› Keskustelut › Metsänhoito › Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Esillä 10 vastausta, 521 - 530 (kaikkiaan 556)
1 2 3 … 52 53 54 55 56

  • Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

    Lähetetty: 3.3.2023, 18:47

    Merkitty: 

    Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
    Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
    Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
    Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
    Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
    Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
    Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
    On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

    Tekijä
    Veli-Jussi Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 27.7.2023, 06:30

    Jos raapisi vähän ja antaisi luonnon siementää. Harventaa syntyneen taimikon ja myy sitten energiaa tai kuitua. Hyvän korjuun ja taloustuloksen antava runkokoko on sama molemmissa. Energiametsä ei ole hoitamaton vitelikko!

    Toinen vaihtoehto on tosiaan harva kuusen istutus. Jos kaivinkone käy, kannattaa pyrkiä tekemään kuusille mättäitä joissa se selviää paremmin pintakasvillisuuden kilpailusta.

    Gla 27.7.2023, 06:48

    Kuinka ylhäällä ollaan eli onko juurikääpäriskiä, kun tuosta on hakattu pois kuusikko? Entä kuinka maaperä kuivuu kesällä?

    Kivikkoiset maat pitää mielestäni miettiä huolella. Jos kivien osuus maaperästä on vaikka 50%, silloin maaperässä ravinteiden määrä on 50% vastaavasta kivettömästä maasta. Samoin maaperän kyky sitoa vettä. Jos maaperän voima jää vajaaksi kivien osuuden takia, riittääkö se järeän kuusikon tarpeisiin.

    Kun kuivat kaudet ja kirjanpainajatuhot näyttää vaan lisääntyvän jatkossa, kynnys uudistaa kuuselle on ainakin minulla kova. Lämpö edistää myös juurikäävän kasvua.

    Mitä mahtaisi saada aikaan, jos istuttaisi 500-1000 mäntyä ja kylväisi koivut? Ääneen en sano, mutta Metsälehden kokeilussa laittomaksi osoittautuneella menetelmällä Tricon levitys. Se antaisi ehkä mahdollisuuden taimikon raivaukseen ajoissa.

    sikari 27.7.2023, 06:50

    Itse olen vastaavat kohteet onnistuneesti tehnyt kylvämällä koivulle. Kaivurilla ehdottomasti pinnan rikkominen. Jalostetuilla siemenillä saa kasvuetua luontaisiin verrattuna. Viimeviikolla perattiin noin hehtaarin vuonna -19 kylvetty kuvio ja hyvä tuli. Itse kylvettynä uudistamiskulut 500-600 e/ha.

    mehtäukko 27.7.2023, 06:55

    Maapohja lehtoa ja kun kuusenkiertäjä tuntuu etsivän vähätöistä ja huoletonta vaihto-ehtoa, arvontaan ei montaa ole.

    kuusenkiertäjä 27.7.2023, 08:42

    Maapohjassa tuntuu olevan voimaa, kasvu on ollut hyvää. Vaikka kiviä tuntuu piisaavaan on yllättävän tasaista.

    Koivun kylvö oli itsellä se ensimmäinen ajatus mutta parempi puolisko päätteli että istuttamalla metsä kasvaisi nopeammin. Että josko vielä kerkeisimme siitä tiliä joskus saada.

    kuusenkiertäjä 27.7.2023, 08:53

    Pohjois-karjalassa ollaan ja mielestäni ei havaintoa juurikäävästä ainakaan suuremmin. Kuivuuskaan ei pitäisi olla ongelma.

    Gla 27.7.2023, 08:54

    ”Vaikka kiviä tuntuu piisaavaan on yllättävän tasaista.”

    Mikä on yllättävän tasaista?

    ”istuttamalla metsä kasvaisi nopeammin. Että josko vielä kerkeisimme siitä tiliä joskus saada.”

    Toki istutustaimi saa parin vuoden etumatkan. Mutta voihan metsän myydä, jos eläkerahoja kaipaa.

    kuusenkiertäjä 27.7.2023, 09:43

    No tarkoitin tuolla vain sitä että louhikkoisuudesta huolimatta pystyy hyvin ajamaan vaivatta mönkijällä tai traktorilla. Joitain kiviä siellä täällä on puolittain koholla maasta eikä rinnelouhikkoa ole.

    Tuo myyntikin on mielessä. Tässä metsän yhteydessä on jokunen hehtaari hyvää peltoa jotka on vuokralla. Peltoja on kyselty ostaa. Josko ne yhtenä länttinä menisi metsänpohjan kanssa. Jokunen ha puustoista kasvuikäistä metsää siinä vielä on.

    Kun alkaa lähestyä 60v niin monesti unohtuu ettei se toiminta-aika enää etiäpäin ole yhtä pitkä kun takana eletty elämä..

    A.Jalkanen 27.7.2023, 10:19

    Jos käytetään jalostettua siementä muokattuun maahan kylvämällä tai istuttamalla, suurta kasvueroa ei pitäisi tulla. Kasvupaikka ja geenit ovat tärkeämmät kuin taimen koko alussa. Kivinenkin lehto voi olla yllättävän tuottava, jos vedestä ja ravinteista ei ole pulaa. Voi olla männylle liian rehevä paikka. Sekametsään kannattaa tässäkin pyrkiä ja kylvö antaisi pelivaraa hirvien suhteen, jos niitä alueella on. Myös kahden puulajin taktiikka, eli kylvön ja istutuksen yhdistelmä on järkevä; tässä tapauksessa varmaan niin, että kuusen harvaistutukseen yhdistyisi koivun kylvö.

    Poikkeama toiseen aiheeseen. Jos ikää alkaa olla jo eläkettä lähentelevä määrä, metsäomaisuuden siirto mahdolliselle jälkipolvelle saattaa siintää mielessä. Jos tilakokonaisuus sisältää peltoa, se voi siirtyä perillisille maatilana, jonka verotus lienee edelleen paljon pienempi kuin puhtaan metsätilan.

    Rukopiikki 27.7.2023, 10:24

    Nykyäänhän menee usein niin että yli 70 vuotiaat perivät satavuotiaita vanhempiaan. Tilan kasikymppisellä uudella nuorella isännällähän voi olla hyvinkin lennokkaita uusia suunnitelmia. Voi jopa alkaa tilaa jatkuvaan kasvatukseen muuttamaan.

Esillä 10 vastausta, 521 - 530 (kaikkiaan 556)
1 2 3 … 52 53 54 55 56