› Keskustelut › Puukauppa › Kokemus metsänhoitotöiden ja puukaupan kilpailutuksesta

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 390)
1 2 3 … 19 20 21 … 37 38 39

  • Kokemus metsänhoitotöiden ja puukaupan kilpailutuksesta

    Lähetetty: 23.1.2018, 10:54

    Merkitty: 

    Yhtymämme päätti tehdä leimikon ja kilpailuttaa se mhy:n toimesta. Tarjouskilpailun jälkeen  tarjouksia oli vain 2 mhy:n korjuupalvelun ja metsäyhtiön tekemä. Neuvoja suositteli korjuupalvelua, hinnoissa ei ollut juurikaan eroa. Olimme taipuvaisia tekemään kaupan suosituksen mukaan, mutta kauppa jätettiin vielä auki. Muutaman viikon kuluttua tuli valmiit kauppakirjat ja pyytämättä sopimus uudistamistöistä. Kysyimme neuvojalta näistä töistä kun ei niistä ollut aiemmin puhetta. Pyysin kilpailuttamaan myös hoitotyöt, mutta  niitä ei kuulemma voisi kilpailuttaa.  Pyysin itse tarjouksia uudistamistöistä ja 3ha:n alasta sain 587€ halvemman tarjouksen toiselta toimijalta ja ilman mitään toimitusmaksuja eli säästö jopa 700€.

    Kilpailutuksen helppouden innoittamana pyysimme myös leimikosta suoraan tarjouksia puunmyyjiltä. Tällä kertaa saimme niitä 4. Jo aiemmin tarjonnut yhtiö tarjosi uudestaan ja paremmin. Korjuupalvelun tarjous oli jo olemassa. Kaikki 4 tarjousta oli nyt selvästi parempia kuin korjuupalvelun tarjous ja lisäksi mhy olisi perinyt vajaan euron/m3 kuluja kilpailutuksesta yms. Päädyimme kauppaan yhtiön kanssa, jolta otimme myös uudistamistyöt vaikka se oli niissä vasta toiseksi halvin. Ihmettelyyn miksi kk aiemmin yhtiö ei tehnyt tarjousta lainkaan, vastaus oli: Valtakirja leimikoista pitkässä juoksussa jokainen ostaja saa keskimäärin oman osansa ja jos ostajia on esim 5 niin keskimäärin joutuu tekemään 4 turhaa maastokäyntiä ja tarjousta eli käyttämään noin 2 työpäivää niihin. Syntyneet turhat kustannukset on vähennettävä hinnoista ja kun puuta saa ostettua muutenkin niin ei tarjoileminen suuresti kiinnosta. Suoraan ostamalla ei tule ylimääräisiä kuluja ja puustakin voi silloin maksaa paremmin.

    Itse kilpailuttamalla leimikon hinta nousi n. 1400€ metsänhoitotyöt halpeni 450€ ja mhy kuluista säästyi n. 500€. Yhteensä valtakirjalla olisimme hävinneet lähes 2500€. Pienenä lisänä vielä yhtiö maksoi pienen puukauppabonuksen joka pudotti  lopullisia uudistamiskuluja vajaalla 200 eurolla.

    Varmasti monenlaisia kokemuksia ja tarpeita, mutta näin meillä. Eniten meitä häiritsi se, että uudistamistöitä ei olisi saanut kilpailuttaa. Se sai meidät liikkeelle asiassa ja kannatti kyllä.

    Tekijä
    Kintas
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • wanhajätkä 1.2.2018, 21:32

    Jees kirjoitteli kaupan eduista. En minä kaupan etua ajattele. Ensimmäisenä on oma napa. Toisena toimijan tyytyväisyys että homma pelittää jatkossakin. Kaupan jätän jeessin hoidettavaksi sieltä tiskin takaa.

    jees h-valta 1.2.2018, 22:04

    Asiakkaan etu on juuri sitä mitä myös sen yksityisen urakoijan kannattaakin miettiä. Koska se yksityinen urakoija on kuin tuo minun kauppa, tarjoaa rahaa vastaan palvelua ja mahd.tarvikkeita. Tuossa kohtaa esim. vaikka taimet ja taimetuksen. Nuo vertaukset kilpailun huutokaupasta vain menivät wanhajätkältä yli. Siihen en lähtisi edes raivaustöissä. Oma hintansa pitää tietää ja tarjota olosuhteet huomioiden. Ja perustella vaikka sillä että tiedä sitten vaikka sieltä mhy:ltä tulee vaikka vironpoika tekemään. Tai muuten vähän tehnyt. Yleensä mhy tuppaa olemaan se ensimmäinen työkokemus monelle alan vasta-alkajalle josta palkkaa saa.

    wanhajätkä 1.2.2018, 22:12

    Tokko Mhyllä on vara tasoa laskea jos sinun mielestä meitä kuppaa….sehän loppuis..

    Jovain 2.2.2018, 10:03

    Tuskin Mhy metsänomistajia kuppaavat, mutta se että kuppaavat, on pitemmässä juoksussa. Ei tiedä tarkoittaako koko valtakunnassa ja miten on alueittain, mutta aika heikossa hapessa Mhy alkaa olla palvelujen tarjonnan osalta. Tarjouksia ei tule ja ovat arvoltaan mitä otat. Yhtiöt eivät suosi Mhy:n suunnittelua tai kilpailutusta, vaan toimivat mieluummin suoraan metsänomistajien kanssa. Yhtiöt ovat lunastaneet korjuun ja ovat lunastamassa myös metsänhoidon. Itsehän metsäomistajat ovat itsensä loukkuun ajaneet. Rahastavat vähäisistä palveluistaan, kun pitäisi päästä markkina-asemaan. Ja koska sitä markkina-asemaa ei ole, toiminta on kikkailua selviytyä jollain tavalla. Selvää toiminta Formaattia ei ole.

    mehtäukko 2.2.2018, 10:16

    Tuossa Jovain on oikeassa.

    Jovain 2.2.2018, 10:58

    Olen aina uskonut, kun olen metsää ostanut, että puulla on hintansa. Sitä en ole voinut tietää, että puulla ei olekaan hintaa, vaan on jalostusarvonsa ja sekin vaan, jos on valmistavaa teollisuutta. Eihän tuota ole voinut tietää, että metsätilakauppa onkin jalostusarvokauppaa.

    Metsähehtaarin hinta määräytyy markkinoilla, mutta miten metsähehtaarin ylläpito sitten määräytyy, kun sen jalostusarvo on jotain 80 %, korjuun osalta yli 50 % ja hoidon 30 %. Nämä ovat sellaisia yksinkertaisia lukuja mutta ajankohtaisia, sillä eihän metsänomistajalla jää mahdollisuutta ostaa metsää siitä yksinkertaisesta syystä, että hänet ollaan sulkemassa hoidon ja korjuun osalta on jo suljettu toiminnan ulkopuolelle. Sallitaan korkeintaan tai ”Jalostusarvo sallii metsänomistajalle hankkia korkeintaan pieniä tiloja, pieniä puita tai korkeintaan pienelle sahalle toimitettuna”. Aina sitä jotain oppii ja se opetus on, että metsät eivät ole tarkoitettu metsänomistajalle,  vaan ”metsäsampolle” (rahasampo), jota metsäklusteriksi voidaan kutsua.

    Reima Ranta 2.2.2018, 11:22

    Metsänhoitopalvelut olisi pitänyt pakollisen metsänhoitomaksun poistumisen yhteydessä eriyttää toiminnasta ja myydä se liiketoiminta. Näin olisi muodostettu kaikille tasavertaiset ja toimivat metsänhoitopalvelujen markkinat, joita kaikki toimijat olisivat voineet käyttää.

    Omatoimisuus on metsänhoidossa kustannustehokkain toimintatapa ja toimivat markkinat kehittäisi kustannustehokkuutta edelleen. Se joka tarvitsee neuvontapalveluja ostaa ne. Mitään ilmaisia lounaitahan ei ole.

    Toimivat markkinat ohjaisivat oikeaan suuntaan myös metsänomistajarakennetta.

    Se on kiusallista, kun ala täynnä kaikenlaisia kytkentöjä ja aatteita, jotka estävät tehokkaaseen toimintaan pyrkimystä. Tälläkin selitellään toinen toistaan kauniimmin sanakääntein vanhojen suhmurointirakenteiden säilyttämisen tärkeyttä. Palvelut kallistuvat suhteessa tuottoihin, josta seuraa vääjäämättä kannattavuuden heikkeneminen. Kuinka osuvaa usein onkaan se, että tie helvettiin on kivetty hyvillä tarkoituksilla.

    suorittava porras 2.2.2018, 11:34

    Mitenkäs Otson kävikään? Se eriytettiin.

    Enemmän vahinkoa saatiin aikaan virheellisellä tukipolitiikalla ja siihen kytketyllä neuvonnalla . Nyt on tapahtunut korjausta tukien osalta , mutta neuvonta on onnistuttu ajamaan samanaikaisesti varsin huonoon jamaan.

    Omatoimisuudelle ei ainakaan ole esteitä . Sitä vain ei tahdo löytyä ja neuvontaakin vain kovalla rahalla.

    A.Jalkanen 2.2.2018, 12:58

    Reima Ranta pitäisi ehdottomasti saada mukaan mhy-valtuustoon, jos et jo ole. Toimintaa koetetaan kehittää markkinatalouden pohjalta. Mielestäni ei kannata heittää pesuveden mukana kaikkia vanhoja rakenteita, vaan korjata niitä. Lähitulevaisuuden haaste mhy-kentässä ovat taloushallinnon ja logistiikan tietojärjestelmät, joiden uusiminen on kallista.

    wanhajätkä 2.2.2018, 13:08

    Otson päivät on luetut. Kituu aikansa vaikka ei pärjää markkinoilla. Se on tervettä markkinataloutta.

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 390)
1 2 3 … 19 20 21 … 37 38 39