Keskustelut Metsänhoito Koivun liiallinen valta estää havumetsän kasvua

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 44)
  • Koivun liiallinen valta estää havumetsän kasvua

    Metsänhoidossa puhutaan usein sekapuuston hyödyistä, mutta liian harvoin tunnistetaan tilanteet, joissa tietty puulaji voi vakavasti haitata metsän kasvua. Olen tehnyt vuosien ajan harvennuksia mänty- ja kuusivaltaisilla kangasmailla ja törmännyt yhä uudelleen samaan ilmiöön: koivu estää havupuiden kasvun

    Kun koivulle annetaan liikaa tilaa hyvillä havupuiden kasvupaikoilla, seurauksena on usein pitkälle edennyt kilpailutilanne. Kuuset ja männyt kuihtuvat valon, veden ja ravinteiden puutteessa. Koivun leveä latvus varjostaa tehokkaasti, sen juuristo kuivattaa ja vie ravinteet, ja tuulessa taipuvat koivut aiheuttavat neulas- ja oksavaurioita havupuihin. Lopulta seurauksena voi olla laajoja alueita, joilla  – vaikka kasvupaikka olisi maaperän puolesta sille otollinen.Näitä alueita on Suomessa miljoonia hehtaareja, ja ne muodostavat metsänkasvun näkökulmasta hyödyntämätöntä potentiaalia. Monissa vanhemmissa metsissä koivu on saanut kasvaa vapaasti, koska varhaishoito tai ensiharvennus on jäänyt tekemättä tai tehty liian kevyesti. Näin metsän kasvu voi pysähtyä jopa vuosikymmeniksi. Tämä on asia, josta ei puhuta tarpeeksi – ja johon ei aina reagoida harvennuksissa, erityisesti koneellisissa korjuissa, joissa monet pienet mutta merkittävät yksityiskohdat jäävät huomaamatta.

    Omassa metsänhoidossani olen ratkaissut asian niin, että poistan havupuiden kasvualueilta lähes kaikki koivut . Sen sijaan kosteammille paikoille ja reuna-alueille jätän niitä harkiten, sillä siellä niistä voi olla hyötyä. Työskentelen käsin – kaadan puut moottorisahalla ja kuljetan ne metsästä telamönkijällä ja tukkikärryllä. Näin säästän maapohjaa, ja samalla näen tarkasti, mitä jokaisen puun poistaminen tai säilyttäminen aiheuttaa. Työ on fyysistä ja vaatii kuntoa koko kropalta, mutta minulle se on myös kuntoilua: nostan työpäivinä muutaman tonnin puita. Näin toimiessani tunnen metsän kehityksen omassa kehossani.Tiedän, ettei tämä tapa sovi kaikille – eikä tarvitsekaan.

    Kokemukseni perusteella uskon, että koivun vaikutusta havumetsien kehitykseen tulisi tarkastella nykyistä kriittisemmin. Sekapuusto on hyvä renki, mutta huono isäntä. Liian vahva koivupainotus hyvillä havupuumetsän kasvupaikoilla vähentää kokonaiskasvua ja samalla pienentää hiilinielua.Suomen metsissä on edelleen valtavasti kasvupotentiaalia, jota tulisi ehdottomasti hyödyntää. Korjuumenetelmien kehittäminen nykyistä keveämmillä koneilla olisi välttämätöntä, jolloin metsäpohjan ja puuston vauriot jäisivät pienemmiksi. Toivon, että tulevaisuudessa metsänhoitoa tarkastellaan entistä kokonaisvaltaisemmin – ei vain taloudellisesti, vaan myös biologisesti ja ajallisesti kestävästi.

    Rakentava kriittisyys ei ole vastakkainasettelua, vaan välittämistä.

    Juhani Kaseva, Imatra

  • Rane2

    ”koivun tappamisuurastuksellasi voisi saavuttaa mitään suurta, vaan kaikki se olisi tyhjää ja tuulen tavoittelua, se ei muutuisi tällä kirjoituksellasi hyväntekemiseksi Jumalan silmissä.”

    No nyt Paulus vetäisi mutkat todella suoriksi.Koivun kaataminen olisi Jumalan tahdon vastaista eli synti?

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Näkyy Paavin kuolema jo palstan sisältöön vaikkutavan. Metsätalousyrittäjänä olen tullut aloittajan otsikon mukaiseen lopputulokseen. Kyllä vapapiiskainen koivu yllätän moneen havupuuhun piiskauksensa saa ulottumaan. Koivu sopii sekaan kohtuudella, jolloin se parin kolmen havupuuntaimen tilan vaatii.

    Jovain Jovain

    Tiedä sitten onko puulajien kasvatuksen eriyttäminen hyödyksi metsänhoidolle ja sopiiko se yleisohjeeksi sekametsille ja vaihtoehtoiselle metsänhoidolle. Lehtipuusto on valopuustoa ja on puulajikierrossa (sukkessio) ensivaiheen, keulilla kasvatettavaa puustoa. Eihän mikään kiellä tai estä toteuttamasta myöskään monokulttuuria metsänhoidossa, päinvastoin, Mutta onhan menettely  sekametsiin ja vaihtoehtoiseen metsänhoitoon verrattuna ristiriidassa. Avovaiheen uudistaminen, jossa lehtipuusto on mukana, esim luontainen tai kyväen sekasiemenellä, onhan se portti erirakenteisille ja kerroksellisille metsille. Tuskin kuitenkaan lehtipuuston salliminen vanhentaa tai näivettää metsänhoitoa ja talousmetsiä?

    Kokenut kaiken tietää

    Joku aikaisemmin lainasi jotain tutkimusta, jossa oli todettu, että pienellä rauduskoivusekoituksella tuotosta tai tuottoa voi olla pari prosenttia puhdasta havumetsää enemmän. Oliko kyse puumäärän tuotoksesta vai taloudellisesta tuotosta? Itse näkisin, että se taloudellinen tuotto ei koivusekoituksella parane. Ja ne koivut harvoin on parhaita rauduskoivuja.

    konstapylkkerö2

    Istutettiin ra-koivua laikkumätästettyyn aukkoon muutama sata tainta/ha ja lisäksi 900 kpl/ha kuusta. Lehtomaiselle kankaalle. Koivut kasvaa kuusten edelle mutta sopivat kasvamaan ainakin ensiharvennukseen . Istutusmäärä riittää, kun kuitenkin luontaista tulee lisäksi.

    zeppomiettinen zeppomiettinen

    Olen jo kolmena talvena tehnyt näin ja nyt jo näkee ensimmäisen hakkuu alueen elpymisen voimakkaana kasvun elpymisenä kuusessa.

    Metsuri motokuski

    Oletko istuttaneet koivut kuusten sekaan vai tietyille alueille kuviota ? Lähinnä mietin. Haittaako  koivun kasvu kuusten kasvua jos ne ovat kuusien seassa ? Käykö niin että jalostettu raudus on nopeampi kasvamaan kuin kuusi ja tulee sitä myöten ylispuuksi.

    Panu Panu

    Itse ainakin tavoittelen maksimaalista voittoa metsätaloudessa. Ja siksi suosin sekametsiä.

    Jalostettua raudusta ja kuusta ei voi istuttaa samaan aikaan, koska ne raudukset lähtevät ihan eri vauhtia. Mahdollisesti siitä voisi saada kaksijaksoisen mutta siihenkin on parempi täydennysistuttaa kuusta vähän myöhemmin kun näkyy paljonko luontaista syntyy.

    Visakallo Visakallo

    Miten sekametsä auttaa maksimaalisen voiton saavuttamisessa? Ainakaan minä en ole siinä vielä kertaakaan onnistunut. Parhaat tulokset ovat ainakin tähän asti tulleet puhtaasti yhden puulajin metsillä.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Taloudellisessa mielessä minäkin olen sen yhden pääpuulajin metsillä parhaaseen tulokseen päässyt. Sekametsän kasvatus on taitolaji, sopii jatkuvasti palstaansa hoitavalle puurtajalle.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 44)