Keskustelut Metsänhoito Koivun laatukasvatus

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 32)
  • Koivun laatukasvatus

    Koivun laatukasvatusketjua koostetaan… Aiheesta keskusteltiin jo aiemmin Korhola/Sahala ketjussa ja muuallakin, mutta kertaus ei ole pahasta.

    Lähtökohta voisi olla vaikka se, että joko istutetaan melko tiheään (1400-1600 kpl/ha?) jolloin tyvitukki karsiutuu, tai sitten istutetaan valmiiksi harvempaan (1000-1200?) ja karsitaan kahdessa vaiheessa, ennen ensiharvennusta ja ensiharvennuksen jälkeen. Tarpeen mukaan eli yleensä vähintään kaksi kertaa taimikonhoito. Ensiharvennuksessa puolet pois ja samoin toisessa.

    Huomattavaa tässä on että tuolla toisessa ketjussa mainittu koivun kannattamaton istutus ”kuitupuuna korjattavaksi” hieman paranee, kun otetaan huomioon, että lisätiheys parantaa tyvitukin laatua. Toinen talouteen liittyvä asia on se, että jos taimikonhoidot ja harvennukset hoidetaan säntillisesti, koivikon alle saadaan lähes aina terve kasvatuskelpoinen kuusen taimikko ilmaiseksi.

    Kysymyksiä:
    -Onko ruskotäpläkärpänen ongelma puhtaissa koivikoissa ja voiko sen jotenkin estää? Sekametsissä ilmeisesti harvinaisempi.
    -Mikä olisi mielestänne sopiva istutustiheys / loppupuuston tiheys eri kasvupaikoilla?
    -Muita ajatuksia / kokemuksia?

  • vänkäri

    Kyllähän ruskotäpläkärpäsen jäljet ovat tavallisia puhtaissa istutuskoivikoissa, sekametsiä niistä pääsee eroon. Laatu on monesti myös tällöin parempi. Toisaalta kärpäsen jäljet eivät estä tukin käyttöä vanerissa, joskus pinta voi olla suorastaan koristeellinen.

    Omat koivun istutukset on tehty 1600 kpl/ha määrillä, eiköhän siitä parin harvennuksen kautta päätehakkuuseen pääse. Loppupelissä 400-500 runkoa hehtaarilla omt-pohjilla on passeli, riippuen kai siitäkin miten järeäksi aikoo puut kasvattaa. Istutustiheys on mielestäni aika lailla sopiva, liika tiheys ei hyödytä mitään.

    Käytännössä tuntuu siltä, että parhaan laadun saa aikaiseksi kasvattamalla koivua kuusikon seassa. Hakkuu tapahtuu sitten kuusikon harvennuksen yhteydessä. Tyvi on suora ja oksaton sekä koivut saavat olla hirviltä rauhassa. Tällä hetkellä pelkän koivikon istutus on hullun hommaa näillä seuduilla, viimeisin koivikko on käytännössä tuhoutunut hirvien toimesta 3-4 metrisenä parin viime vuoden aikana hyvän alun jälkeen. Hieskoivu saa sitten paikata tuhoja kun sitä näyttää alle ilmestyneen. Joskus on käynyt mielessä, voisiko rauduksen taimia jalostaa hirville kelpaamattomaksi. Voi olla aika hankala homma.

    Ammatti Raivooja

    Mitä itse oon tehny koivikon harvennusta niin ensiharvennuksen pystyy ainakin tekemään itse särkemättä ainoatakaan kuusta ku raivaa eka ajourat puhtaaksi kaikesta ja kaataa latvat uralle ja siinähän sen näkee jos jotain menee rikki niin poistaa sit. Kyllä se taitaa olla aika vaikea homma motolle. Etukäteissuunnittelua ja itsetekemistä vaatii minusta. Minusta ajourat pitää suunnitella itse ja pyyhkiä kaikki kuuset pois siitä mistä mennään. Senkin voi tehdä jo hyvissä ajoin. Itse en kyllä tee kuin yhden taimikonhoidon kerran koivikkoon. Miksi 2 kertaa? Jos ei istuta täystiheänä ni kannattaako raivata ollenkaan. yleensä luonnollisesti syntynyt kyllä häviää monesti taistelun ja jää karsimaan oksia luonnollisesti.

    A.Jalkanen

    Raivausten tarve riippuu varmaan muun muassa kasvupaikasta. Meillä on yksi rehevä notko, joka raivattiin kahdesti ja oli silti liian tiheä ensiharvennusvaiheessa.

    tamperelainen

    Koivunkasvatuksen näkymät ovatheikot.Olen istuttanutv1989 koivuntai ia ja tänä vuonna ainakin minulle tulleet taimet sutta ja sekundaa.Verso(levä-)laikkua runsaasti,monivääriä,lenkoja myös runsaasti.Näiltä lähtökohdilta ei tehdä suurta tiliä koivikon laatukasvatuksella.
    Ensimmmäiseksu pitää jalostuksen laadunnäkyä muuallakin kuin Metlantutkijan esityksissä.Taitaa tuo yrittäjävetoisuus olla laadukkaan taimituotannon loppu.

    Ammatti Raivooja

    Jaa, jos siinä on usko loppunut, että istutuskoivu käyttää hyödyksi pienenkin etumatkan. Tietysti ymmärrettävää jos tulee 2 miljoonan matto sinne mutta pääsääntöisesti ei. Taimikko on ilmeisesti raivattu melko pian ja toiseen taimikonhoitoon on kasvanut jo ainespuun kokoista puuta. Kyllä ensiharvennuskoivikko täytyy olla 2n taimikonhoidon jälkeen oikein. Mikä sitten on johtanut ylitiheyteen? Minun veikkaukseni on pieni raivuri ja oppi, että ainespuuta ei kaadeta. Onhan se työ sillein nopeampaa ja isoa puuta tympeää kaataa pienillä vehkeillä. Minä taasen kaadan ainespuutakin ja minun jäljiltä ei ylittiheitä löydy. Koivu kasvaa nuorena, se kannattaa hyödyntää.

    tamperelainen

    Kyllä koivun kasvatus on pääosinkuitupuun kasvatusta.Harvennukset ovat kuitupuuhakkuuta.Päätehakkuusa mottimäärät havumetsien päätehakkuuta pienemmät ja tukkisaanto jää helposti 60%:n ja tukkimottihinnat 10e alle havutukin.Nopeakasvuisuus ei korvaa erilaisia tappioita havutukille.Onhan koivunkasvatus vaihtelua ja virkistää henkisesti Raivaus ja ruohouskuluissa säästää myös ,osan syö ja tärvää hirvi takuuvarmasti

    MaalaisSeppo

    Mietinnässä on myös koivun laatukasvatus siinä mielessä, että kuinka järeäksi koivuja kannattaa kasvattaa.

    Itselläni on n. 6 ha:n alue, jolla kasvaa pääosin luontaisesti syntynyttä koivua. Harvennettu kesällä 2009. Ikä n. 53 v. Etelärinne, jolla etenkin alaosassa on järeämpää ja karsiutunutta koivua. Mittailin lepotilassa olevista muutaman (11 kpl) koivun läpimittaa joka oli keskimäärin 31.7 cm. Ajattelin vielä toistaa mittauksen viikon päästä ja elokuussa, jotta saan paremman käsityksen kasvusta.

    Lähivuosina kai pitäisi päättää, koska kannataisi tehdä päätehakkuu.

    tamperelainen

    Ensimmäiseksi MSepon metsässä arvioisin tukkilaatuisuuden.Moni pettyyt tukkisaannossa,ei yllä havupuiden tasolle.Jos laatu ja väljyys hyvä ,niin antaisin vielä kasvaa .Voisiko olla jopa laatutyviä?Onkos muuten koivutukin minimilatva jo 20cm?

    Pete

    Laatutyviä ei istutuskoivikosta hakata, mutta järeää vaneritukkia mahdollisesti kyllä.

    En tinkisi istutustiheydestä 1600kpl/ha yhtään. Koivikoihin tulee aina jonkinlaista tuhoa. On parempi todennäköisyys saada päätehakkuuseen 400 tyveä kun taimia istuttaa 1600kpl verrattuna 1000kpl.

    Istutustaimet kasvavat sopivalla pohjalla tasatahtiin ja tuossa 1600kpl/ha tiheydessä tyvitukin osalta oksat kuivaa aika pieninä.

    Karsimisessa ei ole järkeä kun ruskotäpläkärpänen kuitenkin pudottaa laadun perus vaneritukiksi.

    Kuusikon saaminen sinne istutuskoivikon alle on omien kokemusten ja lukuisten tienvarsikoivikoiden katselun perusteella enemmän epävarmaa kuin varmaa. Toki jos tyytyy aukkoiseen ja epätasaiseen metsänalkuun niin mikäs siinä. Joku korkolaskija tietysti todistaa, että muutaman sadan luontaisen kuusen kasvatus tuottaa paremman koron kuin kuusen istutus…

    A.Jalkanen

    Tapion metsänhoitosuositukset, taimikonhoito:

    ”Rauduskoivikko kasvatetaan taimikkovaiheessa suhteellisen tiheänä. Koivikkoa ei kuitenkaan saa päästää riukuuntumaan ennen ensiharvennusta, koska tällöin kasvu tyrehtyy ja lumi voi kaataa koivuja. Ensiharvennukseen mennessä tyvitukkiosan oksat ovat kuolleet ja osa niistä on karsiutunut pois. Sen jälkeen tavoitellaan nopeaa järeytymistä antamalla puille riittävästi kasvutilaa harvennuksilla.

    Viljelykoivikot kasvavat yleensä nopeasti ja ne ovat tasapituisia. Taimikonharvennus suositellaan tehtäväksi 4–5 metrin keskipituudessa tiheyteen 1 600 tainta hehtaarilla. Koivulla pyritään säilyttämään elävän latvuksen osuus vähintään 50 prosenttina puun pituudesta.

    Hieskoivun järeytyminen tukkipuuksi on selvästi rauduskoivua hitaampaa eikä järeytyminen nopeudu kasvutilan lisääntyessä rauduskoivun tapaan. Sen vuoksi hieskoivikkoa suositellaan kasvattamaan rauduskoivikkoa tiheämpänä. Nuori hieskoivikko kasvatetaan tiheydessä 2 000–2 500 tainta hehtaarilla.

    Turvemailla hieskoivujen alle syntyy herkästi jo taimikkovaiheessa kuusen taimia. Kuuselle sopivilla kasvupaikoilla hieskoivikko on syytä harventaa voimakkaasti tai poistaa kokonaan sen jälkeen, kun kuusen hallatuhoriski on väistynyt.”

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 32)