Keskustelut Metsänhoito koivuntaimet

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 39)
  • koivuntaimet

    viimekeväänä  istutin  koivuntaimia  ja  ehkä  hirvi  tai peura on  monesta  syönyt  latvan  mahtaakohan taimi  tuosta  miten  selvitä  ja  tuleeko  puusta  pensamainen

  • Planter

    Itse olen yrittänyt torjua valkohäntäpeuroja sähköaidalla.Ei ole mennyt ihan niin helposti kuin Jessellä, aitaa menee kallion ylikin ja iskuporakonetta on tarvittu, että saa muovikepit pysymään pystyssä. Aidan takana kuikuileva eläinlauma vaihtuu ajoittain, eli aidan pitää olla iskussa koko ajan, antamassa muistutus uusille tulokkaille.

    Tällä hetkellä on aidassa 6 valkoista sähköä johtavaa aitanauhaa päällekkäin.  Joka toinen on maadoitettu ja joka toinen jännitteinen, alimpana on vielä seitsemäntenä galvanoitu rautalanka, joka on maadoitettu useasta kohtaa kangilla maahan ja johon on kytketty aidassa  ylempänä olevat maanauhat. Kyseessä on siis yhdistetty kesä- ja talviaitaus. Virta kulkee olosuhteista riippuen sitä reittiä, jossa on pienin vastus. Aita vaatii myös huoltoa, sillä jos nauhat koskettavat tosiaan se ei toimi.

    Ei auta talvella vaikka miten hyvin on maadoituskanki sulassa maassa, sillä sorkkien alla voi olla puoli metriä pakkaslunta, joka on hyvä eriste, eikä aita toimi.

    Sähköaita toimii tehokkaimmin kesällä kosteassa maaperässä, kun tehdään kunnolliset maadoitukset maadoituskangilla. Kostea maa johtaa silloin sähköä hyvin. Sähköpaimenen  virta etenee sähköpaimenesta aitauksen + lankoihin tai nauhoihin. Aitaa koskettava eläin saa sähköiskun, joka etenee aidasta, koko eläimen läpi, turvan  ja sorkkien kautta maahan. Maasta maadoituskangen kautta paimen maadoitunapaan, jolloin virtapiiri sulkeutuu. Eläin saa elämänsä orgasmin ja tämä yksilö kyllä muistaa, ettei valkoiseen nauhaan kannata koskea.

    Talvella ei auta vaikka maadoituskanki ei jäädy, sillä sähköaitaus toimii huonosti, koska pakkaslumi toimii eristimenä. Lumi eristää eläimen maasta ja siten sähkövirta ei pysty talvella etenemään eläimen kautta maahan ja maan kautta paimenen maadoitusnapaan. Sama tilanne on kesällä, jos aita kulkee kallion yli tai maaperä on kuivaa hiekkaista maastoa, joka johtaa sähköä huonosti.

    Kun kytkee joka toisen johtimen paimenen maadoitusnapaan ja jokatoisen + napaan saadaan toimiva talviaita. Kun eläin tunkee päänsä maadoitus ja + lankojen väliin, vaikkapa niin, että turpa osuu toiseen lankaan ja korvat toiseen, kulkee säkövirta pään läpi tuvasta korviin ja päähän tulee melkoinen tälli, ei kuitenkaan yhtä hyvä kuin kesällä koko eläimen läpi turvasta sorkkiin.

    Aitalankana valkoinen aitanauha on parempi kuin galvanoitu rautalanka. Pimeässä kohnaavat eläimet eivät välttämättä tajua mistä tälli tuli ja osaa yhdistää sitä huonosti näkyvään rautalankaan. Valkoinen nauha jää mieleen kuin kansakoulupojalla kertotaulu.

     

    Talviaita tuplalangoilla:

    http://www3.delaval.com/ImageVaultFiles/id_8322/cf_7/Earthing2.jpg

     

    On saatavana myös ns talvinauhaa. Siinä on samassa nauhassa maadoitus ja + johtimet. Se on kalliimpaa kuin tavallinen nauha. Se on sikäli huonompaa, että sähköisku on huonompi. Virta kulkee eläimessä vain tuon nauhojen reunojen välisen matkan, eli tavallaan ”polttaa” turvan päätä, eikä tule kunnon jytkyä eläimen läpi.

    Talvinauha:

    http://www3.delaval.com/ImageVaultFiles/id_8321/cf_7/Alt1.jpg

    metsänkasvattaja

    jees-h   mistähän  sen  virran saa siihen aitaan ja  montako  keppiä  tarvitaan 4-5  ha  aukon aitaamiseen  ja  lumi  painaa  nauhan  maatavasten ei  ainakaan talvella  toimi

    A.Jalkanen

    Jos sulla Planter on noin hyvin aidattuja alueita, voit kokeilla vetää punkkilakanaa ja verrata onko aidan sisällä ja ulkopuolella eroa punkkien määrässä. Muiden kasvinsyöjien ja lintujen mukana niitä tulee myös, joten aita ei poista punkkeja kokonaan. Lisäksi voisi verrata taimien ja ruohokasvien määrää sisällä ja ulkona. Jollekin hyvä pro gradu -aihe…

    Planter

    Räntälumi tosiaan tarttuu aitanauhaan ja painaa helposti maahan. Tolpatkin taipuvat. Kun päälle sataa  lisää räntää ja lunta, niin ei nouse aina itsestään ylös. Idässä ja Kainuussa voi olla lähes metri lunta ja alin nauha jäädä lumen sisään. Huoltoa tarvitaan.

    Jessen lähettämä aitakuva:

    https://www.metsalehti.fi/wp-content/uploads/2016/11/343821012-250x188.jpg

    4 ha  alue suorakaiteena 200m x 200m, eli tarvitaan 800m aitaa.

    Jos kolme nauhaa pällekkäin,  tarvitaan 2400 m. Nauhan hinta leveydestä ja laadusta riippuen riippuen 15€….50€, rullassa 200m. 4 ha varten tarvitaan 12 rullaa 180€….600€.

    Jos tolppien väli olisi vaikka 7m, niin tarvitaan 4 ha:lle 115 kpl. Riittävän pitkien muovi tai lasikuitutolppien hinnat alkavat 3€:sta ylöspäin. Tolppien tarvittavien hinta alimmillaan 350€.

    Hyvä akkupaimen n. 200€. Akku + vaihtoakku ladattavia geeliakkuja, yhteensä 200€?

    Suurin osa tarvikkeista en kierrätettävissä seuraavalle taimikolle, mutta uuttakin tarvitaan mm. akkuja.

    ALV:t saa takaisin ja loput verovähennyksiin, jolloin lopullinen kustannus on noin 0,6 x tarvikkeiden hinta. Jos suojattava taimikko on 100 km päässä auraamattoman tien takana ja sitä pitää käydä viikottain talvella tarkistamassa niin melkein täytyy ostaa maasturi, moottorikelkka ja peräkärry, että pääsee perille….niitä verottaja ei taida hyväksyä vähennyksiin.

    Melkein omalla takapihalla tai työmatkan varrella olevalle palstalle varteenotettava vaihtoehto.

    A.Jalkanen

    Työpanos päälle eli pystytys huolto ja siirto seuraavaan taimikkoon.

    jees h-valta

    Metsänkasvattaja tuossa jo varmasti tekniikkaa Planterin osviitasta sai hyvinkin. Kyllä aita aina toimii vaikka olisi talvella heikommassa virrassakin. Tuo hiukan virheellistä, ainakin minun aitanauhani ovat punavalkoväritteisiä. Eli näkyy maastossa aika hyvin. Ja tuo kolme nauhaa on ainkin minulla ollut optimaalinen ja kepit varmasti ovat kaksimetrisiä, muistaakseni. Itse olen käyttänyt hiukan lyhempää eli noin viiden metrin tolppaväliä. On hiukan paremmin lumisateella pystyssä pysyvä aita. Harva talven lumi sitä alas painaa mutta talveksi voi lumen kerryttyä nostaa alinta lankaa ylöspäin. Noissa minun tolpissani on ainakin avohahlot joista kätevä nostaa ylöspäin. Raskas nuoskalumi pitkään satavana kyllä painaa mutta hetihän se nousee kun kuorma helppaa. Muovi muistaa muotonsa. Paitsi jos joku puu laskeutuu päälle. Silloin ei tietysti nouse. Ei tuo kovin rakettitiedettä ole vaan aita on helppo pystyttää ja suojaa hyvin, väitän jo senverran pitkällä kokemuspohjalla. Aika vähän minä niiden kanssa olen tressannut ja kustannus ei todella ole ollut  minulla ainakaan huima. Olen saanut nk. vuokrasopimuksella Riistakeskukselta aitatarpeet jo vuosia ja muutaman vuoden jälkeen aidat ovat minun kun he vapauttavat vuokrasopimuksen. Tämän yleisluontoisuudesta en tiedä mutta itse minäkin olen asioista joutunut selvää ottamaan joten siitä vaan olkaa hyvät, ottamaan asioista selkoa. Ei täällä ketään nykymaailmassa tiemmä kädestä pitäen tarvii opettaa. Minua ei ainakaan ole.

    Jätkä

    Planter. Ehkä kuitenkin tuon kaluston kohdalla on ylimitoitusta, taikka sitten on kyllä tosi hankalassa paikassa palsta, jos sinne ei pääse sataa kiometriä lähemmäksi maasturillakaan ja loppumatkan (100 km) pitää loikkia M-kelkalla?

    Mielestäni tavallinen henkilöauto riittää veturiksi, kun vedettävänä on vain kevytperävaunu ja M-kelkka. kelkalla pääsee sitä auraamatontakin tietä ajamaan melko vauhdikkaasti, ellei pelkää akkujen putoavan kyydistä.

    Jeessiltä tuo kelkan kuljetus käy näppärästi, kun se on vain Letukan lavalla.

    Sinunkin olisi pitänyt kerjätä kaikki tarvikkeet paikallisilta lahtipäälliköiltä.

    jees h-valta

    Ei tarvinnut kerjätä vaan täällä toimiva riistanhoitoyhdistyksen aktiivi lähti hoitamaan asiaa omilla suhteillaan. Minun tehtäväksi jäi vain noutaa sovitusta paikasta. Myöhemmin sitten olen itse toiminut suoraan paikallisriistapäällikkö Reima Laajan kaas. On tavaraa tullut ja todella laajoja paketteja. Viimeksikin jäi kaikki puutolppien värkkeet käyttämättä koska oli vain tarkoitus jatkaa edelleen muovisilla nk. tähtikepeillä. Myös tullut aurinkopaneelitolppa ei olisi hyödyttänyt mitään yhdessä keskuksessa kun muihin keskuksiin kuitenkin piti käydä vaihtamassa samalla suunnalla. Mutta nyt sille saattaa tulla käyttöä kun pääsen yhdistämään näiden viimeisten hakkuiden jälkeen ainakin kaksi aitaa yhteen.

    Planter

    Montako hybridihaavan tainta pitää olla, että saa romppeet ilmaiseksi ? Saitko mönkijän keppien keräämiseen laajaan pakettiin?

    jees h-valta

    Alkuun tarve on ollut kehden ha:n peltoheiton suojaus. Siitä se lähti. Sen jälkeen paketit ovat tulleet ha:ien mukaan oman ilmoitukseni mukaan tietysti. Mönkijäasia nyt ei kuulu muulta osin tähän aiheeseen kuin että se on hommattu helpottamaan aikanaan sekä aitojen siirtoja että myös taimetustöitä. Siitä ansiokas juttu juuri Maastulin Metsäliitteessäkin. Siihen ei tarvita kuin kärry perään niin homma toimii. Että kadehtia saa vapaasti. Laajalla skaalalla!

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 39)