Keskustelut Puukauppa Kokemus metsänhoitotöiden ja puukaupan kilpailutuksesta

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 390)
  • Kokemus metsänhoitotöiden ja puukaupan kilpailutuksesta

    Merkitty: 

    Yhtymämme päätti tehdä leimikon ja kilpailuttaa se mhy:n toimesta. Tarjouskilpailun jälkeen  tarjouksia oli vain 2 mhy:n korjuupalvelun ja metsäyhtiön tekemä. Neuvoja suositteli korjuupalvelua, hinnoissa ei ollut juurikaan eroa. Olimme taipuvaisia tekemään kaupan suosituksen mukaan, mutta kauppa jätettiin vielä auki. Muutaman viikon kuluttua tuli valmiit kauppakirjat ja pyytämättä sopimus uudistamistöistä. Kysyimme neuvojalta näistä töistä kun ei niistä ollut aiemmin puhetta. Pyysin kilpailuttamaan myös hoitotyöt, mutta  niitä ei kuulemma voisi kilpailuttaa.  Pyysin itse tarjouksia uudistamistöistä ja 3ha:n alasta sain 587€ halvemman tarjouksen toiselta toimijalta ja ilman mitään toimitusmaksuja eli säästö jopa 700€.

    Kilpailutuksen helppouden innoittamana pyysimme myös leimikosta suoraan tarjouksia puunmyyjiltä. Tällä kertaa saimme niitä 4. Jo aiemmin tarjonnut yhtiö tarjosi uudestaan ja paremmin. Korjuupalvelun tarjous oli jo olemassa. Kaikki 4 tarjousta oli nyt selvästi parempia kuin korjuupalvelun tarjous ja lisäksi mhy olisi perinyt vajaan euron/m3 kuluja kilpailutuksesta yms. Päädyimme kauppaan yhtiön kanssa, jolta otimme myös uudistamistyöt vaikka se oli niissä vasta toiseksi halvin. Ihmettelyyn miksi kk aiemmin yhtiö ei tehnyt tarjousta lainkaan, vastaus oli: Valtakirja leimikoista pitkässä juoksussa jokainen ostaja saa keskimäärin oman osansa ja jos ostajia on esim 5 niin keskimäärin joutuu tekemään 4 turhaa maastokäyntiä ja tarjousta eli käyttämään noin 2 työpäivää niihin. Syntyneet turhat kustannukset on vähennettävä hinnoista ja kun puuta saa ostettua muutenkin niin ei tarjoileminen suuresti kiinnosta. Suoraan ostamalla ei tule ylimääräisiä kuluja ja puustakin voi silloin maksaa paremmin.

    Itse kilpailuttamalla leimikon hinta nousi n. 1400€ metsänhoitotyöt halpeni 450€ ja mhy kuluista säästyi n. 500€. Yhteensä valtakirjalla olisimme hävinneet lähes 2500€. Pienenä lisänä vielä yhtiö maksoi pienen puukauppabonuksen joka pudotti  lopullisia uudistamiskuluja vajaalla 200 eurolla.

    Varmasti monenlaisia kokemuksia ja tarpeita, mutta näin meillä. Eniten meitä häiritsi se, että uudistamistöitä ei olisi saanut kilpailuttaa. Se sai meidät liikkeelle asiassa ja kannatti kyllä.

  • Jätkä

    Joskus laskettiin metsurin palkkakustannuksia ja laskettiinkin hyvin tarkkaan keskimääräiset kustannukset. Ne olivat sovitun URAKKAPALKAN PÄÄLLE n. 85%. Sisältäen ns. matkakustannukset, vakuutukset ynnä muut Sosialistikulut.

    ate

    Minusta oleellinen osa metsätalouden harjoittamista on kustannusten seuranta ja kilpailuttaminen. Omatoiminen metsänomistaja voi säästää kustannuksissa sievoisia summia, joko tekemällä itse tai tekemällä suoraan sopimuksia yrittäjien kanssa (esim. maanmuokkaus). Omienkin kokemusten valossa mhy:llä ja Otsolla on ollut vaikeuksia mieltää sitä, että heidänkin palveluitaan voidaan kilpailuttaa. Metsäyhtiöiden on taasen helppo tarvittaessa myydä palveluitaan halvemmalla, kun osa kustannuksista voidaan siirtää vaikkapa puun hintaan.

    Sama pätee tietenkin myyntipuolellakin. Osaava metsänomistaja kykenee itse muodostamaan leimikkonsa ja pyytämään siitä tarjoukset myyjiltä. Niille jotka syystä tai toisesta haluavat käyttää ulkopuolista apua, on sitä saatavissa, tietysti korvausta vastaan. Itsekään en jokaista satunnaista ”pikku nökköstä” kilpailuta, mutta vuotuisen hakkuusuunnitelmani mukaiset leimikot kilpailutan omatoimisesti. Olen yhden yhtiön sopimusasiakas ja on siitä ollut taloudellista hyötyäkin, mutta silti jokaisessa kaupassa kaikki ovat samalla viivalla ja joskus tulee kaupat ja joskus ei.

     

     

    Jovain

    Teollisuudella on tietty etu palvelutarjonnassa metsänomistajiin nähden. Teollisuus hallitsee puumarkkinan, korjuun markkinan ja hallitsee myös metsänhoitoa ja heidän etunsa tulee puukaupasta ja sieltä perittävästä rahasta (isännätön raha). Tätä etua metsänomistajilla ei ole. Mhy:n on perittävä toimitusmaksunsa, kulunsa ym, eivät pysty vastaamaan bonuksiin, eivät kannatusmaksuihin. Mistä siihen vastaisivat, sillä puunostaja on teollisuus, joka perii kulunsa puunhinnasta, hallitsee puumarkkinan, ja hallitsee myös työn markkinat.

    Metsänomistajien on syytä pitää puolensa, ovathan he sentään puun myyjiä. Pitäisi heillä olla valtaa myös metsässä tehtäviin töihin. Muutokseen tarvittaisiin kauppatavan muutos. Metsätalouden töiden avaaminen metsänomistajille.

    Jätkä

    Metsätalouden työt eivät suurinta osaa metsänomistajista houkuttele.  Kuinka voisikaan, kun eivät osaa niitä tehdä. Eivät osaa edes Raivaussahan terää teroittaa, eikä paakkutaimia istuttaa puttiputkella. Jos istutus jotenkuten onnistuu, ovat taimet kuitenkin väärin istutettu. taimikko on jätetty liian tiheäksi, Puhumattakaan oikeasta metsurin tekemästä harvennushakkuusta moottorisahalla, taikka jonkinlaisella häntämotolla.

    Visakallo

    Jovain: ”Metsätalouden töiden avaaminen metsänomistajille.”

    Enpä ole näiden 45 vuoden aikana huomannut kenenkään rajoitelleen meikäläisen metsänhoitoa. Aina on ollut työpaikka vapaasti auki niin itselle kuin nuoremmillekin!

    Voisiko Jovain kertoa meille, miten hän on voinut joutunut noin hankalaan tilanteeseen metsänhoidossa ja puukaupassa?

    mehtäukko

    Aloittajan tapaus kertoo taas kerran mhy: n hämärän rajamailla (ellei pimeässä) harjoittamaa kahdella jakkaralla lekkumista.

    Kuinkahan äläkkä alkaisi muilla toimijoilla, jos puukaupan kilpailutus annettaisiin vaikkapa MG:lle?

    Jovain

    Jätkä: Vaikea tuosta on tunnistaa metsänomistajaa, ei ainakaan niitä jotka tunnen. Sopivat hyvin aikuiskoulutusopiskelijoiksi, tottahan koulutuksen tarpeessa olevia metsänomistajia on paljon.

    Se, miten tähän on tultu. Tämäkin ketju, kiinnitetään huomiota kilpailutukseen. Miten metsänomistajat kilpailuttavat puuta ja kilpailuttavat työtä ja saadaan jopa tuloksia aikaiseksi. Toimiihan kilpailutus näin päin, metsänomistajat kilpailuttavat, mutta ei toimi toisin päin,  metsänomistajia ei kilpailuteta. Itse asiassa metsänomistajat on suljettu kilpailun ulkopuolelle. Sehän sopii teollisuudelle ja heidän palvelutarjonnalle ja sille, että metsänomistajat eivät ole sotkemassa heidän bisneksiään ja markkinoitaan.

    jees h-valta

    Kyllähän meitä varmaan saa kilpailuttaa. Eri asia vain kun ei taida kiinnostaa kun puusta on jatkuvasti tarjontaa vähintäänkin riittävästi, ellei jopa liikaakin. Markkinatalous Jovain toimii juuri näin. Ei markkinoita voi kääntää väkisin nurinpäin.

    harrastelija

    Yhtiöt ovat selvästi kiristäneet puun oston kustannuksia ainakin viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. 1990- 2000 kymmenluvulla hankintapuu kelpasi yhtiöille. UPM:n kanssa ajoitettiin hiertoon menevän kuusikuidun hakkuun aloitusta riittävän pitkälle syksyyn kuivumisen estämiseksi.

    Sama tilanne oli EG:n ja ML:n kanssa. Vuosituhannen alussa ML osti hankintana myös energiapuuta. Keroinkin eräästä savotasta tällä vanhalla foorumilla kuinka Mhy teki tarjoouksen T2-kuviosta, jolloin Kemeran lisäksi olisin joutunut maksamaan raivaamisesta. ML:n ostomies teki pystykauppatarjouksen, jossa energiapuulle olisi jäänyt 7 €/m3 hintaa!

    Lopputulema oli sitten, että sain hyvän tr-motoyrittäjän hakkuutöihin ja kuviolta tuli kuituakin energiarangan lisäksi. Myin puut sitten hankintana. Nyt tämä toiminta tuntuu aika hankalalta – saattaisi se kyllä sopimusasiakkaana ehkä onnistuakin, mutta ikä ja laiskuus alkaa vaivata 🙂

    A.Jalkanen

    Jos metsänhoitotöitä haluaa kilpailuttaa, voi pyytää tarjouksen mhy:ltä ja muutamalta alueensa metsäpalveluyrittäjältä. Eikös niitä löydy nykyisin metsaan.fi:stä? Sopimusasiakkaat ja Ml jäsenet saavat tietenkin lisäksi halutessaan hoitotarjouksen sopimusfirmaltaan.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 390)