Noin niin kuin mutu tuntumalta, ihan vain saunan pesissä kokeilleena tuore koivupuu antaa parhaan hiilustan ja täten lämpö arvon,miten on, luulenko vain että kuumassa pesässä palaa?
Urbon pilkkahinta tarkoittaa noin äkkiseltään 35,00 euron heittämistä yksi kertaa viikossa pesään. Mitä se rahakkaalle merkitsee?- noh ei mitään muuta kuin että on 35,00 euroa kertaa yksi pois käytöstä viikossa oli sitten rahaa paljon tahi ei. Jos siis kansanomaistan ehkä urbolle hyvinkin sopivaan muotoon: Pysyt laadukkaammassa oluessa koko viikon. Et tarvitse A la Gokkia vaan voit ostaa Karhua siis lähes kaksi kaksinelosta päkkiä. Ja sillä ympärysmuovilla saat vielä helpommin palamaan sen pesän siinä vanhassa pystypeltimuurissa joka tönösi nyt lämmittää sen mitä pystyt ja se on vähän.
Jeessi laskee niinkuin Jeessi laskee. Kyllä hankintapuun hinta tienvarressa on tuntuvasti erilainen, jos se on tehty tiheästä pystykoivikosta, taikka keräilemällä pitkin palstaa oksakasojen alata ja raiteisiin survottua jätepuuta.
Kun kuorma saamiseksi traktoria ei tarvitse siirtää kuin kerran, on puiden hankkiminen helppoa ja siistiä hommaa.
Koska Yksikään yhtiö ei osta kerrallaan kymmenen – parinkymmenen kiinnon puueriä, niin sopivista paikoista traktorikuorman nappaaminen on edullinen tapa – varsinkin jos sitä vertailee avolavaletukalla kantamuksen vertaisten nyssäköiden kärräämiseen, vaikka senkin reissun ajan voisi nauttia läheisen emännän lämmöstä kotisohvalla.
Toisaalta Jeessi taitaa arvioida Urbon ja kaikkien muidenkin polttopuunkulutuksen raakasti yläkanttiin. Jos vaikka Jeessi tuohustaa märillä puilla lämpöä rintamamiestaloonsa, tunkien kattilaan kiinnon joka viikko ( = 52 kiintoa /v ) niin moni muu pääsee paljon vähemmällä käyttämällä kuivaa puuta.
Tuoreessa koivussa on paras lämpöarvo, sitä kun polttaa ei mene mitään hukkaan. Kannattaa olla varovainen sen suhteen, sillä huono uuni tai peltiboksi ei sitä kestä. Voi räjähtää, kannattaa olla varovainen, eihän pohjoisessa juuri muuta käytetä kuin tuoretta koivua. Ja mikä rahti siinä on kuivaamisessa. Menee aikaa ja vaivaa säilömiseen, kun ei se taivasalla onnistu, pilaantuvat. Toki eroa on talvipuulla ja kesäpuulla. Tuskin räkäpuun aikaan metsään kannattaa mennä.
Pienpuu mistä ei kuitua tule omaan käyttöön, havu ja lehtipuuta sekaisin on hyvä mixi kattilaan. Koivukuitu tehdään pilkkeiksi jolloin kuidun olematon hinta vähän jalostuu. Toki se tietää työtä mutta kun sitä ikänsä tottunut tekemään ei iso vaiva ja metsät pysyy kunnossa.
Koivulla on n. 20 % parempi lämpöarvo/kuutio kuin havupuilla. Lapissa käyttävät märkää puuta , jos ei muuta satu olemaan. Tavallissa lämmitysuuneissa ei ole samanlaisia lämpökaasujen talteenotto systeemejä kuin jossain suurkattiloissa. Siksi kuivasta puusta saa selvästi paremmin lämpöä kuin märästä.
On erilaisia tapoja lämmittää. Pohjoisessa käytetään paljon tuoretta koivua lämmitykseen. Lähinnä kaminoissa, mutta myös muussa lämmityksessä. Palaa hitaammin ja antaa paremman jälkilämmön. On vähän sama asia kuin lämpökaasujen talteenotto. Lastaat painoyksikköä kohti kuivaa puuta uunin täyteen ja hurautat taivaan tuuliin, ei siitäkään ole.
On tullut joskus Lapissakin lämmitettyä puukamiinalla. Palamista säädellään eikä puut pääse palamaan liian nopeasti. Märästä puusta saa aina tavan lämmityslaitteissa vähemmän lämpöä kuin kuivatusta , se on ihan selvä asia. Veden höyrystyminen vaatii lämpöä ja se on pois saatavissa olevasta lämpöenergiasta.
Taannoin julkaistiin tutkimus, jossa tuoreen koivun lämpöarvo on parempi kuin kuivan. Kuivatessa kait poistuu tai hajoaa joitakin hiilivety-yhdisteitä (sokereita yms.), jotka lisäävät lämpöarvoa palaessaan.
Käytännön syistä pieniä määriä satunnaisesti takassa tai kiukaassa poltettaessa kuiva puu on parempi.
Haavalla taitaa kuivana olla hiukan koivua parempi lämpöarvo kiloa kohden ja se huokoisena puuna palaa kovalla tulella. Ennen muinoin oli kuulemma rajavartiossa kiertokirjeenä ohje, että hormien puhtaana pitämiseksi pitää aika ajoin polttaa kuivaa haapaa kovalla vedolla.
Kaikkihan lopulta palaa, kun saadaan tarpeeksi lämpöä ja happea. Eli tässä asiassa kukin tulee autuaaksi omassa uskossaan, eikä toinen uskomus ole välttämättä toista huonompi. Tosin tutkimustietoakin aiheesta on, jos vaivautuu kaivamaan ja arvelee sitä voivansa hyödyntää omassa pesässä.
Tuoreen puun polttamisessa ajoitus on tärkeää. Liian vanha tuore puu on kaikkein huonoin poltettava. En lähtisi tuollaiseen optimointiin, parasta kotona kuivatella puut kunnolla.
Voihan sitä kokeilla itsekin ; laittaa 60%:n märkää puuta pesään ja toisen kerran 15%:ksi kuivattua. Kummasta erästä tuli enemmän lämpöä ? Nuo tutkimukset märän puun paremmasta lämpöarvosta liittyy erilaiseen lämmitystapaan ja erilaisiin lämmityslaitoksiin kuin tavallisilla lämmityslaitteilla saatuihin arvoihin. 60%:n vesipitoisesta puusta saa alle puolet siitä lämmöstä ”talteen” jonka saa samankokoisesta erästä 15%:n kosteaa puuta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.