Keskustelut Puukauppa Kokemus metsänhoitotöiden ja puukaupan kilpailutuksesta

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 390)
  • Kokemus metsänhoitotöiden ja puukaupan kilpailutuksesta

    Merkitty: 

    Yhtymämme päätti tehdä leimikon ja kilpailuttaa se mhy:n toimesta. Tarjouskilpailun jälkeen  tarjouksia oli vain 2 mhy:n korjuupalvelun ja metsäyhtiön tekemä. Neuvoja suositteli korjuupalvelua, hinnoissa ei ollut juurikaan eroa. Olimme taipuvaisia tekemään kaupan suosituksen mukaan, mutta kauppa jätettiin vielä auki. Muutaman viikon kuluttua tuli valmiit kauppakirjat ja pyytämättä sopimus uudistamistöistä. Kysyimme neuvojalta näistä töistä kun ei niistä ollut aiemmin puhetta. Pyysin kilpailuttamaan myös hoitotyöt, mutta  niitä ei kuulemma voisi kilpailuttaa.  Pyysin itse tarjouksia uudistamistöistä ja 3ha:n alasta sain 587€ halvemman tarjouksen toiselta toimijalta ja ilman mitään toimitusmaksuja eli säästö jopa 700€.

    Kilpailutuksen helppouden innoittamana pyysimme myös leimikosta suoraan tarjouksia puunmyyjiltä. Tällä kertaa saimme niitä 4. Jo aiemmin tarjonnut yhtiö tarjosi uudestaan ja paremmin. Korjuupalvelun tarjous oli jo olemassa. Kaikki 4 tarjousta oli nyt selvästi parempia kuin korjuupalvelun tarjous ja lisäksi mhy olisi perinyt vajaan euron/m3 kuluja kilpailutuksesta yms. Päädyimme kauppaan yhtiön kanssa, jolta otimme myös uudistamistyöt vaikka se oli niissä vasta toiseksi halvin. Ihmettelyyn miksi kk aiemmin yhtiö ei tehnyt tarjousta lainkaan, vastaus oli: Valtakirja leimikoista pitkässä juoksussa jokainen ostaja saa keskimäärin oman osansa ja jos ostajia on esim 5 niin keskimäärin joutuu tekemään 4 turhaa maastokäyntiä ja tarjousta eli käyttämään noin 2 työpäivää niihin. Syntyneet turhat kustannukset on vähennettävä hinnoista ja kun puuta saa ostettua muutenkin niin ei tarjoileminen suuresti kiinnosta. Suoraan ostamalla ei tule ylimääräisiä kuluja ja puustakin voi silloin maksaa paremmin.

    Itse kilpailuttamalla leimikon hinta nousi n. 1400€ metsänhoitotyöt halpeni 450€ ja mhy kuluista säästyi n. 500€. Yhteensä valtakirjalla olisimme hävinneet lähes 2500€. Pienenä lisänä vielä yhtiö maksoi pienen puukauppabonuksen joka pudotti  lopullisia uudistamiskuluja vajaalla 200 eurolla.

    Varmasti monenlaisia kokemuksia ja tarpeita, mutta näin meillä. Eniten meitä häiritsi se, että uudistamistöitä ei olisi saanut kilpailuttaa. Se sai meidät liikkeelle asiassa ja kannatti kyllä.

  • mettämiäs

    ”Mettämiäs, tarkoitin siis että puukaupan kilpailutus vaatii erikoisosaamista. Metsänhoito tietenkin myös, mutta metsänhoitopalvelujen kilpailutus ei.”

    Vähän yksinkertainen taidan näin kansakoulupohjalta yrittävänä pienmetsänomistajana olla, joten taas kerran täytyy tunnustaa, etten ymmärrä viisaampien kertomaa. Ihanko oikeasti A.Jalkanen on sitä mieltä, ettei esim. muokkauksen tai lannoituksen kilpailuttaminen vaadi erikoisosaamista? Miten tällainen kaltaiseni yksinkertainen metsänomistaja voi vertailla tarjouksia, jos pöydällä on esim. hehtaarikohtaiset hinnat vailla tarkempaa selitystä sisällöstä? Vai onko se kilpailuttaminen niin helppoa, että valitaan vaan se hehtaarikustannuksiltaan halvin tarjous ja ollaan tyytyväisiä?

     

    Reima Ranta

    AJ: ” Metsänhoito vaatii erikoisosaamista, jota saa käyttöönsä metsäammattilaisilta, jos ei itse alaa hallitse, esimerkiksi puun ostajilta tai mhy:ltä.”

    Siinä se tuhannen taalan kysymys onkin. Keneltä saat sen viisastenkiven, minkälaisia investointeja sinun on ko. tapauksessa perusteltua tehdä.  Varsinkin tilanteessa, jossa viisastenkiven esittäjä itse myy ko. palvelua. Ammatillinen osaaminenhan  on  ollut sitä, että pyrkimyksenä tulee olla puuntuotannon määrän maksimoiminen – olosuhteista välittämättä.

    Itse koen, että olisin tällaisia investointineuvoja toteuttamalla tehnyt konkurssin metsätaloudellani. Taloudellinen ajattelu on vasta vähitellen saamassa jalansijaa metsätaloudessa.

     

    A.Jalkanen

    Tuota joo. Ehkä en osannut asettautua yksittäisen maallikkometsänomistajan housuihin tilaajan roolissa. Mhy:hän on jo valmiiksi kilpailuttanut metsurit ja urakoitsijat, joilta se tilaa töitä, samoin ovat tehneet yritykset. Jos mo haluaa kilpailuttaa näitä kahta ja ehkä vielä muitakin, pitää toimihenkilön periaatteessa käydä työkohteella, mistä tulee lisäkuluja. Tarjouksen voi tietysti tehdä toimistotyönäkin, mikäli metsänomistaja on osannut määritellä tilattavan työn riittävän tarkasti. Ellei metsänomistaja itse kykene työn määrittelyyn, hän tarvitsee apua jo tähän vaiheeseen. Jotenkin menisin Timpan linjoille: jos vastapuolella on metsäammattilainen, saa asiantuntevat ehdotukset ja työt suunnilleen samalla hinnalla riippumatta toimijasta. Merkittäviin säästöihin pääsee käsiksi vasta kun osaa itse määritellä tehtävän työn ja tekee itse työnjohdon. – Jos tietoa ei ole, voi mennä kursseille ja lukea oppaita.

    Jovain

    AJ: Mhy:n korjuupalvelun kaupat ovat hankintakauppoja, niitä ei pidä sotkea pystykauppoihin ja ovat yhdellä tavalla kilpailun rajoituksen alaisia kauppoja, niin kuin metsänomistajien puukaupat ovat. Hankintakaupat ovat jo itsessään tappiollisia, ainakin heikosti tuottavia, metsänomistajille. Jos vielä otetaan täyden palvelun, vaikka mhy:n korjuupalvelun kautta, tietäähän sen miten siinä käy. Voi saada kilpailutuksen kautta paremman hinnan puulle, mutta korjuun kustannukset ym. peritään myös. Myöskään kustannuksia ei voi vertailla, muutoin kuin kokonaishintojen perusteella. Pystykaupan tiedot eivät ole julkista.

    Tolopainen

    Eikö Jovain ole lukenut Visakallon sepustuksia jossa hän kirjotti että MHY:n korjuupalvelun moton hakkaamaat puut meni motomitalla sahalle ja pystykaupalla. Että ei ole aina hankintaa tuo MHY:n kautta myynti. Lisäksi menettää hankintakaupan veroedun ja korjuupalvelun motomittaa ei yleensä hyväksytä josta tulee lisäksi tappiota 4-5%. MHY on melko kallis puukaupan välikapple metsänomistajalle.                            Yhtiöt ostavat puuta mieluimmin pystykaupalla  kun se on heille välttämätöntä, saavat päättää itse katkonnan ja hakkuuajankohdan. Suurin osa metsänomistajia haluaa sulkea itsensä korjuun ulkopuolelle. Kun ei ole aikaa eikä välineitä sitä tehdä. Ilman pystykaupaa valtaosa metsäkaupoista jäisi tekemättä. Hakkuut menisivät aika vähäisiksi jos nykyiset kaupunkilais metsänomistajat niitä joutuisivat tekemään vapaa-aikoinaan. Jovain elää aikaa jolloin pienviljelijä metsänomistajat hankkivat lisäansioita talvisin metssätöistä. Eivät kyllä useinkaan myyneet omaa metsää vaan olivat yhtiöiden töissä.

    Visakallo

    Tolopainen sepustaa nyt ihan itse. Samaa hankintakauppaa olivat energiapuut kuin hakkuusta kertyneet tukitkin. Mikä tässä nyt on niin vaikeata käsittää?

    Tolopainen

    Taas muutat tekstejä. Käy lukemassa mitä vastasit kun tuota nimenomaan kysyin. No eipä ole ensimminen kerta.

    Visakallo

    Toistan tämän kysymyksen, kun  siihen vastaaminen näytti unohtuneen:

    Oletko Jovain laskenut, paljonko metsän hehtaarihinta suunnilleen olisi, jos teollisuus ei ostaisi meiltä suomalaisilta metsänomistajilta lainkaan puita?

    Visakallo

    Jos maltoit Tolopainen silloin lukea asiaan liittyvän jälkikommenttini, kerroin käyttäneeni väärää sanaa epähuomiossa niin, että ymmärsit asian väärin. Pahoittelut siitä toistamiseen.

    Tolopainen

    No hyvä että olemme samaa mieltä että tuki menivät pienelle sahalle hankintana ja ilmeisesti motomitalla vai pitääkö muuttaa sitäkin.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 390)