› Keskustelut › Puukauppa › Kokemus metsänhoitotöiden ja puukaupan kilpailutuksesta

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 390)
1 2 3 … 13 14 15 … 37 38 39

  • Kokemus metsänhoitotöiden ja puukaupan kilpailutuksesta

    Lähetetty: 23.1.2018, 10:54

    Merkitty: 

    Yhtymämme päätti tehdä leimikon ja kilpailuttaa se mhy:n toimesta. Tarjouskilpailun jälkeen  tarjouksia oli vain 2 mhy:n korjuupalvelun ja metsäyhtiön tekemä. Neuvoja suositteli korjuupalvelua, hinnoissa ei ollut juurikaan eroa. Olimme taipuvaisia tekemään kaupan suosituksen mukaan, mutta kauppa jätettiin vielä auki. Muutaman viikon kuluttua tuli valmiit kauppakirjat ja pyytämättä sopimus uudistamistöistä. Kysyimme neuvojalta näistä töistä kun ei niistä ollut aiemmin puhetta. Pyysin kilpailuttamaan myös hoitotyöt, mutta  niitä ei kuulemma voisi kilpailuttaa.  Pyysin itse tarjouksia uudistamistöistä ja 3ha:n alasta sain 587€ halvemman tarjouksen toiselta toimijalta ja ilman mitään toimitusmaksuja eli säästö jopa 700€.

    Kilpailutuksen helppouden innoittamana pyysimme myös leimikosta suoraan tarjouksia puunmyyjiltä. Tällä kertaa saimme niitä 4. Jo aiemmin tarjonnut yhtiö tarjosi uudestaan ja paremmin. Korjuupalvelun tarjous oli jo olemassa. Kaikki 4 tarjousta oli nyt selvästi parempia kuin korjuupalvelun tarjous ja lisäksi mhy olisi perinyt vajaan euron/m3 kuluja kilpailutuksesta yms. Päädyimme kauppaan yhtiön kanssa, jolta otimme myös uudistamistyöt vaikka se oli niissä vasta toiseksi halvin. Ihmettelyyn miksi kk aiemmin yhtiö ei tehnyt tarjousta lainkaan, vastaus oli: Valtakirja leimikoista pitkässä juoksussa jokainen ostaja saa keskimäärin oman osansa ja jos ostajia on esim 5 niin keskimäärin joutuu tekemään 4 turhaa maastokäyntiä ja tarjousta eli käyttämään noin 2 työpäivää niihin. Syntyneet turhat kustannukset on vähennettävä hinnoista ja kun puuta saa ostettua muutenkin niin ei tarjoileminen suuresti kiinnosta. Suoraan ostamalla ei tule ylimääräisiä kuluja ja puustakin voi silloin maksaa paremmin.

    Itse kilpailuttamalla leimikon hinta nousi n. 1400€ metsänhoitotyöt halpeni 450€ ja mhy kuluista säästyi n. 500€. Yhteensä valtakirjalla olisimme hävinneet lähes 2500€. Pienenä lisänä vielä yhtiö maksoi pienen puukauppabonuksen joka pudotti  lopullisia uudistamiskuluja vajaalla 200 eurolla.

    Varmasti monenlaisia kokemuksia ja tarpeita, mutta näin meillä. Eniten meitä häiritsi se, että uudistamistöitä ei olisi saanut kilpailuttaa. Se sai meidät liikkeelle asiassa ja kannatti kyllä.

    Tekijä
    Kintas
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • Visakallo 30.1.2018, 07:44

    Ison yhtiön lappu oli tukkikasassa, sitä en tiedä mihin sitten päätyivät. Motomitalla oli mitattu.

    Jovain 30.1.2018, 08:19

    Ongelmahan se on, että metsänomistajan motomittaa ei hyväksytä, ei ainakaan metsänomistajan moton mittaa. Sehän johtuu kilpailun rajoittamisesta ja metsänomistajan sulkemisesta korjuun ulkopuolelle.

    Tuohon Visakallon kysymykseen: Olisin sitä mieltä että, metsähehtaarin hinta nousee, puukauppa vilkastuu ja metsien hoito paranee, metsätalouden kannattavuuskin paranee, jos metsänomistajia koskeva kilpailun rajoitus poistetaan. On myös teollisuuden etu.

    Tällä hetkellä puhutaan faktana puun ylitarjonnasta. No, onhan metsässä puuta ylitarjonnaksi asti, mutta teollisuuden prosesseissa siitä on puute, tukista on jatkuvakin puute. Sanoisin, että teollisuudelle on aivan sama mistä puunsa saavat, puun saantiin vaikuttaa muut kriteerit. Myöskään kilpailun rajoittaminen ei voi olla teollisuuden etu. Ei myöskään puun kallis metsästä ulossaantihinta.  Kuin sekään, että itsessään puun tuottaja suljetaan kilpailun ulkopuolelle.

    Tolopainen 30.1.2018, 08:54

    Mikä iso yhtiö ostaa tukkia MHY:n motomitalla eikä mittaa ja laatuluokittele niitä itse.

    Tolopainen 30.1.2018, 09:10

    Eikö Jovain tajua, että Metsäyhtiöt kilpailuttaa urakoitsijat ja sen jälkeen tarjoavat heille töitä. Sehän olisi petosta että antaisivat leimikoita sen jälkeen muiden hakattavaksi kun ovat tehneet urakoitsijan kanssa sopimuksen. Käytäntö on aivan yleinen teollisuudessa, jos lastaustyöt on annettu jollekin yhtiölle sinne ei oteta välistä muiden koneita, jos otetaan raastupa kutsuu.

    A.Jalkanen 30.1.2018, 09:38

    Täsmennys: metsänomistajan kannalta korjuupalvelu toimii kuin pystykauppa, eli korjuukuluja ei tarvitse itse maksaa, vain kantohinta tupsahtaa tilille. Veroilmoitukseen piti ainakin aiemmin kuitenkin ilmoittaa hankintakauppa, ja mhy:n veloittamat korjuukulut laitettiin kuluiksi. Ehkä käytäntö on muuttunut: jos kuluista ei tule laskua, en tietenkään voi laittaa niitä verotukseen. Miten muilla?

    savo’ttamies 30.1.2018, 10:12

    ”Käytäntö on aivan yleinen teollisuudessa, jos lastaustyöt on annettu jollekin yhtiölle sinne ei oteta välistä muiden koneita, jos otetaan raastupa kutsuu.”

    Tarkoittaako Tolopainen , kun paperi/sellutehtaalla tehdään kuormaa junaan/ autoon. Tuotteella joku hinta lastattuna. Tuskin se niin menee .kuin metsässä ,että omana työnä lastaus puolta halvempaa, kuin lastausurakoitsijan tekemänä.

     

    Sehän on sama juttu ,kun metsänomistaja hakkaa omaa metsää ja joutuu tekemään työn puoli ilmaiseksi. Puille sama hinta tienvarressa hakkuu tavasta riippumatta ja siitä vähennetään korjuu kulut.

    A.Jalkanen 30.1.2018, 10:54

    Aarre-lehden veroliitteessä käytetään mo:n oman työn hintana: hakkuu rapiat 12 euroa ja lähikuljetus rapiat 2 euroa per motti, yhteensä noin 14 euroa. Kun tienvarsihinta (hankintahinta) on puunhintatilaston mukaan 28-30 euroa, ja kuidun pystykauppahinta 11-19 euroa, niin tuosta erotuksesta voi laskea palkan. Työpalkka on 10-18 euroa/m3, pienin päätehakkuukuidulla ja pikkutukilla, suurin ensiharvennusleimikossa. Jos teettää ajon ulkopuolisella, jää vastaavasti vähän vähemmän käteen. Tukin hakkuuta ei kannata tehdä itse, kun hakkuupalkkaa ei saa lainkaan (pystyhinta = hankintahinta).

    Jätkä 30.1.2018, 10:56

    ”-Tarkoittaako Tolopainen , kun paperi/sellutehtaalla tehdään kuormaa junaan/ autoon. Tuotteella joku hinta lastattuna. Tuskin se niin menee .kuin metsässä ,että omana työnä lastaus puolta halvempaa, kuin lastausurakoitsijan tekemänä.”

    Omana työnä tehty hankintapuun lastaus ja käsittely on suorastaan ilmaista todellisiin kustannuksiin verrattuna.

    Eiköhän peperi/sellutehtaalla myydä tuotteet jopa ostajamaan satamaan toimitettuna, eli lastaus – kuljetus – ahtaus ja laivakuljetus ovat hinnassa mukana.

    Toki lastaus junaan /autoon voi olla ja onkin jonkun yrityksen vastuulla, samoin rautatiekuljetus  jne.

     

    Tolopainen 30.1.2018, 11:58

    Tarkoitin nyt ihan yleisiä sopimusehtoja kun teollisuudessa yleensä kaikki logistiset palvelut myydään urakoitsijoille vuosisopimuksella. Se on sopimusrikkomus jos otetaan jonkun muun pyöräkuormaaja lastaamaan autoja. Metsäyhtiöiden tekemät korjuun urakkasopimukset sitovat heitä käyttämään sopimusurakoitsijoiden  kalustoa korjuussa. Ei pystykaupoihin voi ottaa ulkopuolisia tekijöitä kuten metsänomistajia syyllistymättä sopimusrikkomukseen. MHY:n moto ei käy. Eipä tullut Visakallolta yhtiön nimeä joka tukit osti.

    Petkeles 30.1.2018, 14:57

    Pari vuotta sitten laskin hyvän enskakohteen työpalkakseni 50€ per metsäreissu, joka jäi melkolailla aina tunneissa puoleen toimistotyöpäivästä. Sisälsi siis kaikki kulut ennen veroja. Tämä siis yksittäistapauksessa.

    Tukkien hankintalisästä sen verran että se on olemassa pystykaupan harvennustukkiin nähden. Verottajan listoilla työn arvo on tietysti kuutiokohtaisena pieni niillä puutavaralajeilla ja hakkuutavoilla joissa on iso tuottavuus.

     

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 390)
1 2 3 … 13 14 15 … 37 38 39