› Keskustelut › Puukauppa › Kokemus metsänhoitotöiden ja puukaupan kilpailutuksesta

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 390)
1 2 3 4 5 … 37 38 39

  • Kokemus metsänhoitotöiden ja puukaupan kilpailutuksesta

    Lähetetty: 23.1.2018, 10:54

    Merkitty: 

    Yhtymämme päätti tehdä leimikon ja kilpailuttaa se mhy:n toimesta. Tarjouskilpailun jälkeen  tarjouksia oli vain 2 mhy:n korjuupalvelun ja metsäyhtiön tekemä. Neuvoja suositteli korjuupalvelua, hinnoissa ei ollut juurikaan eroa. Olimme taipuvaisia tekemään kaupan suosituksen mukaan, mutta kauppa jätettiin vielä auki. Muutaman viikon kuluttua tuli valmiit kauppakirjat ja pyytämättä sopimus uudistamistöistä. Kysyimme neuvojalta näistä töistä kun ei niistä ollut aiemmin puhetta. Pyysin kilpailuttamaan myös hoitotyöt, mutta  niitä ei kuulemma voisi kilpailuttaa.  Pyysin itse tarjouksia uudistamistöistä ja 3ha:n alasta sain 587€ halvemman tarjouksen toiselta toimijalta ja ilman mitään toimitusmaksuja eli säästö jopa 700€.

    Kilpailutuksen helppouden innoittamana pyysimme myös leimikosta suoraan tarjouksia puunmyyjiltä. Tällä kertaa saimme niitä 4. Jo aiemmin tarjonnut yhtiö tarjosi uudestaan ja paremmin. Korjuupalvelun tarjous oli jo olemassa. Kaikki 4 tarjousta oli nyt selvästi parempia kuin korjuupalvelun tarjous ja lisäksi mhy olisi perinyt vajaan euron/m3 kuluja kilpailutuksesta yms. Päädyimme kauppaan yhtiön kanssa, jolta otimme myös uudistamistyöt vaikka se oli niissä vasta toiseksi halvin. Ihmettelyyn miksi kk aiemmin yhtiö ei tehnyt tarjousta lainkaan, vastaus oli: Valtakirja leimikoista pitkässä juoksussa jokainen ostaja saa keskimäärin oman osansa ja jos ostajia on esim 5 niin keskimäärin joutuu tekemään 4 turhaa maastokäyntiä ja tarjousta eli käyttämään noin 2 työpäivää niihin. Syntyneet turhat kustannukset on vähennettävä hinnoista ja kun puuta saa ostettua muutenkin niin ei tarjoileminen suuresti kiinnosta. Suoraan ostamalla ei tule ylimääräisiä kuluja ja puustakin voi silloin maksaa paremmin.

    Itse kilpailuttamalla leimikon hinta nousi n. 1400€ metsänhoitotyöt halpeni 450€ ja mhy kuluista säästyi n. 500€. Yhteensä valtakirjalla olisimme hävinneet lähes 2500€. Pienenä lisänä vielä yhtiö maksoi pienen puukauppabonuksen joka pudotti  lopullisia uudistamiskuluja vajaalla 200 eurolla.

    Varmasti monenlaisia kokemuksia ja tarpeita, mutta näin meillä. Eniten meitä häiritsi se, että uudistamistöitä ei olisi saanut kilpailuttaa. Se sai meidät liikkeelle asiassa ja kannatti kyllä.

    Tekijä
    Kintas
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • Metsuri motokuski 24.1.2018, 12:44

    Kyllä, kyllä. Metsään.fi -sivuilla on paljon metsäpalveluyrityksiä myös minun yritys. Nyt valitettavasti on jo ensi kesän työmaat varattu joten myöhään syksyyn jää jos joku jotain haluaa. Kannattaa alkaa olemaan jo aktiivinen  jos ensi kesäksi työmailleen metsurin haluaa.

    Jovain 24.1.2018, 14:22

    Jees, saahan sitä metsänomistajia kilpailuttaa, mutta kun ei huomata sitä, että metsänomistajia ei kilpailuteta. Seurauksena voidaan pitää sitä, että metsätalous on paikalleen jämähtänyt ja lukkiutunut ostopalveluihin. Ihmetellään kustannusten nousua ja uskotaan alan kehittymiseen. Vaan siinähän se on nähty kehittyykö, hinta vaan nousee ja nousee. Kustannusten osalta ei kehity.

    Mitä tarkoittaa metsänomistajien kilpailuttaminen. Sitä on esim.  isännätön raha. Paljonko tuo raha voisi olla, jos ynnätään yhteen korjuu, metsänhoito ja vaikka metsänomistajan puilla käytävä kauppa tai muu bisnes, hyväksyttävä tai kielletty. Yhteensä ne kustannukset, jotka metsänomistajat maksavat ostettuina palveluina. Hintaa en tiedä, mutta prosentteina se voisi olla esim. 80 %. Se on sitä metsätalouden tuottoa, josta riittäisi metsänomistajankin kilpailla, ei vaan kilpailuttaa.

    Tämä sen takia, koska metsätalous ei tuota. On syytä hakea syitä, minkä takia metsätalous ei tuota. Metsätaloudesta on tullut liikaa palveluelinkeino toisille elinkeinoille.

    Jätkä 24.1.2018, 15:53

    Kun Avohakkuulla tukin hinta pystyyn on 60 € / kuutio ja hankittuna 59 € / kuutio, niin onko JOOVAAN tuo yksi €uro sitä isännätöntä rahaa, koska isäntä ei sitä saa? Ei tosin takuulla haluakkaan.

    mehtäukko 24.1.2018, 16:00

    Joovain …”Tämäkin ketju, kiinnitetään huomiota kilpailutukseen. Miten metsänomistajat kilpailuttavat puuta ja kilpailuttavat työtä ja saadaan jopa tuloksia aikaiseksi. Toimiihan kilpailutus näin päin, metsänomistajat kilpailuttavat, mutta ei toimi toisin päin,  metsänomistajia ei kilpailuteta. ..”

    Mitä tuo tarkoittaa Suomeksi?

    Jovain 24.1.2018, 21:13

    Mehtäukko; Tarkoittaa esimerkkinä 80 %, on sitä metsätalouden tuottoa, josta riittäisi metsänomistajallekin kilpailla. On metsänomistajien palveluina maksamaa rahaa (isännätön raha), josta jo yli puolet menee korjuun kustannuksiin ja esim. 30 % metsänhoidon kustannuksiin. Päästäänkin jo 80 % tuottoon palvelujen osalta. On siinä metsänomistajalle markkinarakoa tässäkin ja on metsätalouden kannattavuuden kannalta välttämätöntä toimia myös. Ostettuina palveluina kannattavuus heikkenee koko ajan, niin kuin on todettu.

    Jos vielä haluat hekumoida niillä tallin takuisilla traktoreilla, voin lohduttautua sillä, että suunta on oikea ja ihan oikeilla metsätraktoreilla mennään.

    Jovain 25.1.2018, 09:28

    Jätkä; Tottahan tuo yksi euro on isännätöntä rahaa sekin. On moninkertainen tai jopa monikymmenkertainen ja tarkoittaa tulonsiirtoa toimitusmyyjiltä pystymyyjille. Kun verrataan pystyhintaa, josta korjuun kustannukset on jo vähennetty, hankintahintaan, josta korjuun kustannukset on vielä vähennettävä, ei hankintalisä riitä korvaamaan hinta-aukkoa ja tarkoittaa sitä, että metsänomistajat saavat korjata hankintansa ilmaiseksi ja lahjoittaa vielä osan puistaan ilmaiseksi.

    Uusmetsäläinen 25.1.2018, 10:02

    Jovainin logiikkaa on vähän vaikeaselkoista ulkopuolisen seurata, kun tuo peruskäsite ”isännätön raha” jää epäselväksi. Ehkä se on joskus aikojen alussa määritelty tällä palstalla.

    Yleensä isännättömällä rahalla tarkoitetaan sellaista rahankäyttöä, jossa sitä vartioivaa isäntää ei ole olemassa.

    Rane2 25.1.2018, 11:10

    Isännätön raha on sitä jota näpelöi ”välikäsi”.

    Metsuri motokuski 25.1.2018, 12:43

    Niin minusta jovainin isännätön raha on sellainen että kun metsänomistaja ei voi tai ehdi tehdä metsänhoito tai hakkuu tehtäviä niin hän kilpailuttaa ne. Jos parhaan tarjouksen tekee jokin yhtiö ja se taas siirtää työn aliurakoitsijalle on maksetun urakkahinnan ja aliurakoitsijalle maksetun työn hinnan erotus isännätöntä rahaa.

    Mutta sitä en tiedä mitenkä asia yleensä muuten voidaan hoitaa jos metsänomistaja ei itse työtään voi tehdä. Tarjoaja antaa työlle hinnan ja metsänomistaja joko hyväksyy tai hylkää tarjouksen. Sitä kuinka tarjoaja laskee hintaa jos hinta on liian kallis niin on neuvottelukysymys. Jos yhteisymmärrykseen ei päästä niin joko sen tekee sitten kuitenkin itse tai jätetään tekemättä. Näinhän se kapitalisessa järjetelmässä homma toimii.

    Vaikeatahan se on tarjojalle perustella että sinun tekemäsi työ on 30% liian kallis että laske hintoja. Jos minun pitäisi taksaa tuolla prosentilla laskea niin sahat jäisivät naulaan. Ei se tuntipalkka ole kummoinen nytkään pakollisten kulujen jälkeen. Mutta ilmeisesti jovainin henkilökohtaisessa palkassa on tuon kokoinen lisä jonka hän voisi vähentää ja olettaa että kaikilla on sama tilanne

    Reima Ranta 25.1.2018, 14:30

    Puukaupan tulisi olla puukauppa, jonka kuka hyvänsä voi yksiselitteisesti kilpailuttaa ilman välikäsiä. Kaikenlaiset kytkykaupat pitäisi kieltää. Pystykaupoissa kapankäynti tulisi perustua runkokauppasovellutukseen, jossa taloudellinen vastuu katkonnasta on ostajalla eikä myyjällä, joka ei voi siihen mitenkään vaikuttaa. Näin leimikosta tulisi aito kilpailutilanne, eikä siihen tarvita mitään välikäsiä.

    Jokainen runkohan mitataan tarkasti, joten puiden järeys tiedetään. Lahot eivät ole ongelma, sillä ne on helposti todettavissa vielä lanssillakin. Muut puun viat ostajan täytyy kyetä riittävällä tarkkuudella arvioimaan tarjouksessaan – se on normaalia kilpailua. Katkonta ei ole päälle kaatuva ongelma hyvänlaatuisissa järeissä metsissä, mutta toisaalla merkitys voi olla todella huomattava.

    Metsänomistaja ei tulisi ostaa mitään sellaisia palveluja, josta hän ei yksiselitteisesti tiedä mitä palvelu maksaa ja mitä hän sillä saa.

    Mihinkään Otson valtakirjoihin arviohintojen perusteella ei metsänomistajan tulisi missään tapauksessa laittaa nimeään.

    Rehti kilpailu olisi kaikkien rehellisten toimijoiden etu – ja myös  kansantalouden edun mukaista. Surullisena luen täällä kartellistakin käytyä keskustelua. Suorastaan hämmästelen, että kuitupuusta tällä jotakin vielä maksetaan.

    Valitettavasti metsäalalla rehtiä kilpailua ei ole haluttukaan. Sairaita kytkentöjä on vaikka minkälaisia ja usein pukki toimii kaalimaan vartijana. Etujärjestönäkin häärivä istuu vähintään kahdella tuolilla.

    Kun näitä kirjoituksia täältä luen, niin en yhtään ihmettele, että asiat ovat niin kuin ovat. Sekalainen on herran seurakunta.

     

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 390)
1 2 3 4 5 … 37 38 39