› Keskustelut › Metsänhoito › Koivun laatutyvet / ruskotäplä

  • Tämä aihe sisältää 22 vastausta, 10 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta sitten Burl toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 22)
1 2 3

  • Koivun laatutyvet / ruskotäplä

    Lähetetty: 23.9.2016, 20:53

    Koivun kasvatusta kuusikon jälkeen suositellaan erityisesti juurikäävän saastuttamilla alueilla. Hirvet ovat iso riski istutusaloilla, mutta koivikoita kuitenkin nousee tuonne ja tänne.

    Koivutukin hinta ylitti havutukin hinnan kolmekymmentä vuotta sitten, mutta on enää 2/3 pihkapuusta. Koivun kasvatusta on kuitenkin perusteltu niin sanottujen laatutyvien hyvällä hinnalla (yli 100 euroa/kuutiometri). Laatutyven pitää olla suora, järeä, oksaton ja pilkuton. Miten tällaisia koivuntyviä tuotetaan?

    Itselläni on juuri työn alla kylvökoivikon toinen harvennus. Järeys on keskimäärin 17 cm rinnantasalla, ja kaikki kaadettu menee kuiduksi. Valtapuusto on pituudeltaan 17 metriä, ja alla on nelimetrinen tiheä luontaisesti kylväytynyt kuusentaimikko. JOKAINEN kaadettu koivu on ollut ruskotäpläkärpäsen pilkuttama, joten metsiköstä ei tulla koskaan korjaamaan yhtäkään ns. laatutyveä. Miten muilla?

    Tekijä
    hikoileva torso
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • hikoileva torso 25.9.2016, 19:52

    Kiitokset Burlille ja Metsurimotokuskille..Vastaukset asiaa eikä löysää lonkaltaheittoa. Kun aloituksessani mainitsin laatutyvet, tarkoitin nimen omaan värivirheetöntä huonekalupuuta, jollaisesta 100 euroa motilta on vasta pohjahinta. Tasavaaleapintaista vaneria pystytään tekemään mistä tahansa päätehakkuukoivusta.

    Aukkohakkuun jälkeen koivulle uudistaminen ei ilmeisestikään mahdollista laatukoivun kasvatusta, pohjoisrinteitä tai muuten kylmiä paikkoja lukuun ottamatta. Kuusitaimikossa , kertaalleen alasraivattuna, koivu siis voi kehittyä ruskotäpläkärpäsen iskemättä laatupuuksi. Toisaalta kun tietää viljavan maan kuusikon kehityksen ja varman tukkisaannon, ei koivun kasvatusta puoltane kuin juurikääpäkohteiden tervehdyttäminen.

    A.Jalkanen 25.9.2016, 20:54

    Tuolla linkissäni väitettiin, että toukka menee puussa aina maahan saakka. Silloin kuvioita olisi vielä isojenkin puiden pintapuussa. Mutta ilmeisesti kärpänen ei viihdy enää isoissa koivuissa.

    Visakallo 25.9.2016, 21:27

    Kaikkein tärkeintä koivun kasvatuksessa onkin juuri riittävän voimakkaat ja ajoissa tehdyt harvennukset, jotta koivuilla on mahdollisuus järeytyä.
    Vain silloin on mahdollista saada järeitä ja virheettömiä tyvitukkeja ja tavallisia tukkeja.
    Kuitupuukoivun kasvatus on pelkkää ajanhukkaa.
    Kaikki virheettömät tyvitukit on meillä saatu puhtaista koivikoista.

    Anton Chigurh 5.10.2016, 22:41

    Tulin juuri hakkuuntarkastuskierrokselta. Työn alla on ollut 1982 tiheyteen 3000/ha istutettu rauduskoivikko, jota olemme harventaneet ennen tätä hakkuuta kolme (3) kertaa.
    Metsätaloussuunnitelmaan on kirjattu 2014 keväällä (ennen kasvukautta) seuraavat arvot: Rluku 506/ha, Lpm 23cm, Pit 23 metriä, Kasvu 13,3 kiintoa/ha/vuosi.

    Tuolla kuviolla ei ole näkynyt ruskotäpläkärpäsen vioituksia missään vaiheessa. Eikä näy nytkään.
    Ei mainittavaa kuusettumista. Itsestäänkarsiutuminen yli kymmeneen metriin.

    Nimimerkkikuvassani on toinen samana vuonna (1982) ja samalla tavalla käsitelty ja samaan tiheyteen istutettu kuvio, joka on myös ruskotäpläkärpäsvioitusvapaa.

    Vioituksia ei näy kuitupuissakaan (näyte luokkaa 500 kiintoa).

    hikoileva torso 12.10.2016, 18:56

    Näköjään koko aihe lilluu mielikuvien varassa. Metlan eiku luken mukaan nopea karsiutuminen on avain. Puun takaa painottaa järeytymistä eli varhaisia voimakkaita harvennuksia, mikä puolestaan hidastaa karsiutumista. ?
    Antonilla taas kasvaa virheettömiä koivikoita, ruskotäpläkärpänen karttaa Savoa?

    jees h-valta 12.10.2016, 19:01

    Johtuu varmasti antonista itsestään ettei ylimääräisiä eliöitä lähituntumalla pyöri. Puuntakusen puhtaat kuus-eikun koivikot taas kasvavat saman verran olivat sitten kuusta tai muusta puusta.
    Hikoilevan torson huomiota peesaten…

    A.Jalkanen 12.10.2016, 20:02

    Nopea karsiutuminen ja voimakkaat harvennukset yhdistyvät silloin kun aloitetaan kasvatus suuresta tiheydestä. Toinen käypä vaihtoehto on se, että istutetaan normitiheys ja koivun karsinta aloitetaan jo ennen ensiharvennusta. Kolmas on ehkä se, että kasvatetaan koivu-kuusi sekataimikkoa.

    Visakallo 12.10.2016, 20:22

    Monenlaista olettajaa tuntuu taas olevan liikkeellä.
    Olen useamman kerran laittanut lukijoiden kuviin kuvia koivikoistani. Näyttävätkö ne teistä jotenkin oksaisilta?
    Jos mitkä, niin juuri ne koivikot ovat saaneet aikaisia ja rajuja harvennuksia!

    Anton Chigurh 12.10.2016, 20:59

    ht, kyllä sitä kärpästä on täälläkin, mutta näillä kuvioilla ei sattunut vaan olemaan. Syystä tai toisesta.

    Tässä tehtiin päätehakkuu, jossa puuta oli luokkaa 700 r/ha, josta neljännes koivua. Niissäkään ei ollut vioituksia. Samoin harvennusta samoilla puusuhteilla. Myös vioitusvapaa.

    hikoileva torso 20.10.2016, 18:35

    Pahoittelen alkuun hidasta kommentointiani. Olen menneen maailman vielä elävä jäänne, joka ei vieraile sähköisen median äärellä viikoittain.

    Asiasta: Antonin 12.10. kommentin ostan. Sekametsästä löytyy Hämeessäkin pilkuttomia koivuja. Ja ymmärrykseni mukaan puhdaskoivuisen sekametsän pitää alkaa havupuutaimikkona, josta koivut raivataan alas havujen ollessa 3-4 metrisiä. Aukkopaikkoihin nousevat koivunvesat ovat niin varjostettuja ja siten ”kylmiä”, ettei ruskotäpläkärpänen niitä kelpuuta. Nuorena katkaistun koivun tyvestä nouseva vesa ei yleensä kanna lahoa.

    Aloituksessa mainitsemaani ongelmaan en ole saanut ratkaisuehdotusta. Mitä ei ole, ei vain ole.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 22)
1 2 3