› Keskustelut › Puukauppa › Kokemus metsänhoitotöiden ja puukaupan kilpailutuksesta

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 390)
1 2 3 … 21 22 23 … 37 38 39

  • Kokemus metsänhoitotöiden ja puukaupan kilpailutuksesta

    Lähetetty: 23.1.2018, 10:54

    Merkitty: 

    Yhtymämme päätti tehdä leimikon ja kilpailuttaa se mhy:n toimesta. Tarjouskilpailun jälkeen  tarjouksia oli vain 2 mhy:n korjuupalvelun ja metsäyhtiön tekemä. Neuvoja suositteli korjuupalvelua, hinnoissa ei ollut juurikaan eroa. Olimme taipuvaisia tekemään kaupan suosituksen mukaan, mutta kauppa jätettiin vielä auki. Muutaman viikon kuluttua tuli valmiit kauppakirjat ja pyytämättä sopimus uudistamistöistä. Kysyimme neuvojalta näistä töistä kun ei niistä ollut aiemmin puhetta. Pyysin kilpailuttamaan myös hoitotyöt, mutta  niitä ei kuulemma voisi kilpailuttaa.  Pyysin itse tarjouksia uudistamistöistä ja 3ha:n alasta sain 587€ halvemman tarjouksen toiselta toimijalta ja ilman mitään toimitusmaksuja eli säästö jopa 700€.

    Kilpailutuksen helppouden innoittamana pyysimme myös leimikosta suoraan tarjouksia puunmyyjiltä. Tällä kertaa saimme niitä 4. Jo aiemmin tarjonnut yhtiö tarjosi uudestaan ja paremmin. Korjuupalvelun tarjous oli jo olemassa. Kaikki 4 tarjousta oli nyt selvästi parempia kuin korjuupalvelun tarjous ja lisäksi mhy olisi perinyt vajaan euron/m3 kuluja kilpailutuksesta yms. Päädyimme kauppaan yhtiön kanssa, jolta otimme myös uudistamistyöt vaikka se oli niissä vasta toiseksi halvin. Ihmettelyyn miksi kk aiemmin yhtiö ei tehnyt tarjousta lainkaan, vastaus oli: Valtakirja leimikoista pitkässä juoksussa jokainen ostaja saa keskimäärin oman osansa ja jos ostajia on esim 5 niin keskimäärin joutuu tekemään 4 turhaa maastokäyntiä ja tarjousta eli käyttämään noin 2 työpäivää niihin. Syntyneet turhat kustannukset on vähennettävä hinnoista ja kun puuta saa ostettua muutenkin niin ei tarjoileminen suuresti kiinnosta. Suoraan ostamalla ei tule ylimääräisiä kuluja ja puustakin voi silloin maksaa paremmin.

    Itse kilpailuttamalla leimikon hinta nousi n. 1400€ metsänhoitotyöt halpeni 450€ ja mhy kuluista säästyi n. 500€. Yhteensä valtakirjalla olisimme hävinneet lähes 2500€. Pienenä lisänä vielä yhtiö maksoi pienen puukauppabonuksen joka pudotti  lopullisia uudistamiskuluja vajaalla 200 eurolla.

    Varmasti monenlaisia kokemuksia ja tarpeita, mutta näin meillä. Eniten meitä häiritsi se, että uudistamistöitä ei olisi saanut kilpailuttaa. Se sai meidät liikkeelle asiassa ja kannatti kyllä.

    Tekijä
    Kintas
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • pihkatappi 3.2.2018, 12:07

    Kymmenkunta vuotta sitten metsuriporukka teki Rovaniemellä meille reilun 20 ha taimikonhoitoja, Mhy haki kemerat ja tuon lisäksi tuli jokunen satanen laskua koko työstä. Silloin itse työn kemeratuki oli heikompi kuin nyt, mutta yhdistys sai tuosta pelkän lomakkeen täyttämisestä ja jonkun kuvion nauhoittamisesta lisäksi kemeratukea, tuota ns. työnjohto tukea ei enää ole.

    hatelo 3.2.2018, 12:15

    No sehän on kuitenkin omassa kädessä, että myy metsät ja realisoi voitot. Tokkopa sitä kuitenkaan teen kun tykkään metsähonmista. Vaan pariin kuukauteen ois nuo metsänoston kautta tienatut rahat tilillä, jos myy nappia painaisi. Vaan ei tästä nyt sen enempää, menee ohi aiheen.

    Goofy 3.2.2018, 12:43

    A. Jalkanen: Kyllä Metsäkeskus tarjoaa, vieläpä maksutonta henkilökohtaista neuvontaa, metsänomistajalle/metsänomistajille. Yhteystietoja voi etsiä tästä. Nimike / tehtäväkenttään kun kirjoittaa: asiakasneuvoja, ja valitsee maakunnan, niin löytyy henkilöitä. Ja jos ei muuten löydy, niin soittaa valtakunnalliseen vaihteesee.

    Lisäksi metsäkeskuksella on erittäin hyviä koulutuksia/tilaisuuksia, sekä maksuttomia että maksullisia, joihin voi tutustua Metsäkeskuksen tapahtumakalenterista.

    Reima Ranta 3.2.2018, 14:06

    AJ,  heitit varmaankin tsoukin.

    Kun on lähtenyt harrastamaan muun työ ohessa metsätaloutta tyhjästä, tilanteesta jossa on ollut vain omaan päähän tehtyä velkaa, niin se on tarkoittanut:

    1. Kirveet on pitänyt heilua kovalla kädellä välittömästi oston jälkeen. Raju nuorennusleikkaus, jolla voidaan tulouttaa välittömästi (mieluummin tietysti nollaverolla pinta-alaveron aikana) ostohintaa ja nostaa näin metsän suhteellinen arvokasvu, rahoituksen ja tuottovaatimuksen edellyttämälle tasolle.

    2. Jokainen investointieuro kymmenien vuosien päähän harkitaan erittäin  tarkasti, tuottovaatimuksen edellyttämällä tavalla.

    3. Omatoimisuus mieluummin 100% ja välttämättömät palvelut ostetaan ilman välikäsiä suoraan palveluntuottajalta.

    4. Kaikki ylimääräiset kulut, jotka eivät täytä tuottovaatimusta, pyritään minimoimaan.

    MHY on siinä tilanteessa tarkoittanut ylimääräistä kuluerää, ongelmia MHY:n monopolisointipyrkimysten vuoksi välttämättömien palvelujen, kuten maanmuokkauksen saatavuudessa. Fokus MHY:n kanssa on näissä kaikissa neljässä kohdassa on ollut kovin erilainen. Näkemysero ei siis ole ollut millään tavalla periaatteellinen, vaan käytännön taloudellisten realiteettien sanelema.

    Metsänomistajan päätösvallan lisääminen, jota pidin tärkeänä, ei sekään millään tavalla ollut MHY:n fokus – päinvastoin.

    Uusi metsälainsäädäntö on nykyisellään jo hyvällä tasolla.

    Tärkeitä kysymyksiä ovat verotuksen oikeudenmukaisuus, kaikki samalle viivalle. Regulaatio mahdollisimman ennustettavaksi ja mikä tärkeintä aikaansaada toimivat markkinat niin puukaupassa kuin palvelutarjonnassakin.

     

     

     

     

    Goofy 3.2.2018, 15:02

    Reimalla on oikea ote, kun nimen omaan harjoitetaan metsätaloutta. Maksimoi tulot mahdollisimman aikaisin ja minimoi menot.

    Mhy:t ovat tarjoamassa jäsenilleen palveluita, muttei se ei ole sama asia kuin  ne olisivat halvimpia ja laadukkaimpia. Tänä päivänä saa yksityisiltä palveluntarjoajilta samaa tuotetta ja palvelua. Mikäli palveluntarjoaja on pysynyt markkinoilla pidempään, niin se on jo merkki hyvästä ja kilpailukykyisestä tuotteesta.

    A.Jalkanen 3.2.2018, 16:10

    Jos RR tarkoittaa ehdotustani mhy:n hallintoon menosta, se ei ole tsoukki. Mhy:ssä valta on oikeasti metsänomistajilla, jotka voivat tehdä yhdistyksestään juuri sen näköisen kuin haluavat (vrt. riistaneuvostot ja rhy:t).

    Jos tilaajan ja tekijän väliin tulee työnjohtoporras, tämä lisää kuluja ehkä 10 prosenttia (?). Pitää kuitenkin olla palveluja myös sellaisille metsänomistajille, joilla ei ole osaamista tilata tai tehdä metsänhoitoa itse, joilla ei ole aikaa niihin tai joka jostain muusta syystä haluaa ulkoistaa työt.

    Jätkä 3.2.2018, 16:22

    pihkatappi:”-Kymmenkunta vuotta sitten metsuriporukka teki Rovaniemellä meille reilun 20 ha taimikonhoitoja, Mhy haki kemerat ja tuon lisäksi tuli jokunen satanen laskua koko työstä. Silloin itse työn kemeratuki oli heikompi kuin nyt, mutta yhdistys sai tuosta pelkän lomakkeen täyttämisestä ja jonkun kuvion nauhoittamisesta lisäksi kemeratukea, tuota ns. työnjohto tukea ei enää ole.”

    -Oletteko tyytyväinen lopputulokseen, vai jäikö jotain negatiivista tuosta suoritteesta hampaankoloon?

    oksapuu 3.2.2018, 16:42

    Taidan tietää tuon Rovaniemen porukan. Hakivat kyllä ihan itse kemerat, ei siinä mitään Mhy:tä tarvittu…

    Jätkä 3.2.2018, 17:23

    Niinhän se pitää olla, että yrittäjä tekee täyden palvelun.

    hatelo 3.2.2018, 18:17

    Kaikki metsänhoitotyöt ja koneurakoinnit voi kilpailuttaa ja ottaa suoraan haluamaltaan yrittäjältä. Tietysti siinä painaa myös työn laatu. Jos mo tuntee toimijat ja metsätalouden realiteetit, niin millekään välikädelle ei kannata maksaa mitään. Siinä tienaa omalla osaamispääomalla ja omalla työllä mukavasti. Taimikonhoitoja olen teetättänyt kemerana 2 kertaa mhy:llä kun hinta oli kohdallaan ja kaikkea en ehtinyt tehdä itse. Varhaisperkausta olen teetättänyt paljon myös lähipiirin kesätyöläisillä, joiden palkat maksaa nykykemerassa käytännössä valtio. Varsinainen taimikonhoito ja istutustyö vaatii niin paljon osaamista ja työmoraalia, että ne olen päättänyt pitää omissa käsissä. Meillä on paljon hyviä metsäpalveluyrittäjiä ja heitä olen käyttänyt myös muutamassa raivuussa ja yhdessä istutusurakassa. Oman työn osuus on minulla kuitenkin palkkatyössä roikkumisesta huolimatta mh-töissä luokkaa 80%. Taimikonhoidoissa kemera mahdollistaa vieraan työvoiman käytön toisinaan. Istutustyössä olen laskenut sen täysin kannattamattomaksi. Maanmuokkaukset, ojitukset ja tiet hoitaa pari kolme luottourskoitsijaa. Samoin hankintahakkuut. Lannat levittää yksi luottoyrittäjä.

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 390)
1 2 3 … 21 22 23 … 37 38 39