› Keskustelut › Puukauppa › Kokemus metsänhoitotöiden ja puukaupan kilpailutuksesta

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 390)
1 2 3 … 34 35 36 37 38 39

  • Kokemus metsänhoitotöiden ja puukaupan kilpailutuksesta

    Lähetetty: 23.1.2018, 10:54

    Merkitty: 

    Yhtymämme päätti tehdä leimikon ja kilpailuttaa se mhy:n toimesta. Tarjouskilpailun jälkeen  tarjouksia oli vain 2 mhy:n korjuupalvelun ja metsäyhtiön tekemä. Neuvoja suositteli korjuupalvelua, hinnoissa ei ollut juurikaan eroa. Olimme taipuvaisia tekemään kaupan suosituksen mukaan, mutta kauppa jätettiin vielä auki. Muutaman viikon kuluttua tuli valmiit kauppakirjat ja pyytämättä sopimus uudistamistöistä. Kysyimme neuvojalta näistä töistä kun ei niistä ollut aiemmin puhetta. Pyysin kilpailuttamaan myös hoitotyöt, mutta  niitä ei kuulemma voisi kilpailuttaa.  Pyysin itse tarjouksia uudistamistöistä ja 3ha:n alasta sain 587€ halvemman tarjouksen toiselta toimijalta ja ilman mitään toimitusmaksuja eli säästö jopa 700€.

    Kilpailutuksen helppouden innoittamana pyysimme myös leimikosta suoraan tarjouksia puunmyyjiltä. Tällä kertaa saimme niitä 4. Jo aiemmin tarjonnut yhtiö tarjosi uudestaan ja paremmin. Korjuupalvelun tarjous oli jo olemassa. Kaikki 4 tarjousta oli nyt selvästi parempia kuin korjuupalvelun tarjous ja lisäksi mhy olisi perinyt vajaan euron/m3 kuluja kilpailutuksesta yms. Päädyimme kauppaan yhtiön kanssa, jolta otimme myös uudistamistyöt vaikka se oli niissä vasta toiseksi halvin. Ihmettelyyn miksi kk aiemmin yhtiö ei tehnyt tarjousta lainkaan, vastaus oli: Valtakirja leimikoista pitkässä juoksussa jokainen ostaja saa keskimäärin oman osansa ja jos ostajia on esim 5 niin keskimäärin joutuu tekemään 4 turhaa maastokäyntiä ja tarjousta eli käyttämään noin 2 työpäivää niihin. Syntyneet turhat kustannukset on vähennettävä hinnoista ja kun puuta saa ostettua muutenkin niin ei tarjoileminen suuresti kiinnosta. Suoraan ostamalla ei tule ylimääräisiä kuluja ja puustakin voi silloin maksaa paremmin.

    Itse kilpailuttamalla leimikon hinta nousi n. 1400€ metsänhoitotyöt halpeni 450€ ja mhy kuluista säästyi n. 500€. Yhteensä valtakirjalla olisimme hävinneet lähes 2500€. Pienenä lisänä vielä yhtiö maksoi pienen puukauppabonuksen joka pudotti  lopullisia uudistamiskuluja vajaalla 200 eurolla.

    Varmasti monenlaisia kokemuksia ja tarpeita, mutta näin meillä. Eniten meitä häiritsi se, että uudistamistöitä ei olisi saanut kilpailuttaa. Se sai meidät liikkeelle asiassa ja kannatti kyllä.

    Tekijä
    Kintas
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • Timppa 5.3.2018, 11:37

    ”Tietääkö joku, että joku olisi joskus voittanut yhtään katkontariitaa, ja jos, niin millä argumenteilla?”

    Voi olla vaikea löytää esimerkkejä.  Mahdolliset poikkeamat optimituloksesta ovat lopulta aika pieniä ja tukeiksi menee myös laatuvaatimukset alittavaa puuta.   Ennakkomittaukset tuskin auttaisivat, koska järeää puuta päätyy kuiduksi merkittävästi yleensä vain laatuvikojen, siis lähinnä oksaisuuden ja lenkouden, vuoksi.  Aika vaikeaa on arvata sitä laatua normaalista poikkeavassa metsässä.  Ainoastaan kuitupinon purkaminen voisi auttaa voittamaan, jos pinosta löytyy tukkia.

    Yhtiöillä kyllä kannattaisi olla joku kontrollimekanismi, joka varoittaisi, jos tukkisaanto laskee sopimuksessa olevasta selvästi.  Säästyisivät tällaisilta vaivalloisilta selvittelyiltä, jos tilanne tutkitaan ennen kuitujen poisajoa.  MT:n jutusta ei muuten selvinnyt se, oliko kuitupinoja tutkittu.

    En minäkään alkaisi maksaa yhtiönä korvauksia muuten kuin selvissä tapauksissa.  Kun aikanaan puuhastelin asuntotuottajan palveluksessa, niin aina joskus tuli esiin tapaus, jossa asunnon ostaja pyysi hinnan alennusta jonkin pikkuvian takia.  Meillä oli lähtökohtana, että viat ja puutteet korjataan vaikka maksaisikin enemmän.  Jos oltaisiin toimittu toisin, niin kohta suuri osa asunnon ostajista olisi ollut kinuamassa hinnan alennusta.  Hyvitysvaatimusten lisääntyminen uhkaisi varmasti metsäyhtiöitä, jos alkaisivat hakemaan sovintoja maineen takia.

    Käräjäoikeuden päätös oli fiksu siinäkin mielessä, että se totesi, ettei keskimääräisillä tukkiprosenteilla voi perustella jonkin yksityisen leimikon tilannetta.  Varoittikohan asianajaja asiakastaan tappion mahdollisuudesta ennen prosessia?

     

    pihkatappi 5.3.2018, 17:33

    Terveoksainen latvatukki on ihan kelpo tavaraa, parempaa, kuin se 4 sentin kuivaaoksaa täynnä oleva välitukki. Vähän alueesta ja ostajasta kiinni, onko ylärajaa tai millainen terveellä oksalla tukissa, eli joku 6 tai 7 cm on ainakin ollut apteerausohjeissa ja tuossahan se koura jo varmuudella pysähtyy ja alkaa sitten useinmiten kuidun teko. Moottorisahalla tukkiprosentin saa tietynlaisessa puustossa selkeästi paremmaksi, kannattaako sittenkään hankintana tehdä, on toinen juttu. Ainakin tuollaiset rontti petäjät kannattaa poistaa ennen päätehakkuuta, viimeistään toisessa harvennuksessa.

    Jätkä 5.3.2018, 19:25

    Tukkikuvioissa on eroja. Ei voida tehdä aina samalla sabluunalla leimikossa kuin leimikossa. Kun ennen tehtiin tukkeja koko mittalistan pituudelta, eli 10 jalkaa – 22 – jopa 24 jalkaa, josta kaikki mitat olivat sallittuja, mutta ns. poikkeusmittoja olivat kaikki alle 16 jalkaiset, näkyi selvästi, että toisessa kuviossa rungot jakaantuivat eri tavalla kuin toisessa.

    Kun tukkirungot olivat vain kolmen tukin ”p*****nsutia”, onnistui yleensä kolmen tukin teko, koska pituuksillakin oli varaa pelata. Silloin ei ihan latvatukista voinut tehdä poikkeuslyhyttä, koska se juoksutettiin yleensä lähelle minimimittaa.

    Nykyään kone ehdottanee järeästä rungosta lähes maksimipituista tyvipölliä ja seuraavastakin ehkä, jolloin huonohko latva  ei anna tehdä 46 dm:n tukkia latvasta, vaan se tehdään kuiduksi. Myös ronskit tyvi – ja välilumpit kuitupinossa kertovat korutonta juttua kuskin taidoista. Kun ei vaan olisi Kurun opetuslapsia?

    Jos tukit eivät ole nähtävissä, on vaikeaa todistaa virheellistä katkontaa. Tiedot pitäisi purkaa hakkuukoneen tietokoneesta runko kerrallaan ja silti pitäisi pengastaa kuitupinoa, ellei sekin olisi rungon tukkien kanssa tarkasteltavana.

    Tiedän Firman, joka käyttää koneurakointi-teamia, josta paikalliset käyttävät lempinimeä ”Sika-tiimi”. Lempinimen keksijät eivät ilmeisesti tiedä, että sika on varsin siisti eläin, jos sillä on siihen mahdollisuus.

    Metsuri motokuski 5.3.2018, 20:08

    Jätkä:Nykyään kone ehdottanee järeästä rungosta lähes maksimipituista tyvipölliä ja seuraavastakin ehkä, jolloin huonohko latva  ei anna tehdä 46 dm:n tukkia latvasta, vaan se tehdään kuiduksi.

    Nyt sie jätkä taas joutavia höpäjät. Olen täällä kertonut useita kertoja että minimi latvaläpimitta on määrävä tekijä. Sen jälkeen tulee eri pituuksien painoarvot aptissa.

    savo’ttamies 5.3.2018, 21:08

    Käräjiltä saa tuomion, ei oikeutta.

    Tuossa jutussa tuomarilla/reilla ei ole ollut hajuakaan tukin katkonnasta. UPM vastinekkin kovin ristiriitainen koneen mittalistaan verrattuna.

    Kuiturungot muka alikasvuja ja pieniä, vaikka kuiturunkojen keskikoko yli 250 litraa.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.226473

    Todistaminen vaan jälkikäteen lähes mahdotonta.

    suorittava porras 5.3.2018, 21:14

    Motinkin runko menee kevyesti kuituun ,jos laatu ei riitä tukiksi.

    Runkohinnoittelu kehiin ,niin erimielisyydet vähenevät.

    metsä-masa 6.3.2018, 17:53

    ” Käräjillä saa tuomion, ei oikeutta, niin se on ” Kauppakirjalla olevat tukkimitat ja hakkuuaikainen valvonta kaiken A ja O, niitä tarkastellen näkemyserot ei ole ehtineen vielä kovin suuriksi.

    Onkohan monikaan saanut hyvitystä viemällä tukinkatkonta asian oikeuteen. Ainut mahdollisuus yksitäisellä metsänomistajalla lienee neuvotella puunostajan tai hänen esimiehen kassa ennen mittaustodistuksen allekirjoitusta, siinä voi vielä löytyä yhteinen ymmärrys, joka voi kantaa vielä tuleviinkin puukauppoihin

    Pete 6.3.2018, 18:04

    Runkohinnalla ei kyseistä leimikkoa olisi kukaan ostanut jos se pitää paikkaansa, että se koostui metsäsaarekkeista ja ranta-alueista. Ja jos leimikon puissa oli runsaasti kokovaihtelua. Runkohinta sopii hyvin hoidettuihin jokseenkin yksijaksoisten metsäkuvioiden päätehakkuukauppaan. Eikä sitä käsittääkseni juuri missään muualla käytetä.

    Ihmettelen että runkohinnoittelua ylipäätään nostetaan tämän tapauksen osalta vaihtoehdoksi. Rungonosa -hinnoittelu on kokonaan toinen juttu ja se voisikin sopia lähes kaikkiin leimikoihin.

    pihkatappi 6.3.2018, 19:03

    Kokoajan tukkien pitää olla parempia ja parempia. Kakkosharvennuksessa pitää olla tositarkkana, poistaa kaikki vähänkin mutkaiset. Noista hiuksenhienoa monivääryyttäkin omaavista pölkyistä saa suoria, kun karsiessa leikkaa ulkoreunassa vähän syvemmältä, se on osa hankintalisää. Jotkut sahan motot tosin katkovat tyviä tukeiksi, vaikka lenkoa on huolella ja mutkien välistä napataan pikkutukki jne, katkonnassa ei pärjää hankintamieskään, kun niin vääriä tyviä ei ilkeä tukeiksi tehdä. Sellutehtaan moto ottaa nykyisin minimissään 2,7 metrin kuitpätkän, jos on vähäinen tyvimutka, jonka vastaavan sahan moto olisi leikannut kokonaan tukkiin.

    Jatkossa voi olla että sellufirman tukit on niin hyvälaatuisia, että sahalaitos pärjää puunvaihdossa ja tekevät sitten omissa leimikoissakin rajatapaukset kuitukasaan. Näin ne markkinat toimii.

    Motohakkuun valvonta on kyllä aika ikävää puuhaa, mutta kyllä siinä palkoille pääsee, jos on sellutehtaan motoa valvomassa. Pitää vaan tarkistuttaa lenkouksia ja huomauttaa, jos tukkiosuus päättyy 17 cm:n luokkaan, vaikka latvatukki on lyhyt. Toinen tekee työtään ohjeiden mukaan ja toinen valvoo työtä kauppakirjan mukaan ja tiukkana saa olla että katkonnan tyyli muuttuu. Ostomies sanoo että tukkiosuus optimoidaan kaikilla mitoilla ja sitten käytetään kolmea eri mittaa. Kannatan runkohinnoittelua, tyhjänpäiväinen saapastelu eli avohakkuun työn valvonta poistuisi runkohinnoittelun myötä.

    Jätkä 6.3.2018, 19:09

    Nyt sie jätkä taas joutavia höpäjät. Olen täällä kertonut useita kertoja että minimi latvaläpimitta on määrävä tekijä. Sen jälkeen tulee eri pituuksien painoarvot aptissa.

    Tuskin olet koskaan tehnytoikeaa apteerausta.

    Jos minimiläpimitta on määräävä tekijä, niin miksi kuitupinoon on mätkitty pöllejä, joissa on jopa 3,5 metriä jopa yli 20 senttistä hyvälaatuista tukkipuuta?

    Ei ole kuljettaja, eikä apti ollut ajantasalla tai ainakaan hereillä. Apti toimii leimikossa, jossa puut ovat tasalaatuisia ja kone pystyy ennustamaan runkomuodon. Silloinkin pikku-fipa saattaa aiheuttaa raakin, joka olisi ollut vältettävissä kuljettajan ammattitaidolla.

    Esimerkkileimikossa olisi ilmeisesti osarunkomenetelmällä tullut jopa kymmeniä prosentteja parempi tukkiprosentti.

    Kun ammattitaidottomat ovat asialla, niin jollekin touhu maksaa suhteellisen rajusti.

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 390)
1 2 3 … 34 35 36 37 38 39