mutta näin meillä. Eniten meitä häiritsi se, että uudistamistöitä ei olisi saanut kilpailuttaa. Se sai meidät liikkeelle asiassa ja kannatti kyllä.

  • Jovain

    Sopiihan se sossuille Visakallolle ja muutamalle muulle, että unohdettaisiin kokonaan isännätön raha. Sopiihan se heille, että sitä rahaa ei olisi, ei ainakaan metsänomistajien tietoisuudessa. Epäilen kuitenkin, että tuskin sopii metsänomistajille. On lajissaan sen verran tonttu ajatus ja jälkeen jäänytkin. Se riittää, että sossut saavat istua kirstun päällä, mutta ei ole enää tätä päivää.

    Jätkä

    Mitä tekisit, jos löytäisit ”isännättömän rahan?”

    Teollisuus kuitenkin hankkii raaka-aineensa niin halvalla kuin mahdollista. Se ei tule milloinkaan maksamaan siitä niin paljon kuin pystyisi.

    Siinä on aivan turha pullistella Joovaanin, lauri-vaarin tai kenenkään muunkaan . kartellioikeudenkäynnitkin menivät kiville, eli se reitti on tukittu – ehkä Vapaamuurarien tuella.

    Eipä tainnut teistä kumpikaan olla antamassa asiantuntijalausuntoa aiheesta. MIKSI?

    Visakallo

    Kun vaikkapa Wersovood lähettää saha- ym. tavaraa sisältävän, kilometrin pituisen junan Kouvolasta uutta silkkitietä pitkin Kiinaan, niin eiköhän se raha tule sieltä Kiinasta. Firman kassassa on toki oltava sen verran rahaa, että saa toimintaa pyöritettyä ja lähetettyä junan matkaan, mutta eihän sekään nyt kovin isännätöntä rahaa ole.

    Visakallo

    Onko Jovain tullut koskaan laskeneeksi, paljonko metsän hehtaarihinta täällä Suomessa silloin olisi, jos teollisuus ei ostaisi meiltä metsänomistajilta lainkaan puita?

    Tolopainen

    Kun halutaan vääristellä asioita siihen tarvitaan oma terminologia kuten isännätön raha. Eihän se liity yritystoimintaan mitenkään. Vain epätieteellisen seuran julkaisuissa käytetään termejä jotka eivät merkitse mitään. Vaaran väitöskirja voidaan helposti kumota asiavirheiden ja täysin paikkansapitämättömien laskelmien takia. Miksi tuollaista roskaa hyväksytään. Väitöskirjoja ei tietenkään edes arvoida pitääkö niiden esittämät asiat paikkaansa. Niitä vain tehdään nykyisin liukuhihnalta. Minullakin on pari tohtori tuttavaa. Eipä he mitään erikoista ole saaneet aikaan

    Ilman virkaa olisivat siivoamassa raksatyömailla.

    MaalaisSeppo

    Harhapoluille ajatui tämäkin keskusteluketju. Täytyy vai ihalla, kuinka Jovain onnistuu ohjailemaan keskustelijat haluamaansa suuntaan.

    mehtäukko

    Joo. On tämä ”isännättömän rahan” puolustaminen suorastaan huvittavaa rypemistä. Näyttää, että vaikka kuinka repaleeksi ja ryvettyneeksi Joovainin työtakki on muuttunut, hän vaan inttää!!? Lopulta takista onkait vain riekaleet tuulessa heilumassa.

    Alun perinkin ”Suuren Huijauksen” -osastolla esitetyt ja tähän ketjuun hoiperreltu Joovainin johdattelema väitöstulva ei kestä käytännön työ-elämään toteutettuna yhtään mitään. Usvan peittämää toive-unta.

    Tolopainen

    Meillä on kallis veronmaksajien rahoittama kolujärjestelmä jonka putkesta tulee tutkinnon suorittaneita virkakoneiston rattaita. Ei maisteri kykene ilman virkaa itseään elättämään tai proffa tai tohtori. Eivät yritykset tarvitse tohtoreita. Suurin osa tehtaita rakennetaan tekemään tiettyä tuotetta työt ovat rutiinia suurimmalle osalle porukasta.

    Mitä se on se tutkimus ja tuotekehitys mitä Suomessa tehdään. Mitä nyt yli 30v olin työelämässä peruskemilaalit ovat pysyneet ihan samoina ja uudet tehtaat ja niiden tekniikka ostetaan ulkomailta. Suomalainen suunnittelija osaa tehdä tehtaaseen työtasot ja rappuset. Muut vaativampi laitteisto ostetaan ulkomailta.

    Jovain

    MaalaisSeppo: Ei ole tarvinnut ohjailla, kollegio pitää huolen siitä ja ohjaa itse itseään ja kertoo pääasiassa satuja. Ei kannata myöskään olla huolissaan käytännön työelämästä tai riekaleisista vaatteista, ne ovat joka tapauksessa.

    Isännätön raha ei tunnu kelpaavan sossuille, ei ainakaan tuolla nimikkeellä. Tässä keskustelussa on se ongelma, että tuollaista miljardiluokan rahaa ei saa näkymättömäksi tekemälläkään. Ei saa piilotettua tai piilossa pidettyä, ei myöskään piiloperinnän piirissä pidettyä, vaikka se sossuille hyvin sopii.

    Ei tee näkymättömäksi sekään, että tarjoillaan lopputuotteen hinnasta perittäväksi, tai että ei siinä mitään perittävää olekaan, tai ei ainakaan mitään pimitettävää ole ollutkaan.

     

    Tolopainen

    Eikö tässä suuressa savotassa olisi kannattanut lisätä vaatimuslistalle tuo isännätön raha sehän on yhtä abstrakti kuin tuo case jonka ympärille korvausvaatimukset rakennettiin. Olisi mennyt samoilla kustannuksilla mitä metsänomistajat nyt joutuvat maksamaan

     

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 390)