Keskustelut Metsänhoito Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 556)
  • Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

    Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
    Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
    Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
    Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
    Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
    Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
    Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
    On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

  • jees h-valta

    EDIT

    A.Jalkanen

    Sitä vaan että nyt oli sen verran tärkeä aloitus että olisi hyvä jos pysyisi asiassa.

    Koivun kasvatus vaikuttaa olevan hyvässä nosteessa kun kerran ihan Ok kantohintojakin voi jossain päin saada. Toinen kiinnostava asia ovat kokemukset koivun kasvatusketjuista. Kasvupaikat ovat erilaisia, joten ei kaikkialla tavara valmistu yhtä nopeasti. Ei tarvitse hävetä jos ei saa koivua enskaan 10-15 vuodessa. Yksi kiinnostava olisi myös kuulla miten olette välttäneet ruskotäpläkärpäset.

    Visakallo

    A.Jalkanen kirjoitti täyttä asiaa. Ei kannata viedä näitä koivuasioita tunteisiin, vaan koetetaan nyt mahdollisuuksien mukaan hyödyntää tilanne, jollaista ei ole ollut kymmeniin vuosiin. Kasvupaikan suhteen ei tosiaan kannata tehdä samoja virheitä kuin kuusen ja männynkin kanssa, eli ei laiteta koivujakaan kasvamaan ihan minne tahansa, vaan kasvatukseen parhaiten soveltuville maapohjille.

    urbo

    EDIT

    Puuki

    Sekametsistä saadaan yleensä paraslaatuisia ko-tukkeja.  Täällä niitä ei vain osta juuri kukaan.  Pitäisi olla vähintään rekallinen ja sitten kuljettaa etelän suuntaan tukit.  Vaneriksi tai sahapuuksi kelpaavatkin menee helposti kuidun hinnalla sellutehtaalle.

    18 v. meni kasvattaa ra-koivut pellolla ensiharvennettavaksi.   Selvä asiahan se ,  että joka paikassa ei ole mahdollista 10-15 vuodessa.  Jossain päin Suomea  ei onnistu ollenkaan koivikon kasvatus tukiksi asti.

    metsänkasvattaja

    aloitukseen  pohjautuvalla  youtube videolla koivikko  on harvennettu  eka kertaa  ,mutta  hyvin  märältä jopa  soiselta  näyttää alue.  oja  on täynnä vettä .näinköhän  nuo koivut  päätehakkuuseen asti pärjäävät. lahovikaisia  tuppaa tulemaan märkyyden vuoksi ,kun  juuristo  tavoittaa  vesirajan.

    Veli-Jussi Jalkanen

    Sahalan kartanon koivun kasvatuksesta tehdyllä videolla (Metsälehdessä) ihmetyttää vettä täynnä oleva ajouraoja.

    Se johtui siitä, että väliviemäriä ei oltu vielä siinä vaiheessa aivan ennätetty puhdistaa. Nykyään ojat tyhjenevät hyvin.

    jees h-valta

    Viemäreitä metsässä? Anteeksi tyhmyyteni mutta mihinkähän tuo ”viemäri” johtanee? On nimittäin aika rusehtavan sävyistä mutalientä eli vesistö alapuolella taitaa saada oikein virkistysravinnebuustin.

    Jätkä

    EDIT

    A.Jalkanen

    Esimerkiksi putkipato muistuttaa kyllä viemäriä ja tierumpu. – Yritetään pyydä asialinjalla, kiitos. Eihän tänne kohta uskalla uudet kirjoittajat lainkaan kun heti alkaa sataa kuraa niskaan.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 556)