Keskustelut Puukauppa Kokemus metsänhoitotöiden ja puukaupan kilpailutuksesta

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 390)
  • Kokemus metsänhoitotöiden ja puukaupan kilpailutuksesta

    Merkitty: 

    Yhtymämme päätti tehdä leimikon ja kilpailuttaa se mhy:n toimesta. Tarjouskilpailun jälkeen  tarjouksia oli vain 2 mhy:n korjuupalvelun ja metsäyhtiön tekemä. Neuvoja suositteli korjuupalvelua, hinnoissa ei ollut juurikaan eroa. Olimme taipuvaisia tekemään kaupan suosituksen mukaan, mutta kauppa jätettiin vielä auki. Muutaman viikon kuluttua tuli valmiit kauppakirjat ja pyytämättä sopimus uudistamistöistä. Kysyimme neuvojalta näistä töistä kun ei niistä ollut aiemmin puhetta. Pyysin kilpailuttamaan myös hoitotyöt, mutta  niitä ei kuulemma voisi kilpailuttaa.  Pyysin itse tarjouksia uudistamistöistä ja 3ha:n alasta sain 587€ halvemman tarjouksen toiselta toimijalta ja ilman mitään toimitusmaksuja eli säästö jopa 700€.

    Kilpailutuksen helppouden innoittamana pyysimme myös leimikosta suoraan tarjouksia puunmyyjiltä. Tällä kertaa saimme niitä 4. Jo aiemmin tarjonnut yhtiö tarjosi uudestaan ja paremmin. Korjuupalvelun tarjous oli jo olemassa. Kaikki 4 tarjousta oli nyt selvästi parempia kuin korjuupalvelun tarjous ja lisäksi mhy olisi perinyt vajaan euron/m3 kuluja kilpailutuksesta yms. Päädyimme kauppaan yhtiön kanssa, jolta otimme myös uudistamistyöt vaikka se oli niissä vasta toiseksi halvin. Ihmettelyyn miksi kk aiemmin yhtiö ei tehnyt tarjousta lainkaan, vastaus oli: Valtakirja leimikoista pitkässä juoksussa jokainen ostaja saa keskimäärin oman osansa ja jos ostajia on esim 5 niin keskimäärin joutuu tekemään 4 turhaa maastokäyntiä ja tarjousta eli käyttämään noin 2 työpäivää niihin. Syntyneet turhat kustannukset on vähennettävä hinnoista ja kun puuta saa ostettua muutenkin niin ei tarjoileminen suuresti kiinnosta. Suoraan ostamalla ei tule ylimääräisiä kuluja ja puustakin voi silloin maksaa paremmin.

    Itse kilpailuttamalla leimikon hinta nousi n. 1400€ metsänhoitotyöt halpeni 450€ ja mhy kuluista säästyi n. 500€. Yhteensä valtakirjalla olisimme hävinneet lähes 2500€. Pienenä lisänä vielä yhtiö maksoi pienen puukauppabonuksen joka pudotti  lopullisia uudistamiskuluja vajaalla 200 eurolla.

    Varmasti monenlaisia kokemuksia ja tarpeita, mutta näin meillä. Eniten meitä häiritsi se, että uudistamistöitä ei olisi saanut kilpailuttaa. Se sai meidät liikkeelle asiassa ja kannatti kyllä.

  • Uusmetsäläinen

    Jovainin termi ”harmaat puumarkkinat” herätti kiinnostukseni. Avaapa asiaa lisää.

    Kelopuukaupassa olen tiennyt olevan moniakin kummallisuuksia, mutta tarkoitat varmaan tuoreiden puiden kauppaa.

    Jovain

    Yhtiöt käyvät metsänomistajan puilla vaihtokauppaa, jota on pidetty hyväksyttävänä, mutta käytännössä kysymys on metsänomistajan puilla käytävästä kaupasta, joilla on markkinat. En väitä että nämä isot, mutta ainakin sahat ja pienemmät toimijat sitä käyvät. Ja mikä on tiimien osuus tässä toiminnassa, sillä onhan puun ostajan maine kysymyksessä.

    Visakallo: Voi voi noita selityksiä. Ei tunnu haittaavan vaikka se sonni ei ollutkaan sonni, vaan oli jotain muuta, mistä kauppaa käytiin. Hyvin tuntuu herroille bisneksen teko metsänomistajan puilla sopivan. Ei pidä ihmetellä sitten sitäkään, jos puunmyyntitulot ovat sitä mitä ovat. On tässäkin ketjussa ollut esillä muitakin kysymyksiä, joista voi todeta sen saman. Kauppaa käydään ja sitä käydään metsänomistajan kustannuksella.

    Rane2

    ”Metsänomistajan puista” muistui mieleen erään UPM:n ostomiehen kertomus erään kiven omistuksesta.Hän oli tehnyt hankintakaupat kuitupuupinosta.Kun automies oli käynyt puut oli paljastunut että pinon keskellä oli iso kivenlohkare jonka molemmin puolin isäntä oli pätkinyt ja pinonnut pölkkyjä niin ettei ostomies ollut huomannut asiaa pinoa pinomitalla mitattaessa.Hän ei ollut viitsinyt riitauttaa asiaa mutta kaupanteko ko.isännän kanssa oli ollut ainakin jonkin aikaa jäissä.

    Sattumalta myöhemmin ostomies oli sitten kuullut toisen firman mieheltä että tämä oli tekemässä kauppaa tuon isännän kanssa.Hän oli sanonut että älkää sitten ostako sitä kiveä koska he ovat sen jo maksaneet.Tämä toisen firman mies oli sitten ottanut kiven puheeksi isännän kanssa joka oli loukkaantunut verisesti.Ei ollut kuitenkaan enää yrittänyt myydä sitä ”yhtiön kiveä” toiseen kertaan.

    pihkatappi

    Tuohon kun vielä lisää ne vielä 90-luvullakin myydyt hankintatukit, joista kaikista ei läpisahaten varmaan olisi saanut yhtä kakkosnelosta ja mitattiin sitten pinosta ja rahat sai tuon mitan perusteella. Onhan tuo aika harmaata kauppa ollut. Vai onko se reilua, että on selvät kriteerit minkä mukaan tavarat mitataan ja hinnoitellaan ja sitten myyjä tekeekin kaikki mahdolliset vedätykset, kuitupinoissa kivet sisällä ja tukkikasassa kaikki läpimitan mukaan katkottuna vikaiset ja mutkaiset kasan sisällä. Osaltaan isäntien röyhkeys on ajanut nykyisiin toimintamalleihin. Olen ollut mittaamassa ostajanakin tukkikasoja ja valitettavasti törkeitä huijauksiahan nuo joittenkin puukasat ovat olleet. Eihän se sen kummempaa ole, jos toinen osapuoli välillä tekee vastaavia vedätyksiä, rahastahan siinä vain kyse on.

    Jätkä

    Joovaanilta ei pidä ostaa mitään, koskaan eikä milloinkaan, koska hän kuvittelee omistavansa tavaran, jonka hän on myynyt, saanut rahat ja ryypännyt ne ja kuvittelee edelleenkin omistavansa tavaran. luultavasti hä yrittää myydä sen uudestaan ja uudestaan ja uudestaan! Sellainen maailmankatsomus on vähintään rikollinen, eikä missään tapauksessa tuota plus-merkkistä tulosta.

    Jovain

    En ole huomannut, että metsänomistajien hankintapuista käytäisiin ”vaihtokauppaa”. Niiden mittakin on asiallista ja kontrolloitua ja osuus puukaupasta on vähäinen n. 15 %. Teollisuuden pystykaupasta tässä on kysymys. Bisnesmiesten kannattaa pohtia, paljonko jää jäljelle pakollisten kulujen jälkeen (80%), kun tuottoja putsataan vielä näilläkin metsänomistajan puilla käytävällä kaupalla ja väärinkäytöksillä.

    Visakallo

    Hankintapuistahan tehdään pinomitassa 5% vähennys, eli rehelliset hankintamyyjät joutuvat näin kustantamaan epärehellisten myyjien toimet. Eikö Jovain tiennyt tätä?

    savo’ttamies

    Ei ne ole aina ostajatkaan ihan rehellisiä.

    Visakallio otti esimerkiksi teurastamot..jos teurastamon autoon talutetaan lypsynsä lopettanut lehmä, se muuttuu matkalla kaupanhyllylle tai ravintolan lautaselle sonniksi tai häräksi.

    https://yle.fi/uutiset/3-6438193

    Tolopainen

    Mitä se Visakallo tuollakin tarkoittaa. Kun pinomitalla ei edes mitään tarkkaa puumäärää voida mitata.

    Visakallo

    Tolopaisella tuntuu noita aukokoja olevan tietopohjassa jonkin verran.

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 390)