Keskustelut Metsänhoito Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Esillä 10 vastausta, 501 - 510 (kaikkiaan 556)
  • Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

    Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
    Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
    Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
    Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
    Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
    Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
    Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
    On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

  • rööri roope

    Kyllähän totuus on koivikot nurin kun ikää 40 -45 vuotta.Kokemusta on riitävästi.

    Panu

    OK mutta mistä tulee tuo maaginen 40cm raja-arvo?

    Vastaan itse itselleni: koivulla lahoa alkaa syntyä iän myötä ja sen takia tuskin enää 40cm jälkeen kannattaa kasvattaa.

    Jätkä

    Visakalloa siteeraten koivo kasvaa kahdeksassakymmenessä vuodessa  800 – 1000 kiintoa / ha.

    Tuosta lukemasta puolet enimmäisen puusukupolven aikana, kolloin voisi helposti laskea rahassa, jos myyntitulot oikein sijoittaa, että kolme satoa kahdeksassakymmenessä vuodessa.

    Sitä ei voita muut kuin visakoivun kasvattajat, jotka onnistuvat kunnolla.

    Visakallo

    Näkyy koivujen kasvu taas alkaneen. Pituutta tulee pari cm päivässä ja paksuuttakin toista mm viikossa.

    Gla

    Eikö sinulla ole ongelmaa koivuissa peurojen syönnistä?

    Visakallo

    Ensimmäisiä syöntihavaintoja on kyllä jo ollut, mutta eivät ole vielä tällä seudulla kovin merkittävä haitta. Jälkikasvua asuu Länsi-Uudellamaalla. Siellä on kyllä aivan toinen tilanne!

    Rukopiikki

    Kun koivu kasvaa ikänsä kuivalla paikalla se kestää kuivuutta hyvin. Märällä paikalla puu kasvattaa pinnallisen juuriston ja sitten kun tulee poikkeuksellinen kuivuus niin puu on ongelmissa. Tuossa kuivan kankaan kuivimmalla harjanteella kasvaa isoja tukkikoivuja. Edes poikkeuksellisen kuivana 2018 kesänä ei lehdet kellastuneet. Ne on pienestä asti kuivalla paikalla olleet ja juuriston syvälle kasvattaneet.

    A.Jalkanen

    Jyrki Ketola kertoo kolumnissaan istuttavansa 2000 tainta että myöhemmin on valinnan varaa. Tämä ketju varmaan toimii havupuilla. Sitä on vaikea uskoa että missään ketjussa voitaisiin jättää väliin varhaishoidon jälkeen tuleva taimikonhoito ja ennakkoraivaus. Jompi kumpi näistä on yleensä välttämätön tehdä.

    Tolopainen

    Hirvieläinpolitiikka estää moninpaikoin koivun kasvatuksen. Lisäksi koivusahoja on harvassa ja nekin on suuryhtiöiden peukalon alla ja tukkien ostoa rajoitetaan.

    Visakallo

    Näyttäisi siltä, että hirvet eivät eniten suosi täysin puhtaita ja raivattuna pidettyjä koivikoita, jos kuviokoko on riittävän suuri, eli useita hehtaareita, mieluummin kymmeniä. Hirvivahingot näkyvät kohdistuvan enemmän kuvion laitoihin, missä on suojaava kuusikko vieressä. Koivut kuusentaimikon sekapuina ovat erityisesti hirvien mieleen.

Esillä 10 vastausta, 501 - 510 (kaikkiaan 556)