› Keskustelut › Metsänhoito › Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 556)
1 2 3 … 8 9 10 … 54 55 56

  • Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

    Lähetetty: 3.3.2023, 18:47

    Merkitty: 

    Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
    Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
    Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
    Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
    Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
    Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
    Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
    On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

    Tekijä
    Veli-Jussi Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Nuakka 9.3.2023, 08:37

    Meillä savossa viemäriksi sanotaan isoja ojia, ei siinä putkia tarvita. Melkoinen mylläys on tuossa tehty, nykyisillä konetaksoilla alkaa olla kallista puuhaa. Ja ehkä ei ihan parasta kuvamateriaalia metsätalouden imagon parantamiseen. Tuntuisi vain että työn hinnalla mitä tuohon on käytetty, saisi melkein ostettua hoitoa vaativan palstan, korjaisi energiapuuta enemmän kuin tuon <20m3 ja jäljelle jäisi kasvava metsä.

    Gla 9.3.2023, 08:45

    Kiinnostava on tuo Sahalan malli. Laitoin joskus kuvan tännekin omasta kohteestani, jossa koivujen alla kasvaa kuusia. Suorittava ja muutama muu tyrmäsivät ajatuksen, mutta ajouraojia lukuun ottamatta lopputulos näyttää aivan samalta.

    Läheskään aina ei kuusta luontaisesti niin paljon tule, että alikasvoksesta kannattaisi toista päätehakkuuta kasvattaa. Silloin kun tulee, pyrin sen hyödyntämään. Joskus se vaatii täydennysistutusta ja harkintaa joutuu käyttämään, paljonko on järkevä määrä. Yhdellä kuviolla tavoittelen istutuksen avulla n. 3-4 m välein kasvavaa kuusikkoa. Luontaisesti toki pääosin paljon enemmänkin, jotka raivataan sopivaan tiheyteen ja n. 1,5 m säteellä pois koivujen juurelta.

    Itselläni on loivassa moreenirinteessä hyvin kasvava koivikko, ikää nyt muistaakseni n. 14 v. Runkoluku on hieman suurempi kuin Sahalassa ja puut alkavat olla pääosin kuitupuun mitoissa. Hirvien takia olen kasvattanut tiheämpänä, mutta sittemmin raivurilla tuota tähän saakka vaiheittain harventanut. Mitään ideaa en tässä vaiheessa motoharvennuksessa näe. Toki kuvio on pieni ja siten yksittäisenä kohteena kauppaaminen olisi mahdotonta senkin puolesta. Lisäksi Sahalassa ehkä asiakassuhde on erilainen kuin minulla ostajiin, 20 m3/ha tuottaisi varmasti ongelmia.

    Viereisen 3 ha kuvion raivaus on kesken ja nämä tullaan käsittelemään tulevaisuudessa samalla kertaa, jolloin kuvioista tulee yhtenäiset. Ellei sitten rinnekoivikon tasamaakuviota parempi kasvu yllätä metsänomistajaa ja ajoitus menee epätasapainoon. Pientä tienvarsikohdetta voi toki tekohengittää vaikka polttopuuhakkuulla.

    Pystykarsintaa en ole tehnyt, putsasin ainoastaan kuolleet oksat pois parin metrin korkeudelta. Ehkä sekin nopeuttaa puhtaan runkopuun muodostumista, mutta suurin vaikutus taitaa olla maiseman selkeytymisenä.

    Kurki 9.3.2023, 08:52

    Minimivirtausta säätävä putkipato ojapurossa on ihan hyvä ratkaisu nostamaan keväällä lumien sulaessa tulvavesitasoa niin, että padon ylöpuolisesta osasta tulee tulvajärvi joksikin aikaa. Tulvan mukana tulevat ravinteet ja kiintoaineet jäävät suurimmaksi osaksi tulvajärveen virtauksen pysähtyessä. Toinen tapa on kaivaa tulvaoja serpentiinille, jolloin veden kulkumatka pitenee moninkertaiseksi ja vesi nousee tulvaojasta tulvajärjeveksi ja kulkee serpentiinikannasten yli ja näin virtauksen hidastuessa ravinteet ja kiintoaineet jäävät metsän lannoitteeksi eli puhdistavat ojitusalueilta tulevia tulvavesiä.

    Minulla on näitä tapauksia.

    Rukopiikki 9.3.2023, 10:31

    Omien kokemuksien mukaan rauduskoivu on suomaalla kranttu kasvatettava. Kasvaa hyvin ensiharvennusikään reilu 10m pitkäksi mutta sitten kun juuret tavoittavat tiiviin pohjamaan tai pohjaveden pinnan niin kasvu tyrehtyy.

    Oma resepti olisi syvät ojat tiheään noin 10m välein niin että loppukasvatustiheydessä käytännössä koivurivit ojien varsilla. Ajoura keskellä. Syvien ojien varsilla pohjavesipinta on aina matalammalla kuin sarkojen keskellä. Mutta ehkä kannattaa jättää rauduskoivu kangasmaille. Siellä se paremmin kasvaa ja kasvattaa ojituksilla mäntyä, kuusta ja hieskoivua.

    Tomperi 9.3.2023, 10:47

    Ainakun puuhun syntyy suomessa vuosittain uusi vuosirengas, puu muuten kasvaa. Ja kun se paksuus on noin 40 cm ja pituus lähellä 30 metriä litroja siitä kertyy vaikka vuosikasvun paksuus ois puoli millimetriä.

    Puuki 9.3.2023, 11:14

    Paljonko litroja kasvaa 40 cm/30 m puu 0,5 mm vuosikasvulla ?  osaatko laskea.

    Gla 9.3.2023, 14:12

    Olen hakannut muutamankin kuviota, vaikka kasvu on ollut näennäisesti ok. Kun poistumaa tai siirtymää tukista energiapuuksi alkaa olla, arvokasvu jää vajaaksi tai jopa negatiiviseksi. Puolen millin lustolla ei valtavaa hävikkiä tarvita, vaikka lusto olisi järeässäkin puussa. Järeässä puustossa voi yrittää peilata asiaa suhteellisen arvokasvun kautta, niin pääsee kärryille asian merkityksestä.

     

    KeMeRat 9.3.2023, 14:28

    Oliko tuo suhteellinen arvo kasvu niitä jk-juttuja. Vähän epäilyttävältä kuulostaa.

    Visakallo 9.3.2023, 14:46

    Kerropas nyt KeMeRat meille palstalaisille ihan omin sanoin se suhteellisen arvokasvun syvin olemus!

    Kurki 9.3.2023, 15:20

    Paljonko litroja kasvaa 40 cm/30 m puu 0,5 mm vuosikasvulla ? osaatko laskea.

    Näitä puita 500 kpl (rkl=0,4m) hehtaarilla tekee 900 m3/ha.

    Kasvu 4..5 m3/ha.

    Jos jättää uudistusalalle siemenpuita n.70 ja lusto nousee 2,5 mm/v, niin kasvu pysyttelee samana.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 556)
1 2 3 … 8 9 10 … 54 55 56