Keskustelut Puukauppa Kokemus metsänhoitotöiden ja puukaupan kilpailutuksesta

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 390)
  • Kokemus metsänhoitotöiden ja puukaupan kilpailutuksesta

    Merkitty: 

    Yhtymämme päätti tehdä leimikon ja kilpailuttaa se mhy:n toimesta. Tarjouskilpailun jälkeen  tarjouksia oli vain 2 mhy:n korjuupalvelun ja metsäyhtiön tekemä. Neuvoja suositteli korjuupalvelua, hinnoissa ei ollut juurikaan eroa. Olimme taipuvaisia tekemään kaupan suosituksen mukaan, mutta kauppa jätettiin vielä auki. Muutaman viikon kuluttua tuli valmiit kauppakirjat ja pyytämättä sopimus uudistamistöistä. Kysyimme neuvojalta näistä töistä kun ei niistä ollut aiemmin puhetta. Pyysin kilpailuttamaan myös hoitotyöt, mutta  niitä ei kuulemma voisi kilpailuttaa.  Pyysin itse tarjouksia uudistamistöistä ja 3ha:n alasta sain 587€ halvemman tarjouksen toiselta toimijalta ja ilman mitään toimitusmaksuja eli säästö jopa 700€.

    Kilpailutuksen helppouden innoittamana pyysimme myös leimikosta suoraan tarjouksia puunmyyjiltä. Tällä kertaa saimme niitä 4. Jo aiemmin tarjonnut yhtiö tarjosi uudestaan ja paremmin. Korjuupalvelun tarjous oli jo olemassa. Kaikki 4 tarjousta oli nyt selvästi parempia kuin korjuupalvelun tarjous ja lisäksi mhy olisi perinyt vajaan euron/m3 kuluja kilpailutuksesta yms. Päädyimme kauppaan yhtiön kanssa, jolta otimme myös uudistamistyöt vaikka se oli niissä vasta toiseksi halvin. Ihmettelyyn miksi kk aiemmin yhtiö ei tehnyt tarjousta lainkaan, vastaus oli: Valtakirja leimikoista pitkässä juoksussa jokainen ostaja saa keskimäärin oman osansa ja jos ostajia on esim 5 niin keskimäärin joutuu tekemään 4 turhaa maastokäyntiä ja tarjousta eli käyttämään noin 2 työpäivää niihin. Syntyneet turhat kustannukset on vähennettävä hinnoista ja kun puuta saa ostettua muutenkin niin ei tarjoileminen suuresti kiinnosta. Suoraan ostamalla ei tule ylimääräisiä kuluja ja puustakin voi silloin maksaa paremmin.

    Itse kilpailuttamalla leimikon hinta nousi n. 1400€ metsänhoitotyöt halpeni 450€ ja mhy kuluista säästyi n. 500€. Yhteensä valtakirjalla olisimme hävinneet lähes 2500€. Pienenä lisänä vielä yhtiö maksoi pienen puukauppabonuksen joka pudotti  lopullisia uudistamiskuluja vajaalla 200 eurolla.

    Varmasti monenlaisia kokemuksia ja tarpeita, mutta näin meillä. Eniten meitä häiritsi se, että uudistamistöitä ei olisi saanut kilpailuttaa. Se sai meidät liikkeelle asiassa ja kannatti kyllä.

  • Jovain

    Epäilen kannattaako kannatusmaksuja maksaa, koska hyöty menee kilpailun rajoittamiseen. Samoin urakoinnin, kannattaako urakoida, koska hyöty on kilpailulta rajoitettua urakointia. Kannattaa mennä metsäosastolle urakoitsijaksi tai jäädä vapaille markkinoille urakoitsijaksi tai myydä omat metsät. Omia metsiä et pääse urakoimaan, koska pystykaupassa metsänomistajan omien metsien urakointi on kilpailulta rajoitettua urakointia.

    Sama koskee myös Mhy:n korjuupalvelun urakointia. Korjuupalvelu urakoi hankintakauppoja.

    Petkeles

    Onkos näissä korjuupalvelun tarjouksissa tehty minkäänlaista  ennakkolaskelmaa kustannuksista? Kuulostaa aina siltä että MHYn lasku MOlle tulee yllätyksenä. Jos puukauppatarjousten vertailu on muutenkin vaikeaa Matti Meikäläisille niin mitenkäs sitten ”kiinteällä taksalla”  olevan pystykaupan ja todellisin kustannuksin laskutettavan korjuupalvelun vertailu….

    A.Jalkanen

    Kyllä sieltä saa laskelman kantohinnasta (tienvarsihinta – korjuu), muutenhan tarjouksia ei pystyisi vertailemaan.

    mehtäukko

    Tuossa Petkelesin toteamuksessa on yksi sen toiminnan kummallisuuksista.  AJ on mainostanut tässäkin aika utopista mo ”edun” ajamista..

    Laskuhan läpsähtää naamaan yllätyksenä jos/kun tarjouskilpailun voittaja tilittää huimat 5-6€ motille kantorahaa esim. kl-3 :n kesäharvennuksesta.

    Kaikki murskekuormat, lanaukset,linkoukset jne. mhy laskuttaa ylimääräisenä metsänomistajalta voittopottinsa päälle. Pystykaupassahan se ei ole edes mahdollista, korjuupalvelussa on

    Jean S

    Jossain nettilehdessä, olikohan MT, tuottajajärjestö uhosi, että lihaa lähtee jonain päivänä vielä niin paljon vientiin, että S-ryhmän hyllyt jäävät tyhjäksi.

    Puutavaran osalta on sama homma. Nyt ei tarvitse muuta kuin keksiä, että

    a) kuka hullu ostaisi suomalaista puuta ja

    b) miten se puu saadaan sen luokse halvalla.

    Lisäksi on myös se, että c) kuka tekee puutavaran viennistä bisnestä.

    Jean S

    AJ:n juttuihin, niin käytännössähän MHY:lle annetaan avoin piikki auki joka asiassa. Puuta tulee jostain minkä verran tulee ja kuluja tulee mitä sattuu tulemaan. Ns. oikeassa liiketoiminnassa liiketoimintariskistä voidaan sopia, ja niin sovitaan tässäkin, mutta MO kantaa sen 😀

    Kintas

    A.Jalkanen kirjoitti.

    ”Mielestäni ollaan jo aika lähellä normaalia markkinataloutta. Mhy:tä täällä usein syytetään siitä, että yhdistyksen oma korjuupalvelu olisi paremmassa asemassa puukaupan kilpailutuksessa, mutta todisteita vilunkipelistä ei ole vielä kukaan esittänyt.”

    Nousee kysymys onko kirjoittajalla joku rooli yhdistyskentässä?  Aiemminkin tämä on joskus noussut mieleen.

    Normaaliin markkinatalouteen kuuluu myös se, että metsänhoitotyöt voi kilpailuttaa ja se ei kyllä tällähetkellä toimi. Neuvoja selvästi hieman pahastui kun kilpailutin itse uudistamistyöt kun niiden kilpailuttaminen ei ole kuulemma tapana.

    Alueemme lehdessä oli juttu, kuinka Mhy oli kilpailuttanut erään kunnan leimikon ja voittajakin kerrottiin. Seuraavassa lehdessä kerrottiin epäselvyydestä kilpailutuksesta ja, että kilpailutus annetaan uudestaan Otson vertailtavaksi. Alkuperäinen voittaja tipahti viimeiseksi. No kyseessä ei kuitenkaan ollut korjuupalvelu vaan yhteistyö saha.

    Siitä olen täysin yhtämieltä, että mhy on tarpeellinen vastavoima teollisuudelle, kun vain pysyisi oikeasti metsänomistajan puolella. Ei teollisuudelta voi odottaakkaan hyväntekeväisyyttä. Kuitenkin kilpailutuksen yms. hinta pitäisi avoimuuden ja vertailtavuuden vuoksi olla mukana tarjouksissa sekä mh-työt ovat aidosti myös kilpailutettavia lajeja.

    Kannattavuutta laskettaessa 200 euron säästöllä uudistamistöissä on lienee suurempi merkitys sijoitetunpääoman tuottoon kuin 1000€ lisätulolla päätehakkuussa?

    4% korkovaatimuksella 80 vuoden kiertoajalla päätehakkuusta piäisi saada n.4600€/ha (200€*1,04^80) enemmän, että ylimääräinen kustannus tulisi katettua!?

    A.Jalkanen

    Kintas: olen luottamushenkilö (valtuutettu), eli en saa palkkaa mhy-kentästä. En oikein ymmärrä, miksi mhy:stä pitäisi saada metsänhoitotöiden kilpailutus. Mhy on yksi palvelun tarjoaja, ja töiden kilpailutus ei vaadi erikoisosaamista kuten puukaupan kilpailutus. Ei ole kovin vaikeaa pyytää tarjous MG:ltä, mhy:ltä, metsäpalveluyrittäjältä ja metsurilta.

    Viimeksi kun myin korjuupalvelun kautta, tililleni tuli ihan sovittu kantohinta puiden ostajalta. Ei laskua korjuusta.

    Timppa

    ”Kannattavuutta laskettaessa 200 euron säästöllä uudistamistöissä on lienee suurempi merkitys sijoitetunpääoman tuottoon kuin 1000€ lisätulolla päätehakkuussa?”

    Tietysti näin on.  Mutta, mutta.  Jos esimerkiksi muokkaustarve on pari hehtaaria, niin eipä siinä kyllä hehtaarille paria sataa euroa revitä.  Kun saan yhdistykseltä mätästäjän, jonka työ on parasta mahdollista, niin kyllä lähden siitä, että sillä on vaikutusta myös työn onnistumiseen ja jatkokustannuksiin.  Aika kalliiksi tulisi muokkaajallekin käydä katsastamassa joka työmaa etukäteen.  Muokkaushommissa ei juurikaan ole yleensä mahdollista löytää edullisempaa kuin yhdistyksen kautta.  Kerran sain tarjouksen puunostajalta, mutta hinta oli jokuja kymppejä kalliimpi hehtaarilta kuin saman tekijän työ yhdistyksen kautta.

    Taimia voi tietysti kilpailuttaa ja saada muutaman kympin säästön hehtaarille.  Tai sitten ei.  Tässäkin on yhdistyksen etuna se, että mahdollisia lisätarpeita saa joustavasti.

    Istutuksissa on enemmän pelivaraa.  Me istutetaan yleensä omatoimisesti.  Joskus käytän naapuria, joka tekee tosi hyvän työn ja edullisesti.   Sama kaveri tekee myös perkaukset edullisesti.

    En kyllä ymmärrä millä konstein saisin uudistuksen pari sataa euroa halvemmalla hehtaarilta kuin yhdistyksen teettämänä, ellei minulla sattuisi olemaan joku luottotekijä.  Kilpailuttaminen ei välttämättä auttaisi, kun laatukin pitää ottaa huomioon.

     

    3

    Jätkä

    Meillä oli muutama vuosi sitten tilanne, että piti käydä ensiharvennuksen nimissä parikymmentä hehtaaria läpi. Tein kartalle merkinnät kuvioista, jotka pitää käsitellä ja vein ne sen alueen MHY:lle.

    He pistivät ilmoituksen taululle, eikä muutamaan viikkoon tullut yhtäkään tarjousta. Ei siis MHY:n korjuupalvelultakaan, joka ilmeisesti kyseiseltä yhdistykseltä puuttuu.

    Menin ”Keittiön kautta” metsäfirman toiminnanjohtajan puheille ja viikon päästä tuli sieltä naapurikunnan ostomieheltä tarjous. (Nämä olivat siis eri piiriä). Olen varma, että suhteeni kyseisiin firman toimihenkilöihin ( Molemmat entisiä oppilaitani) , vaikutti jonkin verran. Siihen aikaan ei kuitupuukauppa käynyt edes huonosti. Sain lisäksi todella hyvän korjuu-urakoitsijan hommiin, jonka jälkeen olen sataprosenttisesti tyytyväinen.

    Toinen – ”normaali puukauppa”, tehtiin MHY:n tarjouspyyntien kautta. Viisi tarjousta, joista yksikään ei ollut MHY:n . oli laskettu ottaen huomioon puutavaralajien jakaantuminen ja myös kokemukset siitä, tehdäänkö parruja ja pikkutukkeja ihan oikeasti. Palvelu oli hyvä ja edullinen. Sain keskimäärin pari euroa enemmän kuutiolta ja yhdistys sai alle 50 senttiä palvelurahaa motilta.

    Minä sanoisin tuota puukaupan avustamista välityspalveluksi. Vierastan korjuupalvelua.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 390)