”Mettämiäs, tarkoitin siis että puukaupan kilpailutus vaatii erikoisosaamista. Metsänhoito tietenkin myös, mutta metsänhoitopalvelujen kilpailutus ei.”

Vähän yksinkertainen taidan näin kansakoulupohjalta yrittävänä pienmetsänomistajana olla, joten taas kerran täytyy tunnustaa, etten ymmärrä viisaampien kertomaa. Ihanko oikeasti A.Jalkanen on sitä mieltä, ettei esim. muokkauksen tai lannoituksen kilpailuttaminen vaadi erikoisosaamista? Miten tällainen kaltaiseni yksinkertainen metsänomistaja voi vertailla tarjouksia, jos pöydällä on esim. hehtaarikohtaiset hinnat vailla tarkempaa selitystä sisällöstä? Vai onko se kilpailuttaminen niin helppoa, että valitaan vaan se hehtaarikustannuksiltaan halvin tarjous ja ollaan tyytyväisiä?

Tuota joo. Ehkä en osannut asettautua yksittäisen maallikkometsänomistajan housuihin tilaajan roolissa. Mhy:hän on jo valmiiksi kilpailuttanut metsurit ja urakoitsijat, joilta se tilaa töitä, samoin ovat tehneet yritykset. Jos mo haluaa kilpailuttaa näitä kahta ja ehkä vielä muitakin, pitää toimihenkilön periaatteessa käydä työkohteella, mistä tulee lisäkuluja. Tarjouksen voi tietysti tehdä toimistotyönäkin, mikäli metsänomistaja on osannut määritellä tilattavan työn riittävän tarkasti. Ellei metsänomistaja itse kykene työn määrittelyyn, hän tarvitsee apua jo tähän vaiheeseen. Jotenkin menisin Timpan linjoille: jos vastapuolella on metsäammattilainen, saa asiantuntevat ehdotukset ja työt suunnilleen samalla hinnalla riippumatta toimijasta. Merkittäviin säästöihin pääsee käsiksi vasta kun osaa itse määritellä tehtävän työn ja tekee itse työnjohdon. – Jos tietoa ei ole, voi mennä kursseille ja lukea oppaita.

Eikö Jovain ole lukenut Visakallon sepustuksia jossa hän kirjotti että MHY:n korjuupalvelun moton hakkaamaat puut meni motomitalla sahalle ja pystykaupalla. Että ei ole aina hankintaa tuo MHY:n kautta myynti. Lisäksi menettää hankintakaupan veroedun ja korjuupalvelun motomittaa ei yleensä hyväksytä josta tulee lisäksi tappiota 4-5%. MHY on melko kallis puukaupan välikapple metsänomistajalle.                            Yhtiöt ostavat puuta mieluimmin pystykaupalla  kun se on heille välttämätöntä, saavat päättää itse katkonnan ja hakkuuajankohdan. Suurin osa metsänomistajia haluaa sulkea itsensä korjuun ulkopuolelle. Kun ei ole aikaa eikä välineitä sitä tehdä. Ilman pystykaupaa valtaosa metsäkaupoista jäisi tekemättä. Hakkuut menisivät aika vähäisiksi jos nykyiset kaupunkilais metsänomistajat niitä joutuisivat tekemään vapaa-aikoinaan. Jovain elää aikaa jolloin pienviljelijä metsänomistajat hankkivat lisäansioita talvisin metssätöistä. Eivät kyllä useinkaan myyneet omaa metsää vaan olivat yhtiöiden töissä.

Taas muutat tekstejä. Käy lukemassa mitä vastasit kun tuota nimenomaan kysyin. No eipä ole ensimminen kerta.

Jos maltoit Tolopainen silloin lukea asiaan liittyvän jälkikommenttini, kerroin käyttäneeni väärää sanaa epähuomiossa niin, että ymmärsit asian väärin. Pahoittelut siitä toistamiseen.