Keskustelut Puukauppa Kokemus metsänhoitotöiden ja puukaupan kilpailutuksesta

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 390)
  • Kokemus metsänhoitotöiden ja puukaupan kilpailutuksesta

    Merkitty: 

    Yhtymämme päätti tehdä leimikon ja kilpailuttaa se mhy:n toimesta. Tarjouskilpailun jälkeen  tarjouksia oli vain 2 mhy:n korjuupalvelun ja metsäyhtiön tekemä. Neuvoja suositteli korjuupalvelua, hinnoissa ei ollut juurikaan eroa. Olimme taipuvaisia tekemään kaupan suosituksen mukaan, mutta kauppa jätettiin vielä auki. Muutaman viikon kuluttua tuli valmiit kauppakirjat ja pyytämättä sopimus uudistamistöistä. Kysyimme neuvojalta näistä töistä kun ei niistä ollut aiemmin puhetta. Pyysin kilpailuttamaan myös hoitotyöt, mutta  niitä ei kuulemma voisi kilpailuttaa.  Pyysin itse tarjouksia uudistamistöistä ja 3ha:n alasta sain 587€ halvemman tarjouksen toiselta toimijalta ja ilman mitään toimitusmaksuja eli säästö jopa 700€.

    Kilpailutuksen helppouden innoittamana pyysimme myös leimikosta suoraan tarjouksia puunmyyjiltä. Tällä kertaa saimme niitä 4. Jo aiemmin tarjonnut yhtiö tarjosi uudestaan ja paremmin. Korjuupalvelun tarjous oli jo olemassa. Kaikki 4 tarjousta oli nyt selvästi parempia kuin korjuupalvelun tarjous ja lisäksi mhy olisi perinyt vajaan euron/m3 kuluja kilpailutuksesta yms. Päädyimme kauppaan yhtiön kanssa, jolta otimme myös uudistamistyöt vaikka se oli niissä vasta toiseksi halvin. Ihmettelyyn miksi kk aiemmin yhtiö ei tehnyt tarjousta lainkaan, vastaus oli: Valtakirja leimikoista pitkässä juoksussa jokainen ostaja saa keskimäärin oman osansa ja jos ostajia on esim 5 niin keskimäärin joutuu tekemään 4 turhaa maastokäyntiä ja tarjousta eli käyttämään noin 2 työpäivää niihin. Syntyneet turhat kustannukset on vähennettävä hinnoista ja kun puuta saa ostettua muutenkin niin ei tarjoileminen suuresti kiinnosta. Suoraan ostamalla ei tule ylimääräisiä kuluja ja puustakin voi silloin maksaa paremmin.

    Itse kilpailuttamalla leimikon hinta nousi n. 1400€ metsänhoitotyöt halpeni 450€ ja mhy kuluista säästyi n. 500€. Yhteensä valtakirjalla olisimme hävinneet lähes 2500€. Pienenä lisänä vielä yhtiö maksoi pienen puukauppabonuksen joka pudotti  lopullisia uudistamiskuluja vajaalla 200 eurolla.

    Varmasti monenlaisia kokemuksia ja tarpeita, mutta näin meillä. Eniten meitä häiritsi se, että uudistamistöitä ei olisi saanut kilpailuttaa. Se sai meidät liikkeelle asiassa ja kannatti kyllä.

  • Rane2

    Noo,koitahan Reima piristyä.Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.

    Jean S

    Herran seurakunta on tosissaan hyvin monenkirjava.

    Valitettavasti liike-elämä on sellaista, että tyhmää ja heikommassa asemassa olevaa koijataan helposti. Paras lääke siihen on tieto ja viisastuminen. Kiitän arvoisia kollegoita keskustelijoita siitä, että täällä asioista voidaan ylipäätään puhua ja on hyvä, että ihmiset uskaltavat myös näyttää numeroita ja valokuvia asioista, joita he ovat tehneet tai kokeneet.

    sikari

    Onhan tässä aikamoinen eturistiriita, kun kilpailuttaja pääsee itse tarjoamaan nähtyään muiden toimijoiden tarjoukset. Jonka jälkeen pääsee korvausta vastaan valvomaan omaa tai kilpailijan työtä. Ei nimittäin onnistu muilla aloilla.

    jees h-valta

    Aivan tolkuton tilanne. Mutta sitähän me MTK:n mielestä olemme, holhottavia heidän omituisilla ehdoillaan. Ja siitä itse kyllä otin irti.

    veli poika

    Teen metsänhoit töitä  yrittäjänä kaikille tahoille ja laskutan saman hinnaston mukaan kaikkia ja olen huomannut  metsävirmat  laittavat  päälle omat kulunsa.Eivät harrasta hyväntekeväisyyttä eivätkä  tue metsänhoitotöitä  puu rahoilla.Edullisuus perustuu  määrään,  ostomiehen kautta  kulkee  ennakkoraivauksia,taimikonhoitoja, taimienmyyntiä  paljon  enmmän kuin yhdistyksen  toimihenkilöllä.  Ostomieskin saa provikan myynneistä.  Välillä tuntuu siltä että yhdistyksissä tärkein paperi on kuukausiraportti mistä näkee sen että toimihenkiö on palkkansa verran saanut myytyä palveluja ja se riittää.   Kyllä yhdistyksiäkin tarvitaan mutta jos olet tehnyt35 vuotta samalla lailla ja kukaan ei potki persuksiin eikä kehitä toimintatapoja niin  loppu on lähellä .

     

    Jovain

    Pystykaupan korruptio piiloperintöineen on erittäin vaikea aihe. Yhtään helpommaksi sitä ei tee sen syvät vaikutukset metsätalouteen. Isännättömästä rahastakin esitetään monia erilaisia tulkintoja, melkein yhtä monia kuin on kertojaakin. Tuskin kaikki omatkaan kertomukset ovat linjassa. Aiheesta löytyy netissä runsaasti Lauri Vaaran tutkimustuloksia ja artikkeleita. Esim. Isännättömän rahan tuhlaus puunkorjuussa. Eikä olisi pahitteeksi, jos Lauri Vaara ohjaisi aiheesta käytävää keskustelua ja osallistuisi itse siihen.

    mehtäukko

    Tuota jaaritusta on yhtä tyhjän kanssa vatvoa, ENNENKUIN väitettyä isännänätöntä raha-ongelmaproplematiikkaa on joku asiantuntija todistanut.

    Tolopainen

    Aika käsittämätöntä että Suomessa joku yliopisto maksaa palkkaa täysin epätieteellisestä työstä. Se on kun käytetään rahoitukseen isännätöntä rahaa, verovaroja ketään ei kiinnosta niiden käyttö. Maataloustraktori on muka parepi metsäajossa kuin ajokone kun se on halvempi. Kun lähtökohdatkin on täysin kuvitteelliset ja epätodelliset.   Laskelmillakaan jotka on tehty ei ole edes vessapaperia arvoa.

    Metsäteollisuuden toiminta on niin laajaa, että se tarvitsee toimiakseen pystykauppaa. Leimikoita pitää olla ostettuna että toimintaa voidaan suunnitella kuukausia eteenpäin. Tuorepuuvarastot pitää olla metsässä. Isäntien harrastehakkuiden varaan ei miljardi investointeja kukaan ala tekemään.

    A.Jalkanen

    Tolopainen on muuten täysin oikeassa, mutta pieni korjaus tutkimusrahoitukseen: Lauri Vaara käsittääkseni aloitti tutkimuksen vasta vuonna 1992 jäätyään eläkkeelle Tapiosta. Hän on väitellyt kahdesti, kerran 71-vuotiaana ja toisen kerran 86-vuotiaana. (Lauri, korjaa jos meni vuosiluvut väärin.)

    https://yle.fi/uutiset/3-6532166

    http://laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kayttaja/laurivaara

    Jovain

    Aika ohuiksi jää metsätalouden kehittäminen edellä: Isännätön raha ei olekaan isännätöntä rahaa. Tieteellinen tutkimus ei ole tieteellistä tutkimusta, vaan se on jotain muuta. Maataloustraktori ei ole maataloustraktori. Tuottolaskelmatkaan eivät ole tuottolaskelmia.

    Ainakaan metsänomistajien miljardi investoinnit eivät ole mahdollisia, eivät sovi metsätalouteen. Toisaalta väittämä on täysin kuvitteellinen,  riittää kun metsänomistaja menettää miljardimarkkinat. Myöskään toimituskaupasta ei ole toiminnan suunnittelijaksi, ei ainakaan puun tuorevarastoksi, tarvitaan pystykauppa.

    Tuolla edellä oli hyvä määritelmä: ”Yleensä isännättömällä rahalla tarkoitetaan sellaista rahan käyttöä, jossa tarvittavaa isäntää ei ole olemassa”. Se on hyvä määritelmä. Pystykaupassa sitä isäntää ei ole olemassa. Pystykaupassa korjuun kustannukset vähennetään piilotetusti puun hinnasta ja isännän tietämättä. ”Puun tehdashinnat ovat siis puunmyyjien rahaa. Siitä piilotetusti tehdyt vähennykset ovat isännätöntä rahaa. Yhtiö korjaa puuta isännättömällä puunmyyjän rahalla ilman kustannusvastuuta. Lauri Vaara”.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 390)