Keskustelut Puukauppa Kokemus metsänhoitotöiden ja puukaupan kilpailutuksesta

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 390)
  • Kokemus metsänhoitotöiden ja puukaupan kilpailutuksesta

    Merkitty: 

    Yhtymämme päätti tehdä leimikon ja kilpailuttaa se mhy:n toimesta. Tarjouskilpailun jälkeen  tarjouksia oli vain 2 mhy:n korjuupalvelun ja metsäyhtiön tekemä. Neuvoja suositteli korjuupalvelua, hinnoissa ei ollut juurikaan eroa. Olimme taipuvaisia tekemään kaupan suosituksen mukaan, mutta kauppa jätettiin vielä auki. Muutaman viikon kuluttua tuli valmiit kauppakirjat ja pyytämättä sopimus uudistamistöistä. Kysyimme neuvojalta näistä töistä kun ei niistä ollut aiemmin puhetta. Pyysin kilpailuttamaan myös hoitotyöt, mutta  niitä ei kuulemma voisi kilpailuttaa.  Pyysin itse tarjouksia uudistamistöistä ja 3ha:n alasta sain 587€ halvemman tarjouksen toiselta toimijalta ja ilman mitään toimitusmaksuja eli säästö jopa 700€.

    Kilpailutuksen helppouden innoittamana pyysimme myös leimikosta suoraan tarjouksia puunmyyjiltä. Tällä kertaa saimme niitä 4. Jo aiemmin tarjonnut yhtiö tarjosi uudestaan ja paremmin. Korjuupalvelun tarjous oli jo olemassa. Kaikki 4 tarjousta oli nyt selvästi parempia kuin korjuupalvelun tarjous ja lisäksi mhy olisi perinyt vajaan euron/m3 kuluja kilpailutuksesta yms. Päädyimme kauppaan yhtiön kanssa, jolta otimme myös uudistamistyöt vaikka se oli niissä vasta toiseksi halvin. Ihmettelyyn miksi kk aiemmin yhtiö ei tehnyt tarjousta lainkaan, vastaus oli: Valtakirja leimikoista pitkässä juoksussa jokainen ostaja saa keskimäärin oman osansa ja jos ostajia on esim 5 niin keskimäärin joutuu tekemään 4 turhaa maastokäyntiä ja tarjousta eli käyttämään noin 2 työpäivää niihin. Syntyneet turhat kustannukset on vähennettävä hinnoista ja kun puuta saa ostettua muutenkin niin ei tarjoileminen suuresti kiinnosta. Suoraan ostamalla ei tule ylimääräisiä kuluja ja puustakin voi silloin maksaa paremmin.

    Itse kilpailuttamalla leimikon hinta nousi n. 1400€ metsänhoitotyöt halpeni 450€ ja mhy kuluista säästyi n. 500€. Yhteensä valtakirjalla olisimme hävinneet lähes 2500€. Pienenä lisänä vielä yhtiö maksoi pienen puukauppabonuksen joka pudotti  lopullisia uudistamiskuluja vajaalla 200 eurolla.

    Varmasti monenlaisia kokemuksia ja tarpeita, mutta näin meillä. Eniten meitä häiritsi se, että uudistamistöitä ei olisi saanut kilpailuttaa. Se sai meidät liikkeelle asiassa ja kannatti kyllä.

  • savo’ttamies

    Anneli tulkitsee hankinta- ja pystyhinnan eroa ja verottajan ohjeita väärin.

    Em. ero on hankitatyön osuus, joka sisältää myös konekustannukset, sahan osuuden.

    Annelin mainitsemassa verottajan hakkuutaksassa taas ainoastaan työnosuus. Siihen kun lisätään em. koneiden osuus  hankintalisä olisi jo samaa luokkaa jolla firmojen sopimus yrittäjät korjaa puuta.

    verottajan ohje vv 2016

    https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/yhteystiedot-ja-asiointi/lomakkeet/tayttoohjeet/lomakkeen_2c_yksityiskohtainen_tayttooh3/#II%20Selvitys%20vuonna%202016%20tehdyst%C3%A4%20hankintaty%C3%B6st%C3%A4_

    A.Jalkanen

    Kiitos savottamies täsmennyksestä. Tämä on sitä vertaistukea. Samassa linkissä mainitaan myös että ”Jos hankintakaupalla myydyn puutavaran hakkuun ja kuljetuksen hoitaa ulkopuolinen henkilö tai esimerkiksi metsänhoitoyhdistys, kyseessä ei ole hankintatyö.”

    Metsuri motokuski

    Jovainille tiedoksi että tukkien osalta jokainen saha mittaa tehtaalle tulevat tukit niin omilta motoilta kuin vierailta motoiltakin tehtynä. Se on totta että metsänomistaja saa maksun motonmitalla mutta tehtaat kokoajan kontroilivat että motot hakkaa oikein. Jokaisesta kuormasta tulee raakkiprosentti, kappalemäärä sekä kuutiot urakoitsijalle tai ostomiehelle. He sitten välittävät tiedot motoille kuinka hakkuu on sujunut.

    Kuidun osalta punnitaan nykyään jokainen kuorma jonka perusteella auto saa hinnan puista. Isäntä saa kuitenkin puista maksun motomitalla.

    Visakallo

    Tolopainen: ”Eipä tullut Visakallolta yhtiön nimeä joka tukit osti.”

    Kun se ei ollut UPM eikä MG, niin mikähän se sitten mahtoikaan olla, Tolopainen?

    Metsuri motokuski tuossa edellä kertoikin, mikä on mittauksissa käytäntö. Oliko Tolopaisella vielä jotain kysyttävää ja ihmeteltävää tästä puukauppojen jännittävästä maailmasta?

    Tolopainen

    Mtomies jätti mainitsematta että kun näin menetelelään kyseessä pitää olla ko.ostajan urakoitsija. Mikä tahansa moto ei kelpaa antamaan määrätiedot. Olen kyllä myynyt moton hakkaamia puita MG:lle ja tehdasmitalla menivät. Yksityisen moton mitalla on vain viihdearvo, puista puolet voi jäädä metsään.

    Visakallo

    Kyllähän niitä puita tahtoo joskus jäädä metsään silloin kun sattuu oikein paha keli, on moto sitten kenen hyvänsä.

    Metsuri motokuski

    Olet oikeassa Tolopainen se jäi mainitsematta. Peruste on siinä että vieraat motot eivät ole tehtaan kontrollissa joten mittaus silloin tehdasmitalla. Mutta mikäs se estää etteikö ostaja voi tilittää puitaan motomitalla jos hän välittää puut jollekkin sahalle. Näin tekee mm mhy:n korjuupalvelu joka välittää puun edelleen mutta maksaa isännälle puut yhdistyksen urakoimalla koneen  motomitalla.

    Yleensä on vain niin että ”villinkoneen” tekemät puut menevät tehdasmitalla koska ostaja ei luota siihen että koneet ovat sellaisessa tarkuudessa että ne olisivat luotettavia koska eivät ole kontrollin piirissä. Mistään muusta ei ole kyse.

    Tolopainen

    No niin Visakallo tukkisi osti MHY eikä Enska.

    Goofy

    MHY:n korjuupalvelusta tulevaa puutavaraa myydään monellakin eri tavalla. Useilla MHY:llä on omia tehdastoimituskauppoja, usenmiten tukkipuusta ja yhä enenevissä määrin myös kuitupuusta. Koska MHY:en, mikäli eivät osta puuta omaan lukuunsa, niin niiden pitää näyttää puun hinnat, olipa kysessä tehdas- tai hankintahinta. Kyseessä on aina hankintakauppapuusta veroilmoituksella.

    Kuitupuun ostajat varjelevat metsänomistajilta tehdashintojen paljastumista. Toimitussopimukset tehdään yleensä ”varovaisilla” hinnoilla, jotka näkyvät metsäomistajille. Sen lisäksi useimmiten MHY:t saavat laskuttaa toimittamastaan puumääristä esim. ”puunohjausmaksua”, jota ei tarvitse näyttää metsänomistajille. Nämä tehdashinnat kilpailevat mm. puunostajien omien hankintaorganisaatioiden ja Metsähallituksen toimituspuiden kanssa.

    Metsänomistajien pitää osata vaatia MHY:n korjuupalvelua käytettäessä takuuhintoja puutavaralajeittain, ja siihen MHY:ien valtakunnallinen ohjeistuskin ohjaa MHY:n toimimaan. Jos luvataan takuu eli ”pystyhinnat” niin silloin metsänomistajalle ei tarvitse eritellä korjuun kuluja esim. hakkuun ja kaukokuljetuksen osalta erikseen.

    Jovain

    Tuosta edeltävästä keskustelusta, melkein anteeksi on pyydettävä, mutta selväksi tuli. Oikeastaan siinä ei mitään epäselvää ollutkaan. Ne käsitykset, mitä nyt sattui olemaan saivat vahvistusta. Puukauppa ja korjuu ovat monopolisoitumassa edelleen ja hoito on jäämässä Mhy:lle. Se harmittaa, että korjuun osalta Mhy alkaa olla ulkona, niin kuin metsänomistajatkin. Maksajan rooli ei miellytä.

    Nimimerkki Goofyn ulostulo on hyvä uutinen korjuupalvelun mahdollisuuksista. Näitä enemmän ja tämäkin uutinen muistuttaa hinnoittelun vaikeudesta.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 390)