Keskustelut Metsänhoito Kokemuksia karttuu uusista hakkuumenetelmistä…

Esillä 3 vastausta, 1 - 3 (kaikkiaan 3)
  • Kokemuksia karttuu uusista hakkuumenetelmistä…

    Lukijoiden-kuvat sivulla on 2.1.2014 julkaistu kuvani jatkuvankasvatuksen kokeilustani. Lainaus itseltäni, jossa kuvasin metsikköä:

    ”En ole ollut erityisen innokas jatkuvan kasvatuksen puolestapuhuja, mutta kun mielestäni tämä kuvio sattui olemaan sellainen jossa sitä voisi kokeilla niin ajattelin koittaa, ettei tarvitse pelkästään kuulopuheisiin ja ennakkoluuloihin mielipidettäni perustaa. Ei yksi kuvio heitä maalta merelle vaikka kävisikin niin, ettei tulos ole optimaalinen.
    Kohde on 60-luvun lopulla muokattu ja viljelty kuusikko, vajaa 10ha pinta-alaltaan ja rehevyydeltään lehtoa. Sijainniltaan varsin pohjoisessa. Suojelulta säästyi voimakkaan aurauksen ansiosta. Heinä oli tappanut suuren osan viljelykuusista. Tilalle oli kasvanut hieskoivikko. Hakkuussa koivua poistettiin 90-100m3/ha ja kuusta n 30-40m3/ha(pääosin etukasvuisia). Luonnollisesti kun koivikko alkoi varjostaa tarpeekis heinänkasvu hyytyi ja juroneet sekä luontaisesti syntyneet kuuset lähti kasvuun. Eli hyvin epätasainen metsä tuli luontojaan. Pientä ku alkuja on runsaasti. Aukoksi hakkaamalla olisi riski samanlaiseen epäonnistumiseen kuin edellisellä kerralla ollut suuri.
    Katsotaan nyt mitä tulee ei vielä tuomita. En tätä valtamenetelmäksi ole itselleni ajatellutkaan.”

    2000 Merkkiä tuli täyteen lisään nyt ensikokemukseni hakkuunjälkeen seuraavaan viestiin…

  • sammeli

    …Tämä kuvio hakattiin hieman aavistushakkuuna jo edellisenä talvena mk:n hyväksymäna kun palstalla oli muitakin hakkuita.
    Nyt kävin kuiviota ensimmäsitä kertaa tarkemmin katsomassa. Yllättävän paljon oli alikasvoskuusta, pientäkin tulossa. Nyt kun ruohot ja saniaiset olivat lakastuneet ne erottuivat hyvin.
    Kuitenkin suuri harmi oli, että pelko tuulituhoista osoittautui heti aiheelliseksi. Kasvamaan jätetyistä silloisista lisävaltapuista (200-400litr.) oli jo heti ensimmäisen vuoden jälkeen merkittävästi kaatunut (n. 20%). Väli- ja muut alemman latvuskerroston puut olivat lähes kaikki pystyssä. Totuudennimissä myös viereisellä normi harvennuksella oli yksittäisiä puita sieltä täältä nurin, mutta jk kohteeltahan kaatuneet puut olivat niitä arvokkaimpia, joista seuraavan hakkuun tilin olisi pitänyt muodostua. Tietysti haakkuuta seuraavat pari vuotta on tuulituhojen kannalta pahimmat.
    Jatkan mielenkiinnolla tilanteen seuraamista.

    Ammatti Raivooja

    Mä on käsittänyt et jk:ssa ne kantorahatulot eivät ole ne kaikkein tärkeimmät vaan uudistus- ja taimikonhoitokulujen välttely kaikin keinoin.

    Puun takaa

    Tässä on vain yksi käytännön esimerkki siitä, ettei Pukkalan laskentamallit toimi käytännössä.
    Niitä tulee vielä paljon isää, mutta vastuuta vahingoista ei luonnollisesti ota kukaan.
    Taloudellinen vastuu on aina viimekädessä metsänomistajan.

Esillä 3 vastausta, 1 - 3 (kaikkiaan 3)