Keskustelut Metsänhoito Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Esillä 10 vastausta, 471 - 480 (kaikkiaan 556)
  • Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

    Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
    Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
    Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
    Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
    Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
    Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
    Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
    On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

  • Tomperi

    Paljonko maksaa tuollainen mätästys ja kahdestaan tehtävä istutus?

    Puu Hastelija

    Äärimmäisen opettavainen ketju, josta aion ottaa osan käytäntöön.

    ”Asiaa pitää tarkastella metsänomistajan talouden kannalta. Ei ole järkevää ostaa ja istuttaa hehtaarille 400 koivuntainta, jotka sitten muutaman vuoden kuluttua laittaa raivaussahalla tontiin. ”

    Ola_Pallonivel

    Hirvi taittaa latvan, että saa jälkipolvi ruokaa.

    Visakallo

    Hirvi taittaa latvan vasalleen, mutta myös itselleen, sillä latvassa on aina ne makeimmat kohdat.

    mehtäukko

    Visakallo:….”Hirvien talvilaidunalueilla olevien kylvömänniköiden suhteen olen joutunut käyttämään istutusmännikköä suurempaa runkolukua, mutta niissäkään ei voida puhua ennenaikaisista ja pieniläpimittaisista hakkuista…”

    Eikö tuo kylvöissä enempi kuin luonnollista, mutta siinäkinhän tullaan 5- 6 m pituusvaiheen välttämättömään taimikkoharvennukseen. Vai onko taas em. huolimatta kyse ep-hakkuusta?

    Visakallo

    Kylvömänniköt varhaisperataan meillä täysin puhtaaksi lehtipuusta ja samalla liian tiheitä kylvötuppaita väljentäen. Taimikkoharvennus tehdään normaalisti 5-6 metrin pituudessa, kun vaaraa hirvien katkontatuhosta ei enää ole. Ensiharvennus aivan normaalisti kuiduksi ja/tai energiapuuksi kilpailutusten perusteella. Viimeisin kauppa ratkesi hieman yllättäen kuitupuuharvennuksen hyväksi.

    A.Jalkanen

    Vielä yksi huomio tähän ketjuun. Ovatko koivikon uudistamiskulut kuinka paljon korkeammat tiheydellä 1600 kuin tiheydellä 1200? Saako muokkauksen halvemmalla kun tilaa 1200 mätästä verrattuna 1600:aan? Taimia ja istutusta tarvitaan vähemmän, raivaussahatyötä ehkä pikkasen enemmän harvemmassa asennossa. Lukijoiden kuvien 10-vuotiaasta koivikosta päätellen pystykarsintaa ei useimmiten tarvita harvemmassakaan koivikossa. Kannattaako korkeamman tiheyden tuoma lisäkustannus maksaa?

    Visakallo

    Kyllähän se muokkaus halvempi on silloin kun mättäitä tehdään vähemmän. Toki hinta ei välttämättä putoa aivan suorassa suhteessa mättäiden määrään. Neuvottelukysymyksiähän ne ovat. En ole nyt kymmenessä vuodessa löytänyt yhtään syytä, miksi lisätiheydestä minun olisi kannattanut jotain maksaa.

    Puuki

    Pääpointti on se, säästön lisäksi, että puut järeytyy nopeammin ilman latvakatoa.  10-20 % latvus 20 vuotiaassa koivikossa ei juuri ”lämmitä”.  Puiden pienemmän keskikoon takia harvennusaikaa pitää venyttää myöhemmäksi.  Time is money.  Säästö taimi-/istutuskustannuksessa on n. 480 €/20 v. (5% laskentakorko).

    Visakallo

    Kyllä on palstan reva-porukka käynyt vanhaksi ja huonokuntoiseksi, kun eivät nykyisin kykene kuin pieniin tussahduksiin silloin tällöin, kuten tänä aamuna. Ei ole minkäänlaista turnauskestävyyttä enää olemassa. Alkaako olla jo eväsreppu tyhjä?

Esillä 10 vastausta, 471 - 480 (kaikkiaan 556)