Keskustelut Metsänhoito Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Esillä 10 vastausta, 541 - 550 (kaikkiaan 556)
  • Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

    Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
    Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
    Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
    Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
    Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
    Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
    Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
    On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

  • Kuusiuskova

    Minulla samanlainen koivikko, 2014 istutettu, 10cm ja 9m. Teen harvennuksen itse ja ajattelin tehdä 3-4 vuoden päästä. Eli varmaan 5v päästä ois  sopiva aika.

    Puuki

    12 m valtapituudessa ensiharvennus. Eli jos kasvaa n. 1 m vuodessa lisää, niin 4-5 vuoden päästä.

    KeMeRat

    ”Nyt tarvittaisiin niitä asiantuntijoiden vastauksia:

    Kesäkoivuilla 2015 istutettu puhdas koivikko. Maapohja MT. Istutustiheys oli 1600 kpl /ha, raivattu 1400 kpl /ha. Paksuus nyt 8 cm, pituus 8 metriä.  Puut tasakoisia, kasvukunto hyvä. Minä vuonna ensiharvennus? Työ tehdään puunkorjuuyritysten normikoneketjulla, ei moottorisahalla eikä pienkalustolla. Kysymys siis vain korjuuajankohdasta, ei muusta.”

    No jos enska ei koita 2025 on tullut puhuttua muunnettua totuutta

    Visakallo

    Ei tainnut KeMeRat huomata, että ko. koivikko on MT-pohjalla. Kun on vastustamaton tarve päästä jostain huomauttamaan, saattaa tarkkaavaisuus joskus herpaantua. Panostahan jatkossa laatuun KeMeRat!

    mehtäukko

    Jos KeMeRa tähtää parinkymmenen motin ha /~<50L/r saantoon, voihan sen naplata ennemminkin…

    Elävän latvuston karsiutuvuutta vain seuraisin, en vuosilukuja.

    Jätkä

    Jos on istutettu koivikko, niin puhutaan Rauduksesta. Silloin ei ole niin kovin tärkeää metsätyyppi, onko se lehtomaista , mustikkatyyppiä, tai Vt:tä jne.

    Kun oksankärjet alkaa koskettaa naapuripuun oksia, niin kiireenvilkkaa savotta pystyyn – ja puolet pois!

    Visakallo

    Sen verran metsätyyppi tahtoo täälläpäin rauduskoivun kasvuun vaikuttaa, että korkeuseroista johtuen VT:llä ja MT:lläkin  tahtoo vedestä tulla ajoittain pulaa. Lehtomaiset maapohjat ovat täällä notkopaikoilla, joissa vettä riittää paremmin kuivinakin kesinä.

    Gla

    Täällä kaikkein tärkeintä tuntuu olevan maaperän laatu. Tiukka tai kostea savi on hankala koivulle, vaikka olisi muuten rehevä, jossa mänty ja kuusi tekee mahtavia kasvuja.

    pv

    ”Kun oksankärjet alkaa koskettaa naapuripuun oksia, niin kiireenvilkkaa savotta pystyyn – ja puolet pois!”

    Kiinnostaisi tietää enemmän tästä. Aiheuttaako se lenkoumaa, jos oksat hankaavat toisiaan?

    Ja meinaatko että oksat juurikin hankaavat toisiaan, eivät vain hipaise?

    mehtäukko

    Ei aiheuta lenkoumaa, mutta oksat kuivuvat lehdettömiksi, joka johtaa kasvutappioihin. Silloisen Metlan ohje oli, että on 3 vuotta optimi-aikaa tehdä harvennus.

Esillä 10 vastausta, 541 - 550 (kaikkiaan 556)