Keskustelut Metsänhoito Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Esillä 10 vastausta, 511 - 520 (kaikkiaan 556)
  • Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

    Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
    Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
    Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
    Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
    Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
    Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
    Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
    On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

  • Kuusiuskova

    Voidaan siis nykyään todeta että koivikot harvennetaan noin 12v iässä ja kuusikot jo alle kakskymppisenä.

    Onneksi tällä hetkellä myös ensiharvennuksista maksetaan hyvin.

     

    Visakallo

    Näinhän se Kuusiuskova menee silloin kun maapohja ja sen vesitalous ovat kunnossa, ja puulajit ovat niille soveltuvilla maapohjilla, sekä varhaisperkaus ja taimikonhoito on tehty ajallaan. Muistuu vieläkin mieleen, minkälainen möykkä joillakin nimimerkeillä alkoi 2008, kun näistä asioista otti palstalla puheeksi. Nyt ovat jo hiljentyneet. Ovat varmaan vaihtaneet hiippakuntaa tai hommanneet saappaat ja käyneet metsässä.

    arto

    20-30 vuotta eteenpäin . Onko suomen kuusikot samassa tilassa kuin saksassa nyt.

    Reima Muristo

    <p>”Onneksi tällä hetkellä myös ensiharvennuksista maksetaan hyvin.”</p><p>Tämä olotila ei kestä pitkään. Persut ja mtk sekä kepu haluavat nostaa ja polttaa turvetta.</p><p> </p><p> </p>

    Visakallo

    Reima liioittelee tyylilleen uskollisena turpeen merkitystä kuitu-/energiapuun hinnannousussa. Kyllä suurin syy on Venäjältä puun tuonnin loppuminen ja samaan aikaan kivihiilestä luopuminen. Sitä mukaa kun sellutehtaita suljetaan, alkaa taas kuitupuun kysyntäkin vähitellen tasaantua. EU:n komissio ei ole puolestaan antanut puun energiakäytölle juuri minkäänlaista osaa tulevaisuudessa.

    kuusenkiertäjä

    Mulla on tulossa kuusikkoon 3ha päätehakkuu tulevana talvena. Haaveissa on päästä uudistamaan ensi kesänä. Maasto on lehtoa , tosin oikein kivistä sellaista. Kuvio on aukean reunassa, harvennettu 3v sitten joten reunamille on luontaista taimettumista tullut jonkin verran.

    Ajatuksena rikkoa maan pinta traktori+kivikoukku yhdistelmällä tai jopa mönkijällä kunhan keskin sopivan vermeen perään. Sitten uudistaa koivulle. Kuviolle jää jonkin verran koivua pystyyn. Mitä naapuritontteja katsoo on luontaista koivua tullut varsin paljon nuoriin kuusikoihin.

    Nyt mietin jos tuohon tekisi ”harvan” istutuksen koivulle ja antaa lopun uudistua luontaisesti. Tosiaan naapuritonteille koivua on tullut raivattavaksi asti. Täysin luontaisen uudistamisen varaan en tohdi laskea koska melko varmasti heinittyy reippaasti viimeistään kolmantena kesänä.

    Onko kokemuksia miten harvaksi uskaltaisi jättää. 400 , 600, 800 taimea/ha? Kivikkoisuuden takia istutustyö ei ole varmaan mikään nautinto. Tietysti istutus+siemennys myös mahdollista.

     

    Rukopiikki

    Katsoo että pystyyn jäävät koivut ovat raudusta. Koivuhan on tehokas simentäjä ja jo muutama iso koivu siementää ison alan. Koivun kylvössä kuivumisen riski isompi mitä havupuiden kylvössä. Joskus onnistuu hyvin joskus ei ollenkaan. Luontaisesti syntyneisiin koivikoihin tulee usein myös paljon hiestä ja raivatessa saa olla tarkkana että raudukset jää pystyyn. Istutuksessa riskinä on hirvieläimet jotka vievät harvaan istutetut taimet kaikki.

    Visakallo

    3 hehtaaria kivikkoista maata on aika iso urakka traktorille ja kivikoukulle, saati mönkijälle. Onko asiasta aikaisempaa kokemusta? Pitää joka tapauksessa varautua rengas- ja muihin remonttikuluihin. Itse kyllä laittaisin tällaiseen työhön tottuneen kaivinkonemiehen asialle. Istutuksessa 800 pientä taimea voisi olla tässä tapauksessa sopiva määrä. Sillä ainakin varmistaa, että taimia tulee riittävästi, sillä luontaisessa uudistumisessa koivu voi aina yllättää suuntaan jos toiseenkin.

    kuusenkiertäjä

    Ei ole kokemusta. Mönkijällä mitä tuossa olen ajellut niin suht helposti nuljahtaa pinta rikki. Eli siinä kivikon päällä on jonkinmoinen humus/multa kerros. Mönkijään on mielessä jonkinlainen härpäke mitä vedellä perässä sen verran että saa sen pinnan rikottua. Vaan ei se kaivinkoneen kutsuminenkaan poissuljettu ole.

    Vieressä on männikköä ja tuohonkin harvennuksen jälkeen on luontaista taimea tullut. Luontaisesti tulleet koivut on kyllä aika lailla hieskoivua. Metsässäni on myös haapaa ja se näyttäisi iloisesti vesovan.

    Itse olen sen verran ikääntymään päin että voisi jopa ajatella kasvattaa energiapuuta. Ja 20v päästä tili. Perikunnasta en pidä niin väliä mitä jää. Ellen hukkaa maitani jo aiemmin ja lähde taikamaahan asumaan 😀

    mehtäukko

    ” Oikein kivistä sellaista” ei kyllä innostaisi mönkijällä tai traktorilla testaamaan särynnän paikkoja. Kaivinkone jossa kapea hammaskauha olisi paras ympäripyörivyyden takia. Harva kuusen istutus johon koivunsiemen täydentyy olisi ehkä varmenpi tie…

Esillä 10 vastausta, 511 - 520 (kaikkiaan 556)